Kotirouvan hankaluudet kotitöissä ja asunnossa

Muistatteko, kun pian tänne muuttamisen jälkeen väitin, että on aivan sama, onko vessassa käsisuihkua ja saako tavallisen suihkun käteen vai ei? No ei muuten ole aivan sama! Olin maaliskuussa todennäköisesti liian sekaisin ajatellakseni selvästi tai sitten en vain kehdannut valittaa.

Näin kolmen kuukauden asumisen jälkeen väitän, että elämä on hitusen hankalaa ilman näitä edellä mainittuja suihkuominaisuuksia. Nimittäin siivoamisen suhteen! Millä ihmeellä pinnat saa huuhdeltua, kun käsisuihkua ei ole ja kun kylpyammeessa oleva suihku on kiinni seinässä?

Amerikkalainen suihku.

Olen yrittänyt huuhdella kylpyammeen reunoja ja suihkukulmauksen seiniä vähän roiskimalla vettä suihkusta. Muuta ei sitten pystykään huuhtelemaan. Tosin ei kyllä muutoinkaan pystyisi, vaikka suihkun saisikin käteen, koska vessan ainoa viemäri on ammeessa. Lattiaviemäriä ei ole.

Amerikkalaiset eivät ilmeisesti harrasta huuhtelemista. Tämän voi päätellä jo siitäkin, että huomattava osa pesuaineista on suihkutettavia, joita ei tarvitse huuhdella. Kunhan suihkutat ja pyyhkäiset! Myös suurin osa lattianpesuaineista on tällaisia suihkutettavia ainakin niissä kaupoissa, joissa olen katsonut (Targetissa ja Safewayssa).

Se, ettei tarvitse huuhdella, on toki ekologista veden kulutuksen suhteen, mutta minä pidän huuhtelemisesta. Sitä paitsi näiden pesuaineet vaikuttavat olevan hirveän rajuja (onko muuten Suomessakin lähes kaikissa pesuaineissa valkaisuainetta?), joten olisi kiva saada huuhdeltua ne pois. Tosin onneksi Methodin pesuaineet ovat täällä kohtalaisen edullisia.

Täysin tuntematon käsite käteen otettava suihku ei kuitenkaan amerikkalaisille ole. Koska keittiössä on kyllä tällainen hana, jonka saa käteen:

Tiskialtaan huuhtelu onnistuu helpommin kuin Suomessa.

Tässä on nyt vähän käynyt samoin kuin sen imurin miniletkun kanssa. Letku on keksitty, mutta jostain syystä sitä ei osata soveltaa ja jalostaa moneen eri paikkaan. No jaa, vika voi toki olla minussakin... (Huomatkaa muuten amerikkalainen "tiskipöytä", joka käsittää vain tuon altaan; metallinen tiskipöytä ei jatku allasta pidemmälle.)

Imurista tuli mieleen - kovista yrityksistä huolimatta emme ole ihan vielä ylimpiä ystävyksiä. Eniten ärsyttää se, ettei se möhkäle mahdu huonekalujen alle. En ole siis imuroinut huonekalujen alta.

Siinä missä imuri on aika tehokas kokolattiamatolla, tavallista lattiaa se ei imuroi erityisen tehokkaasti. Ja minulla muuten tätä tukkaa riittää ja puolet siitä tuntuu putoavan aina päivän aikana pois. Tämän takia imurista saa imuroinnin jälkeen sellaisen kuvan kuin joku olisi murhannut minut ja sitten yrittänyt imuroida murhapaikan puhtaaksi. Näkymä on tämä:

Pahoittelut inhorealistisesta kuvasta! Mutta ei tämä mikään kaunis lifestyleblogi olekaan, haha. ;)

Ja nuo hiukset ovat tuossa kiinni lujasti! Vaatii kauan aikaa ja saksia, jotta nuo saa leikattua irti.

Ärsytyksen aihe on myös vähän se, ettei meillä ole eteistä. Täällä on yleistä, ettei eteisestä ole kuultukaan ja koteihin vain tupsahdetaan yhtäkkisesti keskelle. Meillä tupsahdetaan keittiöön:

Ulko-ovi ja keittiön nurkka. 

Se, miksi tämä ärsyttää, johtuu siitä, että kaikenmaailman hiekka ei jää eteiseen, vaan on nyt keittiön nurkassa. Ei kovin kivaa. Täällä nyt onneksi ei mitään loskaa tai kuraa ole, mutta kyllä lenkkareiden pohjasta kulkeutuu haikkausreiteiltä kuitenkin aikalailla hiekkaa. Onneksi sentään meillä on vaatekaappi tuossa "eteisessä" (tuo oikean puoleinen ovi kuvassa), joten takit ja kengät saa piiloon.

Osa naapureistamme painii ilmeisesti saman ongelman kanssa, koska jotkut ovat käytävällä tunkeneet ulko-ovensa eteen eteismaton. Näissä apartment-komplekseissa on kuitenkin niin natsimeininki, ettei tuollainen ole sallittua. Jokaisen eteismattokodin oveen oli vähän aikaa sitten ilmestynyt lappu, jossa kehotettiin ottamaan matto pois. (Myös meidän ovella oli lappu, jossa kehotettiin hankkiutumaan eroon parvekkeella olevasta lytätystä pahvilaatikosta. Heil Hit- eikun...)

Joku naapuri etsii nyt vaihtoehtoista selviytymistapaa siten, ettei tuo kenkiään edes sisälle. Nimittäin tähän näkyyn törmäsin eilen:

Naapurikäytävällä.

Niitä aitoja amerikkalaisia elämä ilman eteistä tuskin haittaa mitenkään, koska eiväthän jenkit ota kenkiään pois sisällä. Sanomattakin varmaan selvää, että me emme elä maassa maan tavalla ainakaan tämän tavan suhteen.

Näiden asuntojen ovien lukot ovat muuten sellaisia sähköisiä. Abloy-avain kädessä kasvaneelle nämä systeemit vaikuttavat johonkin nukkekotiin kuuluvilta. Ja ovi pitää lukita erikseen sekä ulkoa lähtiessä että sisältä sisälle tultaessa! Ulkoa lukitaan avaimella, mutta sisältä kääntämällä ovessa olevaa nuppia. Voin kertoa, että olen muutaman kerran unohtanut lukita oven, kun olen ollut sisällä yksin kotona. Kerran jopa olin kokonaisen yön ovi lukitsematta, kun mies oli työmatkalla. Oho. Onneksi emme asu omakotitalossa. Pois lähtiessä sentään tajuan aina lukita oven, se tulee jo selkärangasta.

Eivätkä ongelmani suinkaan tähän lopu nyt, kun valittamisen makuun pääsin. Kuulemani kauhujutut siitä, miten amerikkalaiset pesukoneet voivat tuhota vaatteet, saattavat ehkä peräytyä totuuteen. Minulla on nimittäin kolme vaatetta nyt reikiintynyt koneessa. Niistä kaksi oli vanhoja, mutta yksi paita oli täysin uusi ja ekaa kertaa pesussa! Myös uusi yöasuni kutistui ekassa pesussa huomattavasti! Ja olen pessyt nämä ohjeiden mukaisesti. Yökkäriä en edes rumpukuivannut, vaan laitoin telineelle kuivumaan. Kuivurihan kuluttaa vaatteita älyttömästi.

En tiedä, missä vika on. Joko pesukone on raju tai sitten vaatteiden laatu ei ole kovin huima. Tällaista huhua olen amerikkalaisista vaatteista vähän kuullut. Ja miehen sisko kertoi, että hänen täältä ostamansa Leviksen farkut repesivät ekassa pesussa. Eli ehkä vika on vaatteiden laadussa. Tosin yökkäriä ja sitä uutta paitaa lukuunottamatta ne kaksi muuta reikiintynyttä vaatettani oli kyllä Suomesta.

Niin ja kävin totta kai valittamassa kutistuneesta yökkäristä. Se oli ostettu H&M:stä hintaan 14 dollaria, mutta periaatteesta. Voitte arvata, ettei Hennesiä paljon kiinnostanut. Vaatetta ei saa palauttaa, koska se on pesty. Aha. Selvä. Yritin kysyä, miten voin tietää, miten vaate kuuluu pestä, jos ohjelappuun ei voi luottaa. Store manager ei vastannut kysymykseeni.

Olipas negatiivissävytteinen postaus. Heitetään loppuun siis hyviäkin fiiliksiä. Olen alkanut tykätä kokolattiamatoistamme. Niiden hyviä puolia ovat seuraavat:
- roskat eivät näy eivätkä tunnu, koska matto upottaa
- lattialla on kiva venytellä, koska se on pehmeä
- lattiat voivat täällä olla todella kylmiä, mutta kokolattiamatolla kävellessä eivät jalat palellu. :)

Asunnossamme ei myöskään enää millään tavalla ole kylmä. Yleensä täällä on huomattavasti lämpimämpi kuin ulkona (jos siis ilmastointia ei pidä päällä). En nyt aio valittaa. :D