Huomioita amerikkalaisesta elämästä, osa 2

Palataan jälleen huomioihin tästä Ameriikan ihmemaasta. Tämä on siis osa 2.

- Julkisissa vessoissa on täällä yleensä automaattihuuhtelut. Ihan kiva, ettei vessaa tarvitse itse vetää (ja että se varmasti tulee vedettyä!). Harmi vain, että nämä robottihuuhtelut toimivat vähän miten sattuvat. Eli välillä kesken toimituksen. :D Hitsin mukavaa.

- Autossa ajaja voi tehdä kaikenlaista sivutoimintaa siinä ajamisen ohessa. Puhelin on ihan vakio (yleensä tekstataan, ei soiteta), mutta olen nähnyt myös leivän syöntiä muutaman kerran, kynsien viilausta ja totta kai sitä meikkausta. Ruuhka-aikana, kun kaistat ovat tukossa, eivätkä autojonot liiku, ymmärrän tämän. Muutoin en. (Näitä oman elämänsä sankareita näkyy toki Suomessakin aina silloin tällöin.)

- Kaupoissa tai ostareilla liikkuvilla ihmisillä (tai niillä autoa ajavilla) on usein kädessään jokin juoma kannellisessa muovi- tai pahvimukissa. Oli se sitten kahvi Starbucksista tai litran kokoinen pahvimuki limsaa In-N-Outista.

- Limsat ovat usein refill eli kupit saa täyttää uudestaan. Tämän takia tuo edellinen kohta varmaan on olemassa. Pikaruokapaikoissa hanat ovat siellä, missä asiakkaatkin, eli voi itse käydä täyttämässä. Muissa ravintoloissa tarjoilija käy täyttämässä lasisi, kun se alkaa olla tyhjä, tai tuo kokonaan uuden täyden lasin tilalle.

- Välillä jokin muukin kuin vain juoma on refill. Leffateatterissa jostain syystä vain isoimman limsa ja poppari -kombon saa käydä täyttämässä uudelleen. Ja siis isoin kombo on jo valmiiksi todella iso. Minä tuijotin jo pientäkin silleen, että onko toi muka small ja yritin olla nauramatta.

- Tavarat ja ruoat on pakattu tiiviisti. Esimerkiksi maustepurkeissa korkin päällä olevan muovisuojan rikkomiseen tarvitaan vähintään sakset. Jätskipurkin päällä olevaan vastaavaan muovisuojaan tuntuu tarvitsevan minidynamiitin. Sineteissä on yleensä repäisykohdat, mutta eivät ne kyllä aukea kovin helposti! Yleensä siis tarvitaan saksia.

- Ruokia on myös tupla- ja jopa triplapakattu. Kalkkunaleikkeleet ovat pakkauksen sisällä vielä pienessä muovipussissa. Samoin olemme ostaneet talouspaperia, jossa ison pakkauksen sisällä on yksittäispakattuja paperirullia.

Paikallista yksittäispakattua talouspaperia.

- Peruskoko talouspaperia on kooltaan jättimäinen. Varmaan ainakin kaksi kertaa suomalaisen tavallisen paperin kokoinen. Aikamoinen peitto siis. Me olemme onneksi löytäneet nyt sellaisia pieniä (ks. ylläolevasta kuvasta tämän pienen mitat). Myös vahvuudeltaan täkäläiset talouspaperit ovat aikalailla suomalaisia vahvempia ja paksumpia.

-Sen sijaan vessapaperit ovat pitkälti ihmeellistä ohutta, yksikerroksista höttöä. Poikkeuksia toki on.

- Osa vessapapereista nukkaistaa todella paljon, samoin pyyhkeet (sekä Ikeasta että Targetista hankitut). Piilareiden laittaminen on mielenkiintoista, kun kädet ja linssit ovat koko ajan täynnä nukkaa ja paperimoskaa.

- Monet pinnat näyttävät täällä hienoilta, mutta lähemmän tarkastelun jälkeen näkee heti, että kyseessä on jotain ihan muuta kuin laatua. Tämä pätee mm. meidän asuntomme pintoihin, jotka eivät ole kestäneet tavallista elämistä ja asumista edes kolmea kuukautta - ja edelliseen postaukseen tulleen Emmi H:n kommentin perusteella näin on ilmeisesti myös muissa kuin vain meidän apartmentissamme. Lisäksi useat talot näyttävät täällä esimerkiksi laadukkaalta puulta tai jopa kiveltä, mutta eivät ole sitä. Tosin tämä nyt on ehkä huono esimerkki, koska eihän täällä tietenkään rakenneta taloja kivestä, koska täällä on maanjäristyksiä, eikä kivitalo sellaista kestä.

- "Mä käyn äkkiä tuolla kaupassa/ostarilla/tms" -elämäntapa ei toimi täällä. Vaikka kauppa ja jopa yksi kauppakeskus ovat kohtalaisen lähellä, etenkin töiden jälkeen ruuhka-aikana matkoihin menee aikaa. Ja ihmisiä riittää kaupoissa aina (paitsi ehkä myöhään illalla tai yöllä - lähikauppamme on auki 24/7), joten jonottaa täytyy.