Lähdemme tänään road tripille, joka vie meidät Nevadaan Las Vegasiin ja Arizonaan Grand Canyonille. Valitsimme autolla ajamisen lentämisen sijasta, koska lennot Las Vegasiin eivät todellakaan ole näin viikonlopun ympärillä halpoja. Matka meiltä Las Vegasiin on yli 850 kilometriä ja tie kuulemma toooodella tylsä. Lentäen pääsisi alle kahden tunnin, mutta kun mukaan laskee matkan lentokentälle (joka olisi ollut San Franciscon tai Oaklandin kenttä) ja sen kahden tunnin ajan, joka kentällä pitäisi olla ennen boardingia, autoiluun kuluva matka ei loppujen lopuksi ole niin kauheasti pidempi, ellei matkan varrella satu jotain kaoottista.
Sääennusteen mukaan lämpötila Grand Canyonilla tulee laskemaan alhaisimmillaan nollaan tai jopa hiukan pakkasen puolelle, mutta päivän mittaan nousee 20 asteeseen - jännittävä skaala siis. Onneksi olen jostain käsittämättömästä syystä pakannut Kaliforniaan mukaan urheilupipon, vaikka monta muuta olennaisempaa tavaraa jätin Suomeen. Saa nähdä, mitä automme tykkää mahdollisesti liukkaasta tiestä...
Takaisin kotiin tulemme maanantaina. Tai ainakin toivottavasti tulemme, ellemme hyydy matkalla. Kotiinpaluumme sisältää nimittäin reilun 740 mailin eli noin 1200 kilometrin ajamisen yhden päivän aikana. Toistaiseksi kaikki, joille olemme tästä suunnitelmasta kertoneet, ovat vähän epäilleet ja kehottaneet meitä yöpymään jossain matkan varrella. Matkaa ei voi kuitenkaan pitkittää miehen töiden takia, ja sitä paitsi heikot pitävät taukoja. :D
Meillä on jo kokemustakin tällaisista ajohujauksista. Edelliskesänä ajoimme San Franciscosta Los Angelesiin kiemurtelevaa rannikkotietä pitkin noin 12 tunnin ajan vain yhdellä pydähdyksellä. Eikä tehnyt edes tiukkaa, haha. Silloin tosin oli huikeat maisemat. Nyt taitaa olla lähinnä motaria. Yli tuhannen kilometrin verran. Oh well... Katsotaan, miten käy.
Suunnitelmani on muuten ottaa tuo kotimatka How I Met Your Motherin Marshallin auton tyyliin ja laittaa soimaan tämän 10 tunnin videon. Sitten, kun video loppuu, olemme varmaan muutamaa tuntia vailla melkein perillä.
Ajattelin postata luonnos-kansiostani viimeisen Havaiji-postauksen viikonloppuna, joten blogi ei hiljene ihan täysin.
Jos lohduttaa niin miehen eno tekee useamman kerran vuodessa ajomatkan välillä Houston-LA pysähtymättä muuta kuin syömään/vessaan ym. Hullun hommaa mun mielestä, mutta onpa Ericikin tehnyt saman reissun pariin otteeseen..
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHullua tosiaan. :D
VastaaPoista