torstai 30. huhtikuuta 2015

Torstain kävelylenkki Alviso Marina County Parkissa

Hyvää vappua! Minun elämässäni vappu ei näy mitenkään muuten kuin kavereiden naamakirjapäivityksissä. Ei näkynyt viime vuonnakaan. Huomenna vappupäivänä saan sentään munkkeja ja perunasalaattia, kun kaverit tekevät. Tippaleivät olisivat kova sana, mutta minkäs teet, jos et itse tee niitä.

Suomessa ei vappusää ilmeisesti ollut kovin kummoinen, mutta täällä oli tänään 30 astetta ja ylikin lämmintä. Olen ollut viime aikoina mukamas niin kiireinen, että olen joutunut vain kateellisena katsomaan, kun naapureita lötköttelee uima-altaalla, kun itse olen mennyt salille harjoittelemaan ruumishyökkäystä. Mutta tänään pääsin itsekin vähän ruskettumaan, kun menimme Riikan kanssa kävelemään San Franciscon lahden eteläkärkeen. Oikeastaan voisi sanoa, että menimme kävelemään lahdelle, sillä kävelimme veden päällä kulkevilla reiteillä.
Olimme paikassa nimeltä Alviso Marina County Park, joka sijaitsee meiltä noin 10 minuutin ajomatkan päässä. Sieltä lähtee veden päällä kulkevia reittejä, jotka ovat useita kilometrejä pitkiä ja joita pitkin pääsee esimerkiksi Mountain Viewiin puistoon. Olen yhden kerran aikaisemmin joskus vuosi sitten käynyt kääntymässä tuolla alueella ja todennut, että sinne pitäisi päästä kävelemään. Tuo on jopa paikka, jonne uskaltaisi hyvin mennä yksin, toisin kuin kukkuloille, koska tuolla on puhelimessa kenttää. En vain koskaan ole saanut aikaiseksi.
Alviso Marina County Park ja sieltä lähtevät reitit San Franciscon lahden päässä. Asuinpaikkani on jossain tuolla kartan oikeassa alareunassa.
Riikka on käynyt tuolla pyöräilemässä ja havainnut, että noiden vesialtaiden välissä ruskettuu aika hyvin. Lähdimme siis kävelyn lisäksi ruskettumaan. Minä uskalsin olla sortseissa ja urheilurintsikoissa, koska tuolla ei oikein ollut ketään. Täällä on tavallista, etteivät jotkut naiset viitsi kesäaikaan laittaa urheilurintsikoiden päälle mitään toppia esimerkiksi ulkoillessa tai kuntosalilla. Kropan koolla ja timmiydellä ei ole mitään väliä, vatsamakkarat ja muut saavat vapaasti olla valloillaan, eikä porukka katso pahalla tai nenänvarttaan pitkin. Otin siis muista mallia, ja ei muuta kuin rohkeasti liikkeelle. Täällä on kyllä ihanan vapauttavaa olla. ;)
Vesi oli sinistä.
Paitsi että altaissa se saattoi olla myös tällaista ruskeaa. Tulee mieleen Aurajoki.
Vaikka oli yli 30 astetta lämmintä, pystyi hyvin kävelemään, sillä tuolla rannalla ei ollut niin tukalaa, vaikka käsittämättömän lämmin sielläkin oli. Kävelimme parisen tuntia, noin 13 kilometriä. Olimme oikeastaan aivan yksin liikkeellä, vain yksi nainen tuli vastaan alussa ja lopppupuolella pari pyöräilijää. Mutta kukas hullu sitä tällaisessa kuumuudessa ulkoilisi.
Lahdessa meni kauhea junatrafiikki. 
Näimme ainakin kaksi matkustajajunaa (molempiin suuntiin menevät) ja yhden tavarajunan. Ei tietoa, minne tuo juna menee, mutta kyseessä taisi olla Amtrak, joka kulkee Kaliforniassa ja myös muihin osavaltioihin. Ihmisiäkin näkyi vaunuissa. Eli vau, joku matkustaa täällä ihan oikealla junalla eikä vain omilla autoilla.
En itse asiassa muuten oikeasti tiedä, lasketaanko nuo vesialtaat San Franciscon lahteen kuuluviksi, mutta kaipa ne lasketaan. Nuo ovat jotain suola-altaita, jotka on säilytetty eläimiä varten (kait). Hirveästi lintuja tuolla näkyikin. Ja kuului. On ilmeisesti suosittu lintubongauspaikka.
Toinen näistä kuulosti saavan jonkinlaisen astmakohtauksen, kun ohitimme nämä. Ohitimme kahdesti ja molemmilla kerroilla lintu rääkyi meitä kohti.
Onkohan tuossa toisellakin puolella ollut joskus vesiallas, joka on kuivunut ja kasvanut umpeen?
Tuo Alviso-kaupunginosa on kyllä kummallista aluetta. Siellä on ainakin yksi hylätty tehdas, ja alue vaikuttaa jotenkin muutoinkin vähän autiolta. Siellä on kuitenkin asuintaloja jonkin verran. Kun ajoin puistoon, näin katujen varsilla meksikolaisia istumassa varjoissa. Aiemmin, kun olen käynyt tuolla, olin liikkeellä toisen kaverin kanssa, ja silloinkin havaitsimme, että paikka on aika meksikolaispainotteinen.
Tämä kyltti vähän nauratti. Eipä tuossa paljoa tuota suljettua "areaa" ole, ellei lasketa tuota vettä.
Kyllä tässä kävellessä rusketus tarttui. Sen verran mitä se nyt tarttuu vaaleaan ja herkkään suomalaiseen ihoon SPF50:n kanssa voi tarttua.
Tällä viikolla on muuten tullut ruumishyökkäiltyä. Olen käynyt kolmen päivän aikana neljä kertaa bodyattack-tunnilla. Eilen kävin kaksi kertaa. Toinen kerta oli virhe, sillä ensimmäisellä kerrallakin olin jo niin väsynyt, etten olisi jaksanut. Kolmella tunnilla olen ohjannut tunneista noin puolet, neljännellä olin vain osallistujana. Kroppa on aika loppu, pohkeet jumissa ja penikkatautia molemmissa säärissä. Ei siis hyvä. En ole syönyt tarpeeksi kunnollista ruokaa, minkä vuoksi olen iltaisin vetänyt energiavajeeseeni kasapäin hedelmiä, pähkinöitä, viikunapatukoita ja Whole Foodsin raakaruokaherkkuja (ja yksi päivä varmaan puoli purkkia jäätelöä, hups). Voikohan pähkinöistä saada vaarallisen yliannostuksen...? Eilen illalla olin niin väsynyt, että hyvä, että jaksoin käydä suihkussa. Kun energiavaje oli tasapainotettu, kaaduin sänkyyn ja nukahdin samantien ja sellaista ei tapahdu minulle koskaan. Tänään oli siis syytä pitää tauko attackista; tosin kävin pumpissa ennen kävelylenkkiä. Viikonloppuna tarvitsisi jaksaa attack-tunnille sekä lauantaina että sunnuntaina, sillä mentorointiryhmästäni kaksi kuvaa videonsa viikonlopun aikana ja ehdottomasti haluan mennä osallistumaan niihin tunteihin. Aion kuvata oman videoni viikon päästä ja pitäisi varmaan harjoitella sitä tekniikkaa myös ihan itsekseen ilman tunneille osallistumista...
Seinä kaislikkoon.
Jotain runsaan liikunnan ja huonon ruokavalion yhteydestä kertonee ehkä se, että olen sortunut tällä viikolla pari kertaa amerikkalaiseen tapaan hakea juotavaa autoon. Eilen Whole Foodsin mehubaarin punajuuriomenamehua ja tänään Starbucksin vanillajääkahvia. Olisin halunnut hakea useamminkin, mutta olen hillinnyt itseni. Mikä minua vaivaa nykyään??
Ihanan jenkkiä. Olin näköjään ehtinyt juoda jääkahvini ennen valokuvaamista. :D Tuo punajuuriomenamehu oli muuten älyttömän hyvää! Haluan oman mehukoneen Vitamixin lisäksi...

2 kommenttia:

  1. Halusin vielä sanoa, että olen myös huomannut kuinka vapauttavaa tässä maassa on asua. Saa kulkea juuri niissä vaatteissa kuin haluaa. Ei ole normeja ja sääntöjä eikä kukaan katso kieroon vaikka olisi joku erikoinen vaatevalinta sattunut päätymään päälle tänään :) Mies nauroi minulle yksi ilta kun lähdimme kävellen Whole Foods:iin. Laitoin onnellisesti salivaatteet päälle ja mies ihan farkut ja siistin t-paidan. Kuulemma olen amerikkalaistunut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapauttavaa tosiaan. Pelkään pian sitä, mitä tapahtuu, kun joskus palaa Suomeen ja siellä lähtee jumppahousuissa, flipflopeissa, hupparissa ja ilman meikkiä jonnekin keskustaan hihhuloimaan. Tosin nyt ehkä aika kultaa muistot - onhan siellä Suomessakin vaikka minkälaista menoa (ja etenkin noi urheiluvaatteet normivaatteina on nyt jokin trendi...?).

      Poista