Credit historysta eli siitä, miten luoton ottamisesta tuli välttämätön osa elämää

(Tämä postaus on kilometrien pituinen, joten lätkäisin mukaan pienet väliotsikot selventämään tekstiä.)

Asioin tuossa taannoin Macy's-tavaratalossa. Minulle tarjottiin kaupan kanta-asiakaskorttia ja ajattelin, että mikä ettei, koska sillä saisi alennuksen alkuun. Myyjä oli hämmentynyt social security numberin puutteestani ja henkkarina esittämästäni suomalaisesta ajokortistani ja varmisti kahdella eri kysymyksellä, etten varmasti asu hotellissa. Sitten hän soitti jonnekin ja lopulta tyrkkäsi puhelimen käteeni. Puhelimen toisessa päässä joku nainen luetteli ehtoja kuin suoraan nauhalta (en ymmärtänyt) ja kysyi muutaman tuloihin liittyvän kysymyksen. Sitten hän ilmeisesti ilmoitti, etten saa korttia, vaikken mitään koko latelusta käsittänytkään. Myyjä pyyteli anteeksi ja kehotti hakemaan korttia myöhemmin uudelleen. Olin äärimmäisen hämmentynyt ja marssin ulos kaupasta närkästyneenä, kunnes huomasin kanta-asiakaskorttiesitteen alareunasta pienen präntin "subject to credit approval".

Kyseessä oli siis Macy'sin kanttiskortti, joka sisältää luotto-ominaisuuden. Ja tietenkään minä en tällaista korttia voinut saada, koska minulla ei ole credit historya.

Mikä on credit history? (Tai siis mitä minä siitä tähän mennessä olen käsittänyt.)

Amerikassa asuessa credit history eli luottohistoria on yksi tärkeimmistä termeistä. Luottohistorialla ei tarkoiteta sitä, mitä Suomessa yleensä tällä asialla käsitetään, eli sitä, että ihmisellä olisi hyväksi olla mahdollisimman puhdas ja luotoista vapaa historia. Amerikassa hyvä luottohistoria tarkoittaa sitä, että ihmisellä on ollut luottoa ja laskuja, jotka hän on ajallaan ja hyvin maksanut pois.

Täällä credit history on välttämätön. Monet eri tahot, esimerkiksi puhelin- ja sähköyhtiöt ja jotkin luottokortteja tarjoavat kaupat, ilmoittavat luottoluokituslaitoksille ihmisen maksukäyttäytymisen, jonka perusteella tehdään luottokelpoisuusluokituksia. Sitten, kun hakee luottokorttia tai lainaa, katsotaan luottohistoriaa. Historia kertoo ihmisen luottokelpoisuudesta ja luotettavuudesta. Ilman luottohistoriaa on jotakuinkin kusessa, koska näyttöä kelpoisuudesta ei ole.

Luottoluokituslaitokset ylläpitävät jokaiselle credit scorea, joka kostuu viidestä osa-alueesta (lähde):
1) Payment history -35%
2) Amounts owed -30%
3) Length of credit history -15%
4) How many types of credit in use -10%
5) Account inquiries -10%

Tärkeimmät alueet ovat siis maksuhistoria ja luoton määrä.

En tiedä, miten tärkeässä osassa säästäminen ja tulot Amerikassa ovat, kun esimerkiksi pankki pohtii lainan antamista. Joka tapauksessa credit score on äärimmäisen tärkeä väline, ja sitä varmasti pankki katsoo. Omasta scoresta tuleekin pitää huolta jo nuoresta alkaen, koska se vaikuttaa elämässä siihen, mitä lainoja ja luotto-/kanttis- tms. kortteja saat. Radiosta tulee usein mainoksia firmoista, jotka auttavat parantamaan omaa credit scorea (en tiedä miten), ja nettikin on tietenkin täynnä vinkkejä jo nuorille siitä, miten omaa luottohistoriaa kannattaa alkaa kerryttää. Suomessahan esimerkiksi nuorelle aikuiselle, joka haluaa asuntolainan, suositellaan ASP:ia ja mitä-näitä-nyt-on. Aika erilainen meininki siis täällä.

Ulkomailta Amerikkaan muuttanut ja luottohistoria

Ulkomaalainenhan on lähtökohtaisesti aina epäilyttävä. Vai? Eikö? :D Täällä ainakin on. Ainakin tässä credit history -asiassa. Koska eihän meillä edes ole sitä historiaa. Koska meillä ei ole credit historya, emme voi saada sellaista tavallista luottokorttia. Sillä, kuinka hyvin on ennen Amerikkaan muuttoa maksanut laskujaan ja velkojaan, ei ole mitään merkitystä. Amerikkalaisia ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään ulkomaiden Visat tai muut lainat.

Jotkin amerikkalaiset pankit tarjoavat ratkaisuksi ulkomailta tulleelle secured credit cardia. Meillä on sellaiset. Käytännössä kuvio meni niin, että annoimme pankille 600 dollaria rahaa, joka talletettiin pankkiin. Summaa vastaan saimme nämä turvatut luottokortit, joissa molemmissa luottoraja on $300. Pankilla on nyt jemmassa rahat takaamaan "luottomme", jos vaikka osoittaudummekin epärehellisiksi roistoiksi. Korko kortissa taitaa olla mahdoton.

Secured credit card alkaa heti kerryttää credit historya - tai siis pankki ilmoittaa käyttäytymisestä luottoluokituslaitoksille. Meidän kannattaakin nyt siis ostaa osa ostoksista luotolla ja sitten maksaa velka heti pois. (Ja toki myös maksaa kaikki muut laskut ajoissa.) Ostoksien ei tarvitse olla mitenkään erikoisia tai kalliita. Luottokortteja kannattaa hankkia myös lisää heti, kun se on mahdollista luottohistorian kertyessä, ja toimia niiden kanssa samoin. Loogista, eikö totta? Ai sekavaa, vai? Älä huoli, niin meistäkin! Tämä credit history -asia on kummallinen ja hankala, enkä oikein ole hahmottanut sitä - varsinkin, kun eri lähteet ja ihmiset netissä antavat vähän erilaisia vastauksia. En ole edes varma, vaikuttaako social security numberini puute historiani kertymiseen...

Toisaalta me nyt emme välttämättä edes tarvitsisi credit historya, koska emme tarvitse täällä lainaa (ainakaan toivottavasti) emmekä suurta luottorajaa luottokorttiin. Auton mies osti käteisellä. Omistusasuntoa tai taloa emme ole täältä ostamassa. Toisaalta kuitenkin credit historya selvästi vaaditaan esimerkiksi juuri kauppojen korttien kanssa, ja osa noista korteista voi oikeasti olla hyödyllisiä. Eikä sitä tietenkään koskaan tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tavoitteena on siis kerryttää omaa credit historya.

Credit historyn minussa herättämät ajatukset

Credit history herättää mielenkiintoisia pohdintoja. Olen Suomessa omassa työssäni nähnyt runsaasti ihmisiä, joiden elämä on hankaloitunut jatkuvien velkojen ja lainojen ja lopulta jopa luottotietojen menettämisen takia. Luottoa on Suomessa helppo ottaa ja saada, vaikkei siihen olisi varaa. Tietenkään ihmiselle, jolla on elämän- ja taloudenhallinta hanskassa, lainan ottaminen ei ole mikään ongelma, kunhan vain saa maksettua velat ajoissa pois. Mutta elämä ei välttämättä mene aina suunnitellusti, ja yli varojen eläminen on loppujen lopuksi aika helppoa, etenkin nuorille. Tätä taustaa vasten ajateltuna on hieman pelottavaa se, että peruselämässä selviytymistä varten on ostettava asioita velaksi jo alusta alkaen.

Toisaalta credit historyssa on myös hyvät puolensa. Ainakin se kertoo ihmisestä myönteisiä asioita: laskut on maksettu ajallaan ja luotto maksettu luotettavasti pois. Suomen maksuhäiriömerkinnäthän ovat äärimmäisen negatiivisia ja leimaavia. Lisäksi huonon credit scoren omistaville eli talousasioissa hankaluuksia omaaville ei anneta niin helposti ja hyvin lainaa. Tämä on hyvä juttu (paitsi jos olet se ulkomaalainen...).

Omaan maailmankatsomukseeni tällainen credit historyn luoma lähes pakko ottaa luottoa ei kuitenkaan oikein sovi. Toki olen vain elänyt erilaisissa käytännöissä ja kultuurissa tämän luottoasian suhteen. Enkä ymmärrä Amerikan credit historyn taustoja tai kokonaiskuvaa. Tarkoituksenani ei siis ole sanoa, että amerikkalaisten käytäntö olisi mitenkään huonompi. Kunhan vain kerron ajatuksista, joita mieleeni on tullut.

Edit 3.6.2014: Hoksasin vasta Tiinan kommentin jälkeen, että credit history vaikuttaa tosiaan myös asunnon vuokrausmahdollisuuksiin. Vuokranantaja saattaa vaatia tiettyä credit scorea, jotta suostuu vuokraamaan. Edit 4.6.2014: Meidän asuinkompleksissa credit historya ei vaadittu, mutta mies muistutti, että jonkinlaisen credit approvalin tämän apartmentin työntekijät kuulemma tekivät. Ks. vielä aiheesta vähän lisää täältä.

Ps. Macy's lähetti minulle myös ystävällisesti kotiin kirjallisen ilmoituksen siitä, ettei minua voitu hyväksyä kanta-asiakaskortin saajaksi, koska rekistereistä ei löytynyt tarpeeksi tietoa. Toisin sanoen sieltä ei varmaan löytynyt minusta yhtään mitään. :D