Palohälytys

Olenkin jo aiemmin ohimennen maininnut meidän asuntomme palohälyttimestä, joka sen tavanomaisen hälytysäänen lisäksi huutaa "fire! fire!". Palohälyttimen saa menemään päälle todella helposti, esimerkiksi vain pitämällä uunin luukkua liian kauan auki.

Oman palohälyttimen lisäksi meidän asunnosta löytyvät myös yleiset hälyttimet, palohälyttimiä nekin ovat. Molemmissa makuuhuoneissa on ovien yläpuolella punaiset hälytyspisteet. Ne ovat yhteydessä koko talon hälytysjärjestelmään. Myös käytävistä löytyy samanlaiset. Käytävillä olevat hälyttimet vilkkuvat sen lisäksi, että ne pitävät ääntä. En tiedä, mistä ja miten hälytykset alkavat soida, mutta ne ovat lauenneet päälle hemmetin monta kertaa.

Makkarin hälytin.

Silloin, kun muutimme tänne, nuo yleiset hälyttimet alkoivat hälyttää useasti. Niin usein, että lakkasimme pitämästä niiden päälle menemistä riskinä. Alussa en kyllä edes tiennyt, että kyseessä on palohälytys, joten en osannut harkita evakoitumista, vaan lähinnä vain ihmettelin tilannetta. Sitten, kun tiesin aiemman hälytyksen olleen turha, uskoin seuraavankin olevan sellainen. Tiedättehän sen tarinan, kun poika huutaa "susi! susi!" liian monta kertaa, eikä kukaan enää lopulta ota häntä todesta? Noiden hälyttimien kanssa meille on käynyt juuri niin. Emme koskaan ole evakoituneet ulos, vaikka hälyttimistä lähteekin niin kova ulina, ettei niiden kanssa pysty olemaan samassa huoneessa tunkematta sormia korviin (ja silti korviin sattuu).

Käytävän palohälyttimet, jotka ääntelyn lisäksi vilkkuvat kivasti hälytyksen aikana.

Jossain välissä turhat hälytykset katosivat pitkäksi aikaa, mutta nyt niitä on jälleen alkanut tulla. Edellisin kerta oli vähän aikaa sitten aamuyöllä neljän aikaan. Voitte kuvitella, miten mukava on herätä syvästä unesta siihen, että makkarissa oleva hälytys pamahtaa päälle ulvomaan. Meille ei taaskaan tullut mieleenkään lähteä ulos, etenkään keskellä yötä, kun "se on taas turha hälytys". Mies ei noussut edes sängystä (en käsitä, miten hän pystyy olemaan samassa huoneessa hälyttimen kanssa). Minä sentään kävin käytävällä haistelemassa, haiseeko siellä. Eipä haissut. Äänistä kuulin ja ikkunasta näin, että kohtalaisen moni lähti ulos. Monet evakuoivat tietenkin myös lemmikkinsä. Totesin siinä sitten miehelle, että hei oikeesti... pitäisikö meidänkin. Noin keskellä yötä huomasi hyvin, että moni fiksusti ja ohjeiden mukaisesti evakuoitui - keskellä päivää sitä ei niinkään ole huomannut. Mies kuitenkin kieltäytyi nousemasta ylös sängystä, vaikka naapurit kuinka lähtisivät, enkä minä nyt tietenkään häntä hylännyt. :D Miehen kollega, joka on fiksu ja lähti ulos, kertoi aamulla, ettei pihalla voinut mitenkään olla edes suurinta osaa talosta.

Hälytys oli päällä älyttömän pitkän aikaa, mutta turha hälytyshän se jälleen oli. Asuintalomme nettiportaali täyttyi aamulla valittavista ihmisistä, jotka ihmettelivät, miten tähän hälytystouhuun ei saada tolkkua. Työntekijöiltä tuli se itsestäänselvä tieto, että turhista hälytyksistä huolimatta joka kerta on evakuoiduttava ulos. Minä aloin epäillä, että joku kaunis päivä (tai yö) me vielä kuolemme siihen, kun emme lähde ulos, vaikka palohälytin alkaa soida.

Eilen se sitten tapahtui taas. Jälleen hälytys. Nyt se oli keskellä päivää, ja minä päätin olla fiksu ja tunnollinen ja menin ulos. Pihalla olivat intialaiset, kaikki kylän koirat ja minä. :D Ihmisiä oli kuitenkin todella vähän, mikä tietenkin selittyy sillä, että monet ovat töissä, mutta myös sillä, etteivät kaikki evakuoidu. Bongasin muutamia ihmisiä parvekkeilta ja lisäksi ikkunoista. Eli emme siis ole ainoita, jotka ovat typeriä, eivätkä jaksaa liikauttaa itseään.

Ja taas hälytys oli turha. Saa nähdä, mitä seuraavalla kerralla tapahtuu...

Kerran kaupan parkkipaikalla kuulimme, miten kadun toisella puolella olevan asuinkompleksin vastaava hälytysjärjestelmä oli päällä. Meteli on siis niin kova, että se kuuluu kauas toiselle puolelle isoa tietä. Ehkä meidän asuinpaikka ei siis ole ainoa, joka kärsii tällaisista naurettavista valehälytyksistä. Tällaista(kaan) ongelmaa ei Suomessa ollut.