Ensivaikutelma ja auringonlaskut Grand Canyon National Parkissa

Road trippimme viimeinen kohde oli Grand Canyon Arizonassa. Tämän Suuren Kanjonin ympärille on tehty Grand Canyon National Park, joka sitten ilmeisestikin toimii The Grand Canyon Staten ainoana ylpeilynaiheena, haha. Eikä kait suotta. Kymmenet miljoonat ihmiset käyvät vuosittain ihastelemassa tätä luonnon suurta ihmettä. Me varasimme hotelliyömme vain muutamia viikkoja ennen kohdepäiviä, eikä itse kansallispuiston sisällä olevista hotelleista (taitavat olla jotain lodgeja) yhdessäkään ollut enää vapaata. Grand Canyon sijaitsee 11 kilometrin päässä Tusayanin kylästä, joten me yövyimme Tusayanissa kaksi yötä. Senkin muutamat hassut hotellit olivat varaushetkellä aika täysinäisiä.

Me ehdimme Tusayaniin hyvissä ajoin ennen kuin tuli pimeää. Aurinko laskee tuolla aikaisin tähän aikaan vuodesta, jo ennen kuutta. Me yritimmekin ehtiä kanjonille ennen auringonlaskua, jotta pääsisimme ihastelemaan näkyä. Emme uskoneet ehtivämme, mutta loppujen lopuksi olimme paikalla jo tuntia ennen auringonlaskua. Suunnistimme tien päältä siis suoraan kansallispuistoon.

Sisäänpääsy puistoon on $25/auto ja sisäänpääsy on voimassa 7 päivää. Maksulla pääsee sekä kanjonin eteläpuolelle (South Rim) että pohjoispuolelle (North Rim), jos joku nyt pystyy saman reissun aikana käymään molemmissa, koska välimatka näiden välillä on piiiiiiiitkä. Vain eteläpuoli on auki vuoden ympäri ja me olimme siis siellä. Pohjoispuolelle on pidempi matka ja vaikeampi päästä, ja tiet ovat talvisin suljettuja lumen takia. South Rim on North Rimiä huomattavasti suositumpi turistikohde, koska se on helpommin saavutettavissa.

Me saimme ensikosketuksemme Suureen Kanjoniin Visitor Centerin lähellä olevalta Mather Point -nimiseltä näköalapaikalta, joka on hyvin suosittu piste, koska se on Centerin vieressä ja kansallispuiston South Rimin eteläportin kautta tullessa heti ekana. Ensimmäinen fiilikseni kanjonin nähdessäni oli täysin käsittämätön pienen pettymyksen tunne: Onko se muka tällainen? Näin haalean värinen? Ja näin pieni? 

Siinä se on. Vastakkaisella puolella on North Rim, jonka tiet vielä näin lokakuun lopussa olisivat olleet auki. 

"Pieni" on varmasti sana, jota tuskin kukaan kanjonin nähnyt käyttäisi. :D Enkä minäkään käyttänyt sitä enää seuraavana päivänä, mutta valehtelematta se oli ensimmäinen ajatukseni, vaikken käsitäkään, miten saatoin ajatella niin. Tosin viittasin pienuudella lähinnä kanjonin leveyteen, en pituuteen, jota ei edes voisi hahmottaa vain yhdeltä näköalapaikalta. Kanjonin leveys vaihtelee muuten Wikipedian mukaan 6-29 kilometrin välillä. En tiedä, kuinka leveä kanjoni tuolta Mather Pointin kohdalta on.

Jotkut ihmiset eivät halunneet hengailla virallisilla näköalapaikoilla, vaan olivat tunkeneet itsensä tuonne. Jännittävää.

Silläkin uhalla, että minut leimataan ärsyttäväksi valittajaksi, joka käy näissä hienoissa paikoissa, joihin monella ei ole mahdollisuutta päästä, ja sitten kehtaa puhua niistä negatiivisella sävyllä, aion kertoa oikean mielipiteeni:

Auringonlasku Grand Canyonilla ei ollut mielestäni mitenkään erikoinen. Saatan kärsiä taas siitä liiallisten odotusten taakasta, joka aiheuttaa yleensä aina vain pettymystä, sillä auringonlasku Grand Canyonilla on hyvin suosittu aihe kanjonillla vierailijoiden keskuudessa. Tai sitten en vain osaa olla koskaan tyytyväinen mihinkään. En tiedä, mistä johtuu. Mutta toisaalta miehenkään mielestä auringonlasku ei ollut kummoinen, eikä hän ollut lukenut tai edes kuullut siitä minulta mitään etukäteen. Hän ei olisi jaksanut edes katsoa sitä loppuun.

Sieltä se varjo tulee, kun aurinko menee.

Auringonlaskun katsominen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin aurinko alkaa laskea (vajaata tuntia ennen lopullista laskuajankohtaa), jotta kanjonin ehtii nähdä kokonaan auringon valossa ennen laskua. Aurinko värjää kanjonia laskiessaan ja luo varjoja. Vähän pitkästyttävää katsottavaa, jos meiltä kysytään. Olihan näkymät hienoja, ei siinä mitään, mutta hidas prosessi se auringonlasku on. Sitä paitsi odotin jotain todella punaista (ihan niin kuin Havaijilla Mauna Keallakin - mahtaakohan käsitykseni auringonlaskusta olla jotenkin epärealistinen?), mutta ei sellaista tullut. Varjo vain laskeutui kanjonin ylle ja se siitä.

Valo vähenee...

Tosin sitten, kun aurinko oli laskenut, kanjoni värjäytyi sinisenharmaaksi, mikä oli kyllä hieno näky. Tai pikemminkin kanjonin oikea väri tuli esiin, koska oikea värihän tuo väri on:

Tämä oli viimeinen kuva, johon kännykkäni kykeni. Jo hetken päästä oli niin hämärää, että kuvasta tuli vain rakeinen.

Auringonlasku saattaa olla hienompi muina vuodenaikoina, en osaa sanoa. Ainakaan kesällä ei olisi kylmä värjötellä. Nyt piti olla pitkähihaiset housut ja takki ja silti teki mieli liikuskella ympäriinsä.

En voinut hyväksyä sitä, ettei auringonlasku ollutkaan hieno elämys, joten halusin ehdottomasti nähdä sen uudelleen vielä seuraavana päivänä. Mies ei olisi jaksanut, mutta kompromissina katsoimme kuitenkin. ;) Epäilin, ettei tuo Mather Point -näköalapaikka ehkä ollut kaikkein parhain katselupaikka, vaikka siellä olikin todella paljon ihmisiä paikalla, koska sitä ei oltu lueteltu kansallispuiston nettisivuilla parhaiden auringonlaskun katselupaikkojen joukkoon.

Auringonlaskun värit Mohave Pointilta.

Toisen kerran katsoimme auringonlaskun Mohave Pointilta, joka on enemmän lännessä kuin Mather Point. Sinne ei päässyt omalla autolla, vaan piti mennä kansallispuiston bussilla. Nuo bussit kuuluvat sisäänpääsymaksuun ja ovat todella käteviä.

Kanjonin pohjalla virtaa Colorado-joki, jonka näkee kanjonin reunalta vain harvoista paikoista, koska kanjonin pohja ei ole tasainen. Joki näyttää kaukaa katsottuna pysähdyksissä olevalta eikä aina edes kovin aidolta. Muutamasta kohdasta joen saattoi kuitenkin nähdä virtaavan, jos oikein pinnisti näköään. Tässä näkymä joelle Mohave Pointilta siinä vaiheessa, kun aurinko vielä paistoi kunnolla:

Tässä joki auringonlaskussa:

Auringonlasku seuraavana päivänä Mohave Pointilta oli samanlainen kuin ekana päivänä Mather Pointiltakin. Näyt olivat samat, vaikka maisema olikin erilainen. Mielestäni kumpikaan näköalapaikka ei ollut toista parempi, joten voin suositella molempia. Me emme jaksaneet kuikuilla näköalapaikalla loppuun saakka enää toista kertaa, vaan katosimme paikalta ennen kuin aurinko laski kokonaan - vain jäädäksemme jumiin bussiin.

Ehdin juuri todeta miehelle, miten hyvin kansallispuiston bussit toimivat, kun alkoi tapahtua. Ensin kuski ajoi pois Mohave Pointilta vain pysähtyäkseen seuraavalle näköalapaikalle, josta ei ottanut ketään kyytiin, ja palatakseen takaisin Mohave Pointille, josta juuri 10 minuuttia sitten oli lähtenyt. Hän ilmoitti, että bussi pitää käydä täyttämässä. Öh, olisiko sen voinut täyttää niillä ihmisillä, jotka odottivat tällä toisella pysäkillä (joka ei kyllä tainnut kuulua tämän bussin pysähdyspaikkoihin) tai sitten alun perinkin odottaa siellä Mohavella, että bussi tulisi täyteen? Sitten kun bussi vihdoin oli täytetty ääriään myöten, se hajosi keskelle tietä heti, kun oli päässyt kurvaamaan tielle näköalapaikan pihasta. Tönötimme bussissa aika hemmetin kauan ja kuuntelimme, kun kuski yritti saada vehjettä liikkeelle ja ohjeistuksia radiopuhelimella (bussi oli ihan totaalisessa tiltissä ja yhdessä vaiheessa jopa ilmoitti, että "communication failure", mitä se sitten ikinä bussin mielestä tarkoittikin). Aurinko laski, tuli pimeää, entistä enemmän pimeää ja sitten ihan pilkkopimeää ja pari muuta bussia ajoi ohitse, mutta me vain tönötimme rikkinäisessä bussissamme. Lopulta paikalle tuli uusi toimiva bussi ja pääsimme päätepysäkille - melkein 1,5 tuntia myöhemmin kuin oli suunnitelma ja tarkoituksemme. Aikamoinen seikkailu. Eivätpäs kaikki voikaan sanoa olleensa jumissa bussissa Grand Canyonin reunalla.

Ennen tuota seuraavan päivän auringonlaskua katsoimme auringonnousun, ihastelimme näkymiä muutamalta muulta näköalapisteeltä ja teimme pienen vaelluksen kanjonin pohjaa kohti. Tällöin minullekin viimein valkeni, että kanjoni on jotain ihan muuta kuin pieni. Mutta näistä lisää seuraavalla kerralla! Auringonnousu oli huomattavasti hienompi kuin lasku, joten negatiivisuutta ei ole enää tiedossa.