Mitä amerikkalaisista ruokakaupoista löytyy? Osa 1.

Palataan taas kaupoille! Täkäläisten kauppojen tuotevalikoimat ovat osittain niin erilaisia kuin Suomessa, että haluan omistaa niille ihan oman postauksen. Alkaessani miettiä näitä juttuja tajusin, että kerrottavaa on kamalan paljon (tai sitten olen vain kova jaarittelemaan), joten tämän postauksen jälkeen luvassa on vielä osa 2. Muistutan jälleen, että havaintoni perustuvat vain kolmen kauppaketjun kauppoihin (Safewayhin, Trader Joe'siin ja Targettiin).

Viime kauppapostauksesta puuttuivat kokonaan kuvat Trader Joe'sta, joten korjataan se puute nyt (Halloweenin jämäkurpitsoita oli myynnissä vielä viime viikollakin).

- Täällä ei tunnu olevan sellaisia yleisiä laajalle levinneitä tuotemerkkejä niin kuin Suomessa on (esimerkiksi Valio). Jokaisella kauppaketjulla vaikuttaisi olevan myynnissä tietyt tuotemerkit, joita toisesta ketjusta ei löydy. Esimerkiksi valikoimissa olevat maidot ja osittain myös juustot ovat Safewayssa, Targetissa ja Trader Joe'ssa kaikissa eri merkkiä.

- Kauppaketjuilla on myös ihan omat, yleensä kaupan kanssa samannimiset tuotemerkit, jotka vievät joskus paljonkin hyllytilaa. Parhaiten tämä kuvio näkyy pienessä Trader Joe'ssa, jossa suurin osa tuotteista on kaupan omaa merkkiä (ellei niitä ulkomailta tuotuja tuotteita lasketa).

- Maitotuotteissa parasta ennen -päiväykset ovat hämmentävän kaukana. Maitojen päiväys on yleensä jossain reilun kuukauden päässä. Merkintää siitä, miten kauan tuote säilyy avattuna, ei ole. Meillä ennätys taitaa olla 2 viikkoa avattuna ollut maitotonkka, minkä jälkeen maito tuoksui ja maistuikin edelleen ihan samanlaiselta. Öh...

- Suurin osa maidoista myydään gallonan eli reilun 3,7 litran kanistereissa, joissa on ärsyttävät kierrekorkit, joiden takia maitoa kuivuu pullon suulle ja ropisee joka paikkaan aina, kun korkin avaa. Toivooko joku kierrekorkkeja Suomen maitoihin? Älkää hyvät ihmiset toivoko! (Vai onko korkkeja siellä jo? Mies on sitä mieltä, että siellä olisi ollut jokin uudistus. Eikä!)

Toki täältä löytyy myös pienempiä kannuja ja myös niitä Suomesta tuttuja litran maitotölkkejä, mutta niiden hinta on suhteessa huomattavasti korkeampi kuin isojen kanisterien. Pieniä purkkeja ei siis ole oikein järkeä ostaa, jos maitoa aikoo käyttää vähänkin enemmän.

- Ruokakermaa täällä ei tunneta. Me käytämme korvikkeena half&half -tuotetta, joka on puoliksi maitoa ja puoliksi kermaa. Se on toiminut ihan hyvin ainakin kalakeitossa.

- Ruokakerman sijasta kaikenlaisia kahvikermoja (tai mitä lienee kermankorvikkeita ovatkaan) löytyy paljon ja monissa eri mauissa. Purkit ovat käsittämättömän suuria. Ostin kerran vaniljan makuista ihan kokeilun vuoksi. Koko tölkki lensi lopulta sisältöineen roskiin, enkä ole ostanut toista kertaa.

Kelpaisiko Baileysin makuinen coffee creamer?

- Amerikkalaisten juustot ovat kamalia. Kamalia! On cheddaria, American cheesea, mozzarellaa, cheddaria, cheddaria, mozzarellaa, cheddaria, colbya ja monterey jackia (ja noiden sekoitusta colby-jackia), American cheesea, cheddaria, mozzarellaa, cheddaria ja cheddaria. Ja ai niin - sitten vielä cheddaria. Juustot maistuvat rasvaisilta, ja kun juuston lätkäisee paahdetun leivän päälle, rasva nousee oikein tirisemään juuston pinnalle. Vähemmästäkin menee ruokahalu. Minä en pidä vahvan juuston makuisista juustoista leivän päällä, joten valitsin Suomessa yleensä vähärasvaisen version pelkän maun takia. Täällä ei ole vähärasvaisia versioita kuin ehkä muutama ja ne maistuvat pahvilta. 

Yritä näistä nyt sitten valita.

Juustojen tuhtisuutta ja rasvaisuutta pahentaa vielä se tosiasia, että juustot ovat täällä valmiiksi viipaloituja ja viipaleet järkyttävän paksuja. (Olin Suomessa se, joka työpaikan kahvihuoneessa herätti joskus huvittuneisuutta ohuilla juustoviipaleillaan eli voi olla, että jonkun muun mielestä täkäläinen paksu ei ole ollenkaan liian paksu.) Muutaman thin-sliced -version olemme löytäneet, yleensä nämä ovat niitä pahvin makuisia vähärasvaisia versioita. Myös juustoköntsiä löytyy, mutta ne ovat selkeä vähemmistö kauppojen hyllyillä. Olemme kokeilleet montaa erilaista juustoa, sekä valmisviipaleita että köntsiä, eikä yksikään ole ollut erityisen hyvää. Näen päiväunia Oltermanneista, Polareista ja Edameista, voi että...

Myös erikoisjuustoja löytyy, mutta ei noista leivän päälle ole.

- Valmiiksi viipaloitujen juustojen lisäksi löytyy myös juustoraastepusseja paljon. Maut ovat samat kuin viipaleissakin.

- Onneksi juustolle ei ole niin kauheasti tarvetta, koska ei ole mitään, minkä päälle viipaleen laittaisi. Täkäläiset leivätkin ovat nimittäin sanalla sanoen kamalia. Suurin osa leivistä on paahtoleipiä, jotka säilyvät parasta ennen -päiväyksen mukaan ehkä seuraavat puoli vuotta. Osa on jopa umpiopakattu. Safewaysta löytyy joitain mukamas paikanpäällä leivottuja leipiä, jotka on tungettu paperipusseihin ja joita olemme ostaneet tasan kaksi kertaa.

Targetin paahtoleivän rakastajan paratiisi. Tai sitten ei. 

Leivät eivät tuoksu leivältä, vaan niistä lähtee sellainen vähän ummehtunut haju. Kaikki maistamamme leivät ovat maistuneet enemmän tai vähemmän kumimatolta. Jotkut ihan kirjaimellisestikin, sillä niihin on saatettu käyttää myrkkyä nimeltä azodicarbonamide, jota käytetään myös esimerkiksi joogamatoissa. Kyseisen myrkyn käyttö elintarvikealoilla on kielletty Euroopassa ja Australiassa, mutta täällä Yhdysvalloissapa viranomaiset eivät turhia holhoa.

Safewaysta löytyy jopa muutakin kuin paahtoleipää, nimittäin erilaisia Hamburger Bunseja. 

Me olemme tähän mennessä löytäneet kaksi edes hiukan kohtalaisen kelvollista leipää: moniviljapaahtoleipää Trader Joe'sta ja Costcon "kaupassa leivottua" moniviljaleipää. Kun oikein pinnistää, kumimaista makua ei noissa huomaa. Molemmat kuuluvat siihen sarjaan, joka oikeasti kovettuu ja jopa homehtuu, kun sen jättää pöydälle makaamaan yli viikoksi. Homehtuminen on asia, jota täkäläiset leivät eivät osaa. Minua pelottaa.

Trader Joe'sin leipävalikoimaa, josta meidän ostoskoriin eksyy usein moniviljapaahtista.

-Leivän päälle laitetaan tietenkin peanut butteria, joita kauppojen hyllyistä löytyy naurettavan paljon:

Tässä ei ole edes koko yhden kaupan valikoima.

- Täällä myydään kasvuhormoneilla kasvatettua lihaa, eikä kasvuhormonien käyttöä tarvitse ilmoittaa kuluttajalle tuotepakkauksessa. Myös kasvuhormonien käyttö on kielletty EU:ssa niin kuin kaikki varmasti tietävät. Sorrun sellaiseen ennakkoluuloiseen ja jopa rasistiseen ajatukseen, että jos Eurooppa on kieltänyt jonkin asian käytön, mutta Yhdysvallat ei, Eurooppa on tässä asiassa varmasti oikeasssa ja Yhdysvallat väärässä ja piste. 

Hormoniton ja antibiootiton jauheliha.

Kasvuhormoneilla ja kaikenmaailman antibiooteilla kyllästetty liha on se syy, miksi ostamme täällä lihoista vain ja ainoastaan (luomu)lihoja, joiden paketeista löytyy merkintä siitä, ettei kasvuhormoneja tai antibiootteja ole käytetty. Tosin ainoa liha, jota olemme toistaiseksi ostaneet, on naudan jauheliha. Lähi-Safewaystamme ei ole oikein löytynyt kasvuhormonitonta jauhelihaa, joten haemme jauhelihamme Trader Joe'sta tai joskus Costcosta. Jauheliha on täällä erilaista kuin Suomessa, sellaista puuromaisempaa ja rakenteeltaan löysempää. Possun jauhelihaa en ole nähnyt, enkä tiedä, onko näillä sellaista.

Jauhelihan lisäksi me ostamme kanaa, mutta mikäli olen ymmärtänyt oikein, kasvuhormonien käyttö on täälläkin kielletty siipikarjassa. Jostain syystä monista kanapaketeista kuitenkin löytyy "No hormones or steroids" -teksti, samoin kananmunapaketeista. En tiedä miksi. Ehkä asia pitää vain vääntää rautalangasta kaikille? Tai sitten täällä käytetään kanoihin joitain muita hormoneja? 

Ei hormoneja eikä steroideja.

- Ostamme myös kalaa, lähinnä lohta. Aina ei jaksa vaivata aivosolujaan näillä myrkkyasioilla, joten kalan ostamme Safewaysta sen kummempia miettimättä. Olen muuten kuullut muutamaltakin ihmiseltä negatiivista palautetta Safewayn liha- ja kalatiskin tuotteiden tuoreudesta, mutta koska olemme ostaneet vain tuota lohta, en osaa kommentoida tähän mitään. Safewayn tiskillä myytävä lohi on värjätty kummallisen vaaleanpunaiseksi, mutta yritän olla ajattelematta sitä. Täytyy myöntää, etten ole koskaan ostanut tuoretta lohta kalatiskiltä Suomessa, mutta ei kai niitä ole värjäilty teennäisen värisiksi? 

- Hormonien pelossa ostamme vain sellaisia maitoja, joissa on merkintä siitä, että maito on lehmistä, joihin ei ole käytetty hormoneja. Olen pistänyt merkille jokaisessa purkissa ja pakkauksessa kerrottavan, ettei USA:n elintarvikeviranomainen FDA (Food and Drug Administration) ole löytänyt tutkimuksissaan mitään merkittävää eroa hormoneilla syötettyjen tai hormoneista vapaiden lehmien välillä. Mutta kuten sanoin, luotan EU:iin enkä amerikkalaisiin (korruptoituneisiin?) viranomaistahoihin.

- Marinoitua lihaa täällä ei näy usein. Olen törmännyt valmiiksi marinoituun kanaan vain Trader Joe'ssa ja Whole Foodsissa. Marinoitua possua tai nautaa en ole muistaakseni nähnyt missään. 

- Hormoneilla ja antibiooteilla kyllästettyjen elukoiden lihan lisäksi täällä myydään myös geenimuunneltuja elintarvikkeita. Myöskään geenimuuntelusta ei tarvitse ilmoittaa kuluttajalle, mutta sen sijaan monissa tuotepaketeissa on merkintä "GMO free". Myönnän, ettei tämä geenimuuntelu ole minulle kovinkaan tuttu asia, eikä muutto tänne ole saanut minua kaivamaan esille asioita, jotka mieluummin vain olen tietämättä, vaikka ehkä kannattaisi kaivaa. Koska geenimuuntelua ei ilmoiteta, minulla ei ole mitään käsitystä siitä, syömmekö geenimuunneltua ruokaa vai emme. En tiedä, tarkoittaako pelkkä luomun tai orgaanisen merkintä geenimuuntelusta täysin vapaata...

- Hevi-osastot ovat täkäläisissä kaupoissa usein kohtalaisen kattavia (Targetia lukuunottamatta), ja niistä löytyy paljon erilaisia suomalaisen näkökulmasta katsottuna eksoottisiakin vihanneksia ja hedelmiä. Sen sijaan välillä joitain perushedelmiä, kuten vaikkapa luumuja, ei näy kuukausiin.

Trader Joe'sin hevi-osastoa. Kuva kattaa koko kaupasta varmaan viidesosan eli todella pieni liike on kyseessä. (Valitettavasti kuvaani tallentuivat nuo viattomat ihmiset, vaikka yleensä yritän välttää muiden ihmisten kuvaamista.)

- Kattavat hevi-osastot ovat kiva juttu, mutta vihannesten koko kuitenkin laittaa vähän epäilemään. En tiedä, kertooko koko myrkyistä vai jonkinlaisesta geenimutaatiokaaoksesta vai mistä, mutta en ole eläissäni nähnyt esimerkiksi näin isoja sipuleita:

GMO-sipuli?

- Tuoreita marjoja on täällä myynnissä ympäri vuoden, vain niiden hinta vaihtelee. Olen aina ollut kauhea marjahiiri, ja marjat ovatkin ensimmäisestä täällä asutusta viikosta lähtien kuuluneet lähes arkipäiväiseen ruokavaliooni. Ei ehkä kauhean fiksua, mutta on tässä elämässä suurempiakin syntejä. Marjat ovat joko Yhdysvalloista tai Meksikosta ja maistuvat useimmiten ihan siltä miltä kuuluukin. Mutta sitten taas välillä ne eivät maistu miltään. Vadelmat ja mansikat maistuvat enemmän ja useammin vadelmilta ja mansikoilta kuin mustikat maistuvat mustikoilta. Mustikoista ei tule sininen kieli eikä sotkuinen suu.

Marjavalikoima. Tätä samaa marjamerkkiä myydään jokaisessa kauppaketjussa, ja tarjolla on sekä luomu- että tavallinen versio.

Mansikat ovat usein pelottavan isoja, kiiltäviä ja kiinteitä. Myös mustikat ovat suuria. Ero luomumarjan ja tavallisen marjan välillä ei ole huomattava. Alussa hyväksyin ostoksiimme vain luomumarjat, mutta nykyään ostamme myös tavallisia versioita, etenkin mansikoiden kohdalla, koska en ole huomannut eroa ulkonäössä tai maussa. Luomun ja ei-luomun samanlaisuus aiheuttaa epäilystä siitä, ettei se luomukaan täysin puhdasta ja myrkytöntä ole...

Tällaisia ei Suomen toreilla näkynyt...

Mikähän geenimutaatiomansikka tämäkin on? Eikä muuten ole edes suurimmista päästä, olen syönyt isompiakin.

- Amerikkalainen luomu tosiaan epäilyttää minua. Täkäläisen ruokateollisuuden myrkkyjen, hormonien ja muiden kammotusten takia haluaisin ostaa vain luomua, mutta en hetkeäkään usko jenkkiluomun olevan aina "oikeaa luomua". Ihan pelkällä mutu-tuntumalla voisin jopa epäillä amerikkalaisen luomun vastaavan varmaan Suomen "tavallista ruokaa". En kuulu niihin, jotka olisivat höpöttäneet luomusta tai orgaanisuudesta Suomessa. Tämä ajattelutapa on vain ja ainoastaan Yhdysvaltojen aikaansaamaa. 

Ja tosiaan, sanoin, että haluaisin ostaa luomua. En aina osta (paitsi niissä lihoissa), etenkään vihannesten ja hedelmien kohdalla, koska en malta etsiä sitä luomuversiota jokaisesta pienestä sitruunasta ja omenasta ja koska en tosiaan ihan aina jaksa uskoa, että luomun ja tavallisen välillä oikeasti olisi jokin elämän ja kuoleman kannalta kamalan merkittävä ero. Kyllä tässä elämässä johonkin kuitenkin kuolee, eikä pari vuotta Yhdysvaltojen ruokateollisuudelle altistuminen nyt ehkä ihan ensimmäisenä tapa.

Mutta mites on, lukijat - pelottaako Yhdysvaltojen ruokateollisuus teitä? Entä oletteko te Amerikassa asuvat lukijat pitäytyneet pelkässä luomussa ja hormonivapaissa tuotteissa vai ostatteko mitä sattuu?


Ps. En tiedä, miksi kuvat avautuvat nykyään tuolla tavalla yksittäin ärsyttävästi. Yritän ratkaista ongelman.