Sauna-asu

Kävin viime viikolla urheilukaupassa ja silmiini osui tälläinen:

Sauna Suit, tyylikäs kokopuku urheiluun. Näyttää vähän siltä kuin olisi vetänyt ylleen jätesäkin, mutta ei kai se haittaa - kukin tyylillään. Sitä paitsi tällä asulla on huimia vaikutuksia: Sheds excess water weight, Keeps muscles warm and limber ja mikä parasta Burns calories.

Paketissa ei sanota, palavatko kalorit jo vain sillä, että vetää tuon asun ylleen, vai pitääkö ihan kunnolla liikkuakin. Mies etukannessa saattaa ainakin jollain mittakaavalla näyttää siltä, että hän urheilisi... Mutta takakannessa vain venytellään.

Noh, ehkä venyttelyssä on hyötyä siitä, että puku pitää lihakset lämpiminä ja vetreinä. Kun eihän täällä niitä saunoja paljon ole, niin ehkä tämä sauna-asu korvaa sitten senkin puutteen.

Ehkä tämän avulla ei myöskään haittaisi niin paljon, vaikka syön niitä irtokarkkeja ja muita, kun tämä polttaa ne muutamat ylimääräiset kalorit... Ei ehkä tarvitsisi bodyattackoidakaan sitten niin kamalasti. Ei muuta kuin puku päälle ja lattialle venyttelemään, niin johan katoavat kalorit kropasta. Kauan eläköön parhaat keksinnöt ikinä! :D

Kalifornialaisesta tyylistä ja piilaksolaisen univormu

Terveisiä luonnoskansiosta! Viime vuoden elokuussa aloitin kirjoittamaan ylös näkemyksiäni piilaaksolaisten tyylistä. Alun perin kirjoitin Santana Rowlla näkyvistä tyylikkäistä ihmisistä tähän postaukseen, mutta lopulta poistin ajatukset tuosta, koska ne eivät tuntuneet sopivan siihen. Siirsin tekstipätkät talteen, ja sitten homma tietenkin vähän jäi. Nyt ajattelin palata tähän asiaan, sillä näin kevään myötä ihmiset ovat luopuneet niistä "talvivaatteistaan", joita näkyi parin kuukauden ajan, ja palanneet kalifornialaisen tyylin peruslähteille.

Minäkin olen jo kaivanut flipflopit esiin. Varpaat piti käydä hoitamassa kuntoon vietnamilaisten kynsisalongissa. Minulla oli angsti, joten keväisten pastellivärien sijasta valitsin tummaa.

Olen tainnut aika monta kertaa tässä blogissa aloittaa juttuni toteamalla "olen kuullut". Täällä pidemmän aikaa asuneilta suomalaisilta sekä muiltakin tietenkin kuulee lähes jatkuvasti kommenttia ja tarinaa tästä, tosta ja siitä. Osan jutuista pääsee yleensä itsekin jossain vaiheessa toteamaan tosiksi. Näin minulle kävi piilaaksolaisten tyyliasiassa.

Jo aika pian muuttomme jälkeen kuulin, ettei San Josessa pahemmin laittauduta tai pukeuduta tyylikkästi - paitsi ehkä Santana Rowlle menijät. Pukeutuminen ja laittautuminen tarkoittavat toki eri asioita eri ihmisille, ja molemmat ovat aika subjektiivisia asioita. Mutta joka tapauksessa näin kuulin sekä suomalaisen että yhden amerikkalaisen suusta, ja olen tullut itse samaan lopputulokseen.

Elokuussa kirjoitin tällaiset pätkät:
Sen verran kauan olen täällä asunut, että minulla on tyyliaiheesta jo hieman omaakin näkemystä ja kokemusta. Aika tyylittömiä täällä kyllä ollaan. Ihmiset kulkevat vaatteissa, jotka näyttävät parhaimmillaan jumppavaatteilta tai kotivaatteilta ja pahimmillaan vanhoilta pyjamilta. Kengät ovat lähinnä läpsyjä, flipflopeja tai lenkkareita. Mutta kun ensimmäisen kerran kävin Santana Rowlla päivällä, ihmisten ilme oli täysin erilainen, ja bongasin heti parilta eri tyypiltä esimerkiksi designer-laukun ja -kengät (toki nämä henkilöt olivat muutoinkin tyylikkäitä, eivät kengät ja laukut tyylikkyyttä tee). Jostain syystä Santana Rowlla näkyvät ihmiset tekevät siis poikkeuksen tässä piilaaksolaisten keskuudessa näkyvässä tyylittömyydessä sen perusteella, mitä olen kuullut ja mitä itse yhden iltapäivän aikana havainnoinut. 

Olenkin huomannut, että alueella on vaikutusta ihmisten pukeutumistyyliin: Santana Rown alkupään vieressä, toisella puolella tietä olevassa ostoskeskuksessa (Westfield Valley Fairissa) olen nähnyt tyylikkäitä ihmisiä. Sen sijaan oman kotimme lähellä olevalla ostarilla (Great Mallissa) porukka kulkee lähinnä niissä läpsyissä, jumppavaatteissa ja kollegeasuissa. Näin hieman kärjistäen tietenkin. Nämä eri kauppakeskuksissa kävijöiden erilaiset ilmeet selittyvät varmasti kaupoillakin: Great Mallissa on paljon outletmaisia kauppoja ja halvat hinnat, kun taas Valley Fairista löytyy vähän kalliimpia kauppoja ja sitten esimerkiksi Miumiu ja Prada. 

San Jose ei siis todellakaan ole mikään trendikäs suurkaupunki. Eivätkä ole kyllä Piilaaksoon muutkaan kaupungit, vaikka ehkä jossain Palo Altossa näkyykin hieman vähemmän kollegehousuja ja pyjamia. Sen puolesta, ettei San Josessa laittauduta, puhuu myös kokemukseni eräästä tilaisuudesta. Maaliskuun lopussa (eli siis vuosi sitten maaliskuun 2014 lopussa) kävin San Josen downtownissa tilaisuudessa, jossa alueen aloittelevat valokuvaajat esittelivät töitään. Pukukoodi oli "cocktail". Minulla oli pitkähihainen, paksua kangasta oleva mekko ja korkkarit ja olin aivan liian ylipukeutunut. Ihmiset olivat paikalla farkuissa ja lenkkareissa. Joillakin naisilla - joista suurin osa oli valokuvaajien malleja - oli pikkumekkoja ja korkkareita, mutta aika vähemmistönä he olivat. Tällöin ihmettelin tätä pukeutusmikoodin rikkomista eräälle amerikkalaiselle, joka totesi: "Yeah well, this is San Jose." 

Olen osunut jo elokuussa täysin oikeaan näissä tyyliasioissa, eikä näkemykseni ole muuttunut. Sellainen trendikkyys, joka Suomen suurkaupungeissa on täysin yleistä, on täällä aivan ennennäkemätöntä. Tietenkin käsitys trendikkyydestä on aivan erilainen täällä kuin jossain Pohjoismaissa tai Euroopassa, eikä näitä tilanteita voi oikein verrata toisiinsa. Mutta ei Suomessa kyllä porukka kulje normaalisti kokokollegeasussa kauppakeskuksissa. Ja sitten vielä sanotaan, että suomalaiset ovat tyylittömiä. Eivät muuten ole. Kannattaa tulla tänne katsomaan, mitä on tyylitön pukeutuminen julkisella paikalla. Tuulipuku on parempi kuin flanellipyjamahousut, ainakin minun mielestäni.

Osoitus amerikkalaisesta tyylikkyydestä. Olen ihan kamala ihminen, kun kuvaan muita, mutta niin kauan kuin on olemassa People of Walmart -sivusto, olen ehkä vielä turvallisilla vesillä. Tämä kuva on muuten Oaklandin Costcosta, missä nyt vallitsee ehkä ihan omanlaisensa tyyli...

Jo elokuussa olin alkanut hahmotella kategorioita piilaaksolaisten naisten tyyleistä. Nämä näkemykseni pätevät todennäköisesti muihinkin kalifornialaisiin, varmasti jopa moniin muiden osavaltioiden asukkaisiin. Kategoriani ovat seuraavat:

1) Ostarityyli

Alaosana joko kollegehousut tai pyjamahousut. Yläosana jotain ainakin lievästi rönttöistä, vaikkapa kulahtanut (mainos-)t-paita. Joskus kokovartalokollegeasu. Jalassa läpsyt, flipflopit tai lenkkarit. Kokonaisuuden kruunaa hapsottava tukka. Haluaisin sanoa, että tämä on yleinen look vähän vanhemmilla meksikolaisnaisilla, mutta näkyy näitä muillakin.

2) Piilaaksolaisen univormu (tai ihan vain kalifornialaisen univormu)

Alaosana jumppahousut eli yoga pantsit. Eikä yleensä mitään laadukkaista ja tukevista kankaista tehtyjä ja ihan imartelevia nikeja, adidaksia tai vastaavia "kunnon jumppahousuja", vaan erilaisia trikoorimpuloita, kuten vaikkapa Victoria's Secretin legginsimäisiä yogapantseja, joissa lukee jotain PINK takana. Myös ihan kunnon legginsejä näkyy. Ja sitten näkyy tietenkin niitä kamelinvarpaita ja kankaan alta piirtyviä pakaravakojakin joskus (vaikka kuka niitä katsoo, en minä ainakaan, kunhan täällä huutelen :D). Not flattering siis.

Kalifornialaiset ovat totaalisesti unohtaneet muutamat pukeutumisen perusasiat. Kuva täältä. 

Yläosana piilaaksolaisen univormussa on tietenkin jotain lyhyttä, yleensä t-paita tai toppi, jottei se takamus vahingossakaan peity. Jalassa on flipflopit tai ehkä lenkkarit, jos on vähän viileämpi sää.

Oli yoga pants -tyylistä mitä mieltä tahansa, amerikkalaisten eduksi haluan sanoa tämän: Vartalon mallilla tai kilojen määrällä ei ole merkitystä. Kuka tahansa voi pukeutua täällä mihin tahansa, eikä erotu joukosta, eikä kukaan yleensä nyrpistele nenäänsä.

Yogapantsit ovat ilmeisesti suosittuja muissakin osavaltioissa, sillä muistan lukeneeni vähän aikaa sitten jonkun osavaltion jostain poliitikosta (vitsit kun ihmisen muisti voi olla huono), joka halusi kieltää yogapantsit lailla ja joka herätti pahennusta asiaan liittyvillä kommenteillaan. Kommentteihin taisivat liittyä pakaravaot ja synnilliset mielikuvat.

3) Toimistotyyli

(Toimisto)työssäkäyvät naiset erottuvat jumppa- ja kollegehousukansasta, luojan kiitos. Heihin olen törmännyt downtownissa ja ostareilla. Alaosana on yleensä tummat suorat housut tai hame. Paitana joku t-paitaa ainakin astetta hienompi viritys. Yleensä myös jakku löytyy. Mitäs kerrottavaa tuossa muka on?, joku saattaa nyt miettiä. Minäpä kerron. Se, mikä tekee tämän toimistotyylin, on meikki - tosin tässä kohtaa täytyy sanoa, että tämä pätee yleensä vain nuorempiin naisiin. Näillä naisilla on vahvat silmämeikit: kunnon luomivärit ja tummat rajaukset löytyvät. Ja nyt puhutaan siis päivälookista, ei mistään baarielämästä. Kiinnitin täällä alussa todella paljon huomiota siihen, miten hirveän vahvasti jotkut naiset meikkaavat töihin ja ylipäänsä päiväelämään. Nykyään en enää kiinnitä siihen huomiota. Joko olen totaalisen tottunut tai sitten olen alussa ylireagoinut.



Nämä kategoriat eivät luonnollisestikaan kata kaikkia tyylejä ja ovat hyvin, hyvin kärjistettyjä, jos joku ei nyt sitä jostain syystä hoksaa. ;) Ihmisen etnisellä alkuperällä vaikuttaisi myöskin olevan tekemistä sen kanssa, miten täällä pukeutuu, tietenkin. En kuitenkaan nyt ala sanoa tästä asiasta sen enempää.

Mutta miten piilaaksolaisten tyyli on sitten vaikuttanut omaan pukeutumiseeni? Olenkin jo aiemmin kertonut, että olen syttynyt täällä asuessa flipflopeille. Vuosia olin haaveillut Havaianaksista, mutten ollut raaskinut ostaa sellaisia, koska en olisi Suomessa käyttänyt niitä kuin rannalla, jonne ne mielestäni silloin kuuluivat. Mutta täällä lämpenin nopeasti flipfloppityylille, ja hankin omat Havaianakset kesällä. Loistokengät Kaliforniaan, niistä en luovu!

Mutta olisipa kalifornialaistumiseni jäänyt flipfloppeihin... Eipä jäänyt. Loppukesästä ostin housut, jotka nähdessään mieheni totesi "ostit sit pyjamahousut".

Kuuluuko Suomen kevät- ja kesämuotiin tällaiset?

Käytin noita vain Havaijilla, jos sitä nyt voi pitää puolustuksena. Tosin jos rehellisiä ollaan, niin olisin kyllä käyttänyt noita muutoinkin, jos ne eivät olisi osoittautuneet vyötäröstä hiukan liian tiukiksi...

Mutta ei jäänyt kalifornialaistuminen vielä tähänkään. Sillä - tadaa:

Tällä sanjoselaisella on asiaankuuluva univormu hanskassa. Kyllä kelpaa.

Vuosi siihen meni, mutta jumppahousut arkiasusteena ovat alkaneet vedota minuun. Mukavat ne ainakin ovat.

Ja sitten vielä kalifornialaisen univormu -tyylistä astetta fancympi versio, jota myös näkee täällä Piilaaksossa aina silloin tällöin:

Yogapantsit ja t-paita yhdistettynä fancyyn (designer-)käsilaukkuun.

Tämän tyylin olen kopioinut suoraan joltain randomilta naiselta, jonka näin ruokakaupassa. Eikös sitä sanota, että asusteet tekevät loppusilauksen tyylille? Joo-o... Mielestäni tämä tyylisuunta pitäisi ehkä kieltää lailla, koska onhan tuo nyt vähän loukkaus tuollaisia laukkuja kohtaan, mutta maassa maan tavalla hei. Pitää sopeutua paikalliseen kulttuuriin ja tapamaailmaan.

Okei, pakko myöntää... Kuvat on lavastettu. En ole oikeasti lähtenyt noissa kuteissa muualle kuin kuntosalille (laukkukin jäi siinä tapauksessa kotiin). Mutta ajatuksissani on pyörinyt jo jonkin aikaa se, että voisin laittaa jumppahousut kauppaan tai ostarille... Katsotaan, koska retkahdan.

Luin jostain, että Yhdysvaltojen osavaltioiden asukkaista kalifornialaiset ovat vihatuimpia (en valitettavasti löydä enää uutislinkkiä). Jos kalifornialaisten tyyli otetaan huomioon, en ihmettele tätä yhtään... ;)

Mites muissa osavaltioissa tai muissa maissa? Ja enhän minä mitään Suomen muodista enää tiedä - ovatko yogapantsit sielläkin jo ihan normiasu? Lenkkarit ainakin ilmeisesti ovat, jos muutamia blogeja ja niiden päivän asu -kuvia on uskominen.