Les Mills Certified Bodyattack® Instructor

Sertifiointivideoni meni läpi! Olen nyt siis virallisesti sertifioitu Les Mills Bodyattack® -ohjaaja. Jee!

Arviointi tapahtui aika nopeasti, sillä latasin sertifiointivideoni Les Millsin nettiportaaliin viikko sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Tulos tuli lauantaina eli siinä meni vain viisi arkipäivää. Tehokasta toimintaa.

Sertifikaatti tuli sähköisenä.

Videon arvosteluun kuului yksityiskohtainen palaute. Odotin, että jokaisesta kappaleesta olisi kirjoitettu arvostelu, mutta arvostelulomakkeessa olikin eritelty vain yksittäiset liikkeet, eikä edes kaikkia liikkeitä. Tekniikkapalautetta ei tullut lainkaan niistä jutuista, joita itse olin pelännyt ja stressannut, vaan pelkäämiäni liikkeitä kehuttiin hyviksi ja selkeiksi. Tekniikkakorjauksia oli kuitenkin muutama: lämmittelyssä polvia voisi koukistaa vähän enemmän, ojentajapunnerruksissa voisi mennä vähän alemmas ja vuorikiipeilijässä olkapäät kääntyvät eteen ja yläselkä pyöristyy (tätä olin kyllä stressannut, sillä kärsin huonosta ryhdistä ja tämä on minulle vaikea liike hartiaongelmieni takia). Koska kärsin niistä polviongelmista, olen välillä miettinyt, teenkö hypyt jotenkin väärin ja ovatko polveni kipeytyneet sen takia. Ilmeisesti handlaan kuitenkin oikean tekniikan, sillä arvostelijan mukaan laskeudun kontrolloidusti hypyistä. Hänen mukaansa tulevaisuuden tavoitteeni voisi olla se, että tuck jumpeissa (suomeksi ilmeisesti kerähyppy) hyppäisin vähän korkeammalle. Pitänee siis lähteä treenaamaan hyppyjä...

Arvosteluun kuului paljon hyvää palautetta, josta osasta en edes tunnista itseäni. "Your amazing smile is contagious!" "Your fit body and high energy is a perfect match for Bodyattack!" "Coaching comes naturally to you!" "You took ownership of the music and moves allowing you to fully focus on the people in your class." Kun aloitin treenaamisen ohjaamista varten, olin sitä mieltä, että kaikenmaailman yhteydenotto osallistujiin ja coachaus ja muu sellainen on minulle vaikeinta. Minä en ole erityisen puhelias, vaan enemmänkin ujo ja hiljainen sellaisten ihmisten seurassa, joita en tunne. Suun avaaminen muita kuin liike- ja tekniikkaohjauksia varten tunnin aikana ei todellakaan ole minulle helppoa, mutta olen harjoitellut sitä. Onkin siis kiva kuulla, että olemiseni näytti siltä kuin kaikki tuo tulisi minulle luonnostaan.

Sertifiointivideota varten pukeuduin totta kai Les Millsin kuteisiin, kenkiä myöten. Valitettavasti kamppeet pitää itse maksaa.

Kaikki ryhmäliikuntatunneilla käyvät tietävät varmasti ne jumppaohjaajat, jotka laulavat ääneen. Les Mills ihan kehottaa laulamaan ääneen tiettyjen kappaleiden kohdalla. Minä olen elämässäni kohdannut vain pari jumppaohjaajaa, joiden laulaminen ei olisi välillä ärsyttänyt minua, mutta minä tietenkin teen työtä käskettyä ja laulan ja kehotan osallistujiakin laulamaan. En osaa laulaa, eikä hengitystekniikkani siinä urheilun lomassa varmasti ole vielä sillä tasolla, että laulaminen kannattaisi. Kun katson itseäni videolta, ajattelen vain koko ajan, että "älä laula, älä laula, älä hyvä ihminen laula!". :D Kannattaa silti ilmeisesti yrittää jatkaa, sillä arvostelija oikein mainitsi erikseen sen, miten onnistuneesti onnistuin luomaan yhteen kappaleeseen tunnelman nimeltä "Aerobic karaoke magic". Mutta minulla olikin loistavat osallistujat, jotka lähtivät mukaan laulamiseen. He saivat aikaan onnistuneen ja loistavan tunnin. Ja niinhän sen kuuluukin mennä.

No joo, se itseni kehumisesta. ;) En ole vielä niin amerikkalaistunut, että itsensä kehuminen tuntuisi hyvältä ja luonnolliselta, vaikka monet näihin ohjaus- ja liikuntajuttuihin liittyvät ympärilläni pyörineet ihmiset harrastavat sitä. Se on muuten jännää, miten nämä ihmiset vaikuttavat minun suomalaiseen silmääni vähän itserakkailta ja itseriittoisilta, jos he vähänkin sanovat ääneen, mitä osaavat. Mutta kuuluu kulttuuriin ja tapaan. Ei täällä saa itselleen mitään sellaisella "anteeksi, että olen olemassa" -asenteella. Minulla on paljon opittavaa tässä suhteessa.

Uuden bodyattack 89 -ohjelman sizzler on muuten julkistettu. Se löytyy täältä, jos kiinnostaa. Tuossa videolla tuo naisista hiukan nuorempi, katsojan silmin oikealla puolella oleva nainen, on Amanda Scales, joka veti attack-ohjaajakurssin. Järkytyin, kun näin naamakirjasta, että hän on jo 46-vuotias. Huh, hän näytti ehkä kolmekymppiseltä! Olisipa itsekin tuossa kunnossa sen ikäisenä...

Olen aivan innoissani uudesta ohjelmasta (plyo push-ups eli punnerruksia taputuksilla, hei jee!), enkä malta odottaa, että saan ohjelman käsiini ja pääsen taas asumaan kotimme kuntosalille ja harjoittelemaan. Juurihan minä sen edellisen ohjelman ehdin opetella ulkoa, haha.