Näkymät Piilaaksoon Sierra Vista Open Space Reservesta

Luin lauantaina uutisen siitä, että San Josen itäpuolelle, Sierra Vista Open Space Reserve -luontoalueelle on avattu jokin uusi parkkipaikka ja haikkireitti. Uutisen kuvista huomasin, että parkkialueelta avautuvat mahtavat näkymät San Josen ja Piilaakson ylle. Päätimme sitten eilen lähteä katsomaan näitä näkymiä. Pohdimme, mahtaako paikalla olla uutisen takia puolet piilaaksolaisista, mutta rauhallista oli. Tosin me olimme liikkeellä vasta lähempänä kahta. Fiksummat hoitivat ulkoilunsa varmaan ennen kuin aurinko ehti nousta kovin ylös.

Edessä näkyvät kukkulat, jonne suunnistimme.

Uutisen mukaan tämän Sierra Vistan luontoalueen näköalapaikka on ollut yleisölle auki jo vuosia, mutta sinne on ilmeisesti pitänyt kävellä viereisestä Alum Rock Parkista, josta kävely on kestänyt noin tunnin suuntaansa. Nyt uuden parkkipaikan myötä näkymiä pääsee tutkimaan ihan autolla.

Autoilua kukkuloilla.

Jotenkin epäilytti, päädyimmekö ihan oikeaan paikkaan. Parkkipaikka näytti uudelta, mutten tajua, miksei se siellä aikaisemmin olisi ollut. Kyllä tie ainakin vei ihan ylös asti, eikä tie itsessään näyttänyt uudelta. Uskon kuitenkin, että olimme oikeassa paikassa, koska parkkipaikka näytti kovasti samalta kuin lukemani uutisen kuvissa.

Haikkireitti kuivalla kukkulalla. Suuntasimme tuonne reunalle. 

Näkymät kukkuloilta olivat hienot. Vaikka täällä San Josessa on näin kesällä oikeastaan aina täysin sininen taivas vailla pilven hattaraa, vuorilta ja kukkuloilta avautuvissa näkymissä näkyy kuitenkin usein jonkinlaista sumua tai usvaa. Niin näkyi nytkin. Vastapuolella kaukana olevat vuoret ja San Josen downtownin korkeat talot olivat usvan peitossa. En tiedä, mitä tämä usva on tai mistä se johtuu, mutta en ole kertaakaan nähnyt näköalapaikoilta kirkasta näkymää.

San Jose. Tuo laikku tuolla keskellä on lentokenttä.

Kaupunkin itäpuolta.

Minun kamerallani ei saanut kuvia, joissa erottuisi yhtään mikään. San Josen downtownin muutamat hassut korkeat rakennukset näkyivät kyllä kauniina siluettina paljaalla silmällä, vaikka olivatkin sen pienen usvan peitossa. Kameralla niistä ei kuitenkaan saanut mitään irti. Minun yritykseni näytti tältä:

Usvan ja kameran zoomin sumentama San Josen downtown.

Tällaisen kuvan röyhkeästi kopioin uutisartikkelista selventämään näkymiä:

Photo by LiPo Ching/Bay Area News Group. Kuva täältä.

Tuollaiselta se San Josen downtown näyttää. Ei mikään valtaisa keskusta siis. Täältä näköalapaikalta selkenikin hyvin se, että San Jose näyttää aikalailla yhdeltä suurelta lähiöltä niin sanotusti. :D Olen kuullut useankin kuvaavan San Joseta isoksi lähiöksi sen takia, että täällä on suurella alueella vain pieniä asuintaloja ja matalia toimistoja. Ja tuon poikkeuksen tekevä downtown on pieni alue, eivätkä talot ole mitään pilvenpiirtäjiä. Toisaalta niiden jenkkikaupunkien, joissa olen ollut, downtownit nyt ylipäänsä vaikuttavat usein aika pieniltä kaupunkien koko kokoon verrattuna... Tuskin monenkaan kaupungin keskusta yltää pitkälle koko kaupungin lävitse. :D

Haikkireitin varrella oli portteja karjan laiduntamisen takia. Ei kyllä näkynyt minkäänlaista karjaa...

Ilmeisesti näköalapaikalta näkyisi kauas, jos olisi täysin kirkasta. Ja tuolta pitäisi näkyä myös monia maamerkkejä, kuten Levi's Stadium, joku silta ja jonkun vuoren huippu (enkö olekin perehtynyt näihin maamerkkien nimiin hirveän hyvin?), mutta emme osanneet etsiä näitä maisemasta.

Kuivien kukkuloiden lisäksi näkyi vähän vihreääkin.

Oli kyllä tosi hieno näköalapaikka! Noita haikkireittejä voisi mieluusti mennä tutkailemaan toistekin. Nyt jaksoimme kävellä vain yhden kukkulan reunalle ja takaisin, yhteensä vain vajaa 3 kilometriä. Tuolla kukkuloilla tuuli, mutta siellä oli silti ihanan lämmin! Itse asiassa kummankin lämmin tuulesta huolimatta... Miehen mielestä kukkulat itsessään hehkuivat niin paljon lämpöä, että se riittäisi lämmittämään varmaan kylmän illankin. :D

Tällainen vesilammikkokin näkyi! Aina, kun jossain kuivuuden keskellä on vettä, sitä pitää valokuvata tässä kuivuuden kärsimässä maassa. :)

Automatka näille kukkoloille ja ihan siellä kukkuloilla oli hauska, koska maisemat avautuivat kauniisti ja niistä pääsi mukavasti nauttimaan - näin kun ei itse ajanut sitä autoa. Ylös päin tultaessa auto kyllä joutui kovalle muutamissa jyrkissä mutkissa.

Joku järvi, josta nappasin kuvan auton vauhdista ja jonka tulkitsin kartan perusteella olevan Calaveras Reservoir.

Täällä Bay Areassa oli muuten lauantain ja sunnuntain välisenä yönä pahin maanjäristys 25 vuoteen! Järistys oli 6.0 tai joidenkin lähteiden mukaan 6.1. Järistyksen keskittymä oli Napa Valleyssa eli meiltä yli 100 kilometrin päässä. Aika kaukana siis. Järistys on kuitenkin tuntunut täällä asti! Meidän asuintalomme nettiportaali täyttyi aamulla ihmisten viesteistä, joissa he kertoivat tuntemuksistaan. Useat olivat heränneet yöllä tärinään. Me kuitenkin nukuimme tyytyväisinä. Ja minä sentään aina herään kaikkeen!