sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Viikonlopputouhuja

Tähän viikonloppuun on mahtunut harvinaisen paljon kulkemista. Ja ruokaa. Ja lämpöä. Eilen lauantaina täällä oli ennätyslämmin maaliskuinen ilma: yli 30 astetta lämmintä. Hullua. Ei kesälläkään ole tuollaista tukalaa kuumuutta.

Kuuma päivä on hyvä aika mennä ostarille. Täällä kun hienoja ja lämpimiä aurinkoisia päiviä riittää, niitä ei todellakaan tarvitse viettää ulkona. Ja oikeasti tuo kuumuus oli jo liian tukalaa. Minun piti käydä palauttamassa kauppaan toiset niistä urheiluhousuista, jotka ostin, koska olin vahingossa ostanut sellaiset stay warm -mallit stay coolien sijasta (en kyllä tiedä, onko noilla oikeasti mitään eroa). Myyjäkin muuten totesi minulle, että hyvä päivä tulla shoppailemaan, kun ulkona on niin kuuma. Eli mitä hienompi ja lämpimämpi ilma, sitä todennäköisemmin porukka täällä pakenee sisätiloihin.

Ostarille meneminen viikonloppuisin on ihmisryysiksen takia kamalaa, oli kuuma ilma tai ei. Jo parissa kaupassa käyminen tuntui sen verran kuluttavalta, että minä ja mies molemmat olimme miettineet hiljaa mielessämme samaa suunnitelmaa: ostarilta voisi suunnistaa syömään sushia. Ehdotimme tätä ideaa toisillemme lähes samaan aikaan - mies ehti avata suunsa sekuntia ennen minua.
Pieni strip mall, jossa sushirafla sijaitsee. Tämän näköisiä paikkoja täällä riittää. 
Me käymme laiskoina aina samassa sushiravintolassa, vaikka valikoimaa täällä riittäisi. Paikka aukeaa lounasajan jälkeen viideltä, ja jos ei ole heti tunkemassa sisään, nopeasti kehittyy joku puolen tunnin jono. Me olimme oven takana jo varttia ennen kuin paikka edes aukesi. Hyvä taktiikka, mitä nyt ei ollut varjoista paikkaa odottaa.
En ole mikään sushiasiantuntija, mutta nämä ovat mielestämme todella hyviä ja laadukkaan oloisia. 
Sushi täytti mahat täyteen, mutta vain parin tunnin päästä roudasimme ruhomme naapuriin kavereiden luokse, koska he olivat päättäneet grillata. Minulla oli ollut muita suunnitelmia illalle, mutta grilliruoka priorisoituu nopeasti muiden juttujen yli. Illallista varten kaivoin jääkaappimme perältä pari siideriä, jotka on ostettu tasan vuosi sitten, kun muutimme tänne. Ai miten niin en enää nykyään pahemmin juo alkoholia...?
Siideriä ei tästä maasta paljon löydy, mutta tämä omenasiideri on ihan ok. En tykkää makeasta siideristä, mutta paremman puutteessa näitäkin juo. Ainakin kerran vuodessa näköjään. Nytkin join vain yhden, toinen meni kaverille. 
Mies oli sitä mieltä, etteivät nuo voi olla enää hyviä, mutta kyllä ne oli. En huomannut maussa mitään eroa. Parasta ennen -päiväystä ei pulloista löytynyt, koska merkintä on varmaan ollut 6-packin pahvilaatikossa.
Ruokakaupassa oli tyrkyllä orgaanista vodkaa. Hyvä, että luomuhiihtäjille on luomuviinien ja muiden lisäksi omat vodkat. 
Ruokakaupasta tuli bongattua lauantaina kaikkea jännittävää. Pääsiäinen lähestyy ja kindereistä saa taas vain haaveilla, mutta kaupasta löytyi kyllä hyllykaupalla muunlaisia pääsiäiskarkkeja. Kuten tällaisia kylpyammeankan näköisiä höttöherkkuja:
Kaikissa mahdollisissa teennäisissä väreissä tietenkin. Kuvan Twixit eivät liity tapaukseen. 
Melkein teki jopa mieli ostaa noita, koska ulkonäkö on niin hauska ja maku kyllä kiinnostaisi. Jäivät kuitenkin kauppaan, koska ostimme maitosuklaalla päällystettyjä pääsiäismunateemaisia vaahtokarkkeja. Täällä tykätään kauheasti tummasta suklaasta, ja suurin osa herkuista on aina sillä päällystettyjä. Kun kerrankin löytyi maitosuklaalla päällystettyjä juttuja, oli pakko heti maistaa. Kassa hehkutti, miten älyttömän maukkaita kyseiset karkit ovat, mutta meidän mielestämme eivät kyllä olleet erityisen hyviä. En tiedä, mitä sisällys on, mutta ei ainakaan vaahtokarkkia. Jotain liian pehmeää ja kitalakeen tarttuvaisen tahmeaa höttöä siellä oli. En uskonut, että voi olla olemassa ei-kovin-hyviä-karkkeja ennen kuin muutin Kaliforniaan.
Pääsiäisvaahtokarkit alhaalla, Twinkiesit ylhäällä.
Ostimme myös Twinkiesejä. Ainesosaluettelo on mailien pituinen ja ulkonäkö esanssinen ja keinotekoinen, mutta nuo ovat kyllä ihan hyviä. Ja joo, minun yritykseni olla syömättä karkkeja ja herkkuja on tosiaan tässä vähän rakoillut...
Täällä on aina välillä ruokakaupoissa alkoholimaistiaisia. Me valitettavasti missasimme nyt nämä.
Tänään sunnuntaina lähdimme verestämään muuttokaaosmuistoja Ikeaan. Muistan viime keväästä erityisen hyvin ikeafiilikset: Iltaisin piti aina mennä Ikeaan ja yleensä oli väsy ja usein myös nälkäkin, eikä olisi huvittanut miettiä huonekaluja, mutta kun kotona ei ollut mitään, niin pakko oli ostaa kaikki mahdollisimman nopeasti. Ikea oli liian suuri, siellä piti kävellä liian paljon, enkä osannut päättää, mitä haluaisin ostaa, ja väsy ja nälkä saivat kaiken tuntumaan ylitsepääsemättömän vastenmieliseltä ja olisi tehnyt melkein mieli itkeä. Voi niitä aikoja.
Näkymiä Ikean kattoparkkipaikalta. 
Minä halusin, että me hankimme vihdoin ja viimein kokovartalopeilin. Sellaista kun ei meillä ole ollut, vaikka usein olisin sellaista kaipaillut. Piti hankkia myös muutamia uusia lautasia, kun vanhoja on hajoillut. Lautaset ja peili olivat ne asiat, joiden takia Ikeaan lähdimme. Olen kuitenkin pitkään halunnut lasivitriinin, johon voisin laittaa kenkiäni (kyllä, luitte oikein; meillä ei ole edes kirjahyllyä, mutta minä haluan vitriinin kengille). Etsin sellaista viime syksynä, mutta en silloin löytänyt. Nyt Ikeassa silmiini osui sellainen vitriini, joka ajaisi tarkoituksen hyvin, ja kun hintakin oli vain noin $70, niin kotiinhan se sitten lähti. En kyllä tiedä, mihin se sopii tässä asunnossa, mutta se on ihan irrelevantti kysymys.
Tällä kertaa Ikea-kamaa ei tarvinnut lastata 2-oviseen pieneen avoautoon avaamalla kattoa lastauksen ajaksi. Hoksasimme, että laatikot menevät juuri ja juuri takaluukun suksiluukusta. 
Vaikka aina Ikeassa ollessani mieleeni tulevat muistoina ne vuoden takaiset tuntemukset, tämän kertainen reissu meni aika kivuttomasti huolimatta siitä, että puolet Piilaakson maahanmuuttajista tuntui taas olevan viettämässä viikonloppua Ikeassa. Sen verran suuri koettelemus ikeointi kuitenkin oli, että siitä sai vähintään pienen tekosyyn sille, että saatoimme taas mennä ravintolaan syömään. Tämä oli minulle kolmas raflareissu tällä viikolla. Menimme syömään vietnamilaista.
Tofurullia.
Pääruoat.
Vietnamilainen ruoka ei ole mitään mausteista eikä tulista. Ruoka oli hyvää, mutta kyllä sitä huomaa nykyään kaipaavansa ruoalta juuri sitä tulisuutta ja mausteisuutta. Muunlainen ruoka ei oikein enää maistu miltään. Maistoin muuten tuossa kuvassakin näkyvää iced thai tea -juomaa. En tiedä, miten iced tea (jota täällä näkyy monissa paikoissa) ja ice tea poikkeavat toisistaan (toinen on kylmää teetä ja toinen jääteetä?), mutta tuo oli hyvää.

4 kommenttia:

  1. Twinkies ! Voisin sanoa, etta tuo on jonkinlainen kulttituote Amerikassa. Muutama vuosi sitten Twinkiesien valmistaja meni konkurssiin ja silloin Twinkies:ja myytiin jopa Ebay:ssa isoon hintaan. Myos taallapain on yksi Hostess tehdas, jossa naita tehtiin(tehdaan) vaikka taitavat olla alunperin Chicagosta kotoisin. Pohjois-Karoliinassa myos 'State Fair:ssa' myydaan uppopaistettuja Twinkies:ja.....itse en ole kokeillut viela niita sellaisenaan tai 'fried'.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jaa, en mä oo tiennyt, et nää Twinkiesit on joku kulttituote. Ostettiin nyt ekaa kertaa. Ja voi että - uppopaistettuina... Olisipa saada maistaa. :)

      Poista
  2. Mä veikkaisin että iced tea on oikeeta teetä mutta kylmätty + jäätä ja sitten ice tea sitä sokerista kuraa:D

    VastaaPoista