Kevättä Tyynenmeren rannalla

Kosmetologini on kysynyt minulta jo kahdesti, olemmeko käyneet katsomassa Kalifornian wild flowerseja. Jaa, pitäisikö täällä jotain kukkiakin käydä katsomassa? Ei kasvillisuus kyllä ennen ole pahemmin kiinnostanut, ajattelin. Sitten kuitenkin mietin, että se kevät ja vehreys, jota niin syksyllä kaipasin, on täällä juuri nyt. Eikä se ole täällä kauaa. Ja kun eilen lauantaina ei ollut muutakaan tekemistä, päätimme lähteä katsomaan kevättä rannikolle.

Mietimme ensin Half Moon Bayhin lähtöä, mutta koska siellä on tullut jo käytyä, suuntasimme vuoriston ja metsän keskellä olevan La Hondan kautta hiukan etelään Pescaderoon ja rannikolle. Määränpää oli Pigeon Point Light Station State Historic Park. Ajomatka oli noin 1h20min eli ei mikään paha; olimme liikkeellä vasta kahden jälkeen, joten peruslauantaiden alkupäivien ruuhkia ei ollut enää. Nopeasti meiltä kotoa kyllä pääsee meren rantaan, ainakin nyt vielä, kun ei ole kesäryysiksiä tukkimassa jokaista rannikolle vievää tietä.

Pacific Coast Highwayn eli Highway ykkösen varrella näkyi paljon kukkia. Kerran pysähdyimme ihastelemaan niitä ja merimaisemaa.

Kovin lähelle reunaa ei kannattanut mennä, sillä sieltä oli pieni pudotus rannalle. (Tämä kuva on kyllä eri paikasta kuin tuo ylempi.)

Pacific Coast Highwayn eli Highway ykkösen varrella näkyi hirveän paljon kukkia. Keltaisia ja violetteja sekä oransseja Kalifornian osavaltion kukkia poppyja eli kaliforniantuliunikkoja. Tuo poppy on ainoa, jonka nimen tiedän. Enkä itse asiassa ole siitäkään ihan varma, mutta uskoisin, että ne olivat poppyja. Niistä muista ei kyllä ole hajuakaan. Mutta hienoja ne olivat, etenkin kun niitä oli vähän enemmän samassa kohdassa. Eivät tuoksuneet oikein miltään, kun kävin vähän haistelemassa. Olen muuten allerginen siitepölylle, mutta täällä asuessa en ole kärsinyt allergioireista kuin ihan muutamaan otteeseen viime vuoden toukokuussa. Lääkkeitä en ole joutunut syömään. Suomessa keväät menivät aina lääkkeiden voimalla tai muutoin olisin varmaan ollut täysin toimintakyvytön.

Pigeon Point Lighthouse ja kukkaniitty.

Vanha öljytynnyri?

Pigeon Point Lighthouse oli ulkoapäin aika rähjäinen (sisälle ei päässyt), mutta maisemat olivat kivat. Huhtikuussa tuo ranta on kuulemma hyvä paikka tsekkailla valaita. Nytkin infotauluun oli kirjoitettu, että valaita on jo nähty. Majakan takana oli oiva paikka aavan meren tutkailuun. Me emme jaksaneet tutkailla kauaa, koska mahdollisten valaiden pyrstöjen kyttääminen jostain kaukaisuudesta on aika tylsää puuhaa, jos ei ole varma, että niitä valaita siellä oikeasti on.

Majakka.

Meren katselupaikka ja joku tyyppi.

Eilen ei ollut mikään kovin lämmin päivä (noin 17-20 astetta), ja rannikolla kävi älyttömän kova tuuli. Porukkaa oli kesävaatteissa ja flipflopeissa, mutta minulla oli huppari ja välillä kaulahuivikin ja miehellä takki. Ei me suomalaiset... Meillä pysyi myös auton katto visusti kiinni (sitä paitsi minulle tulee näin keväällä avoautoilusta usein kurkku kipeäksi lämpimälläkin säällä), mutta me näimme Pacific Coast Highwaylla monta autoa, jossa katto oli uskaliaasti laskettu alas. Turistit. :D

Kalifornian osavaltion kukka poppy eli kaliforniantuliunikko. Ellen siis ole erehtynyt. 

Näitä kutsun vain kukiksi, kun en muustakaan tiedä. Tosin kaverini sanoi, että tuo keltainen olisi hottentotti. 

Tyynimeri muuten kuohuu ja aaltoilee todella pelottavasti. Etenkin tuulessa.

Majakkamestan jälkeen poikkesimme San Gregorio State Beachilla. State beacheilla pysäköinti yleensä maksaa ja niin nytkin, $8. Minä yritin kysyä, saisiko maksun takaisin, jos lähdemme vartin sisällä, mutta ei saanut. 

San Gregorio State Beachille on muodostunut meidän sanojen mukaan tuollainen "paskalammikko". Wikipedia osaa kertoa, että kyseessä on freshwater lagoon.

Jonkinlaisen luonnonilmiön takia lammikosta virtaa mereen tällainen pieni puro. Wikipediassa tämäkin asia selitettiin. ;)

Kävimme state beachilla kipuamassa pienelle kukkulalle katsomaan merimaisemia, mihin meni ehkä juuri se vartti. Niin ja sitten kävin vessassa. Mutta kai se on ihan hyvä, että state beachit saavat rahaa, vaikka vähän harmittikin maksaa kahdeksan dollaria hetken pysäköinnistä. Rannalla (ja muillakin rannoilla, joiden ohi ajoimme) oli muuten kohtalaisesti ihmisiä viettämässä lauantaipäivää. Jotkut jopa bikineissä, vaikkei ollut erityisen lämmin ja vielä pilvistäkin.

Tyynenmeren ranta on aika jees.

Ja en valehtele sitä tuulta - katsokaa, miten nuo puut ovat pysyvästi jääneet tuollaisiksi.

San Gregorio -kylän pieni kauppa- ja postikeskittymä kiinnitti huomioni ajomatkalla, joten kävimme katsomassa, mitä siellä on. Kauppa paljastui vähän turistirysäkaupaksi, mutta kaupassa oli myös baari ja livemusiikkia. Meno vaikutti ihan kivalta, mutta emme jääneet kuuntelemaan musiikkia, koska oli vähän nälkä.

General Store ja Post Office. Kaupassa myytiin vain (turisti)krääsää sekä juomia ja snäksejä.

Livemusiikki oli mukava yllätys.

Melkein vuosi sitten, kun olimme asuneet täällä vain alle pari kuukautta, minulle hehkutettiin yhtä Skyline Boulevardin varrella olevaa ravintolaa. Avasin ravintolan Yelp-sivun silloin kännykkäni nettiselaimeen, jotta muistaisin sen. Sivu on ollut avoinna tähän saakka eli melkein vuoden! Eipä ole saatu aikaiseksi käydä tsekkaamassa raflaa aikaisemmin. Nyt oli aika korjata tilanne, ihan jo vaikka vain sen takia, että nettisivun saisi vihdoin suljettua.

Kun ajoimme majakalle, kuljimme juurikin tuon ravintolan ohi. Kello oli silloin jotain kolme päivällä ja paikka näytti olevan ääriään myöten täynnä. Ravintola on suosittu moottoripyöräilijöiden kokoontumispaikka, kun he ajavat ylös vuorille Skyline Boulevardille. Kun me paluumatkalla pääsimme ravintolan luokse, kello oli yli viisi, eikä ryysistä ollut. Pääsimme heti pöytään. Ja mikä parasta, pääsimme terassille. Täällä tuo terassilla syöminen on aika harvinaista herkkua... Maisemat nyt eivät olleet mitkään kivat, kun vieressä oli parkkipaikka, mutta ei se mitään. Ajatus on tärkein.

Ravintola. Minulla olisi ollut parempi kuva paikasta, mutta valitsin tämän, koska tuo random mies tuolla terassilla vilkutti kuvaani. Huomasin vasta kotona kuvaa katsoessani, että hän oli vilkuttanut muutamankin kuvan ottamisen ajan. Pieni linssilude. 

Skyline Boulevardin varrella ei luonnollisestikaan ole kauheasti mitään ravintoloita tai kauppoja. Tässä yksi pikkukauppa.

Mies tilasi ravintolassa pienen hamppariaterian ja minä half rackin ribsejä. Olin pesemässä käsiä sillä aikaa, kun ruoat tulivat. Kun mies sanoi ribsien olevan "for her", tarjoilijapoika (eri kuin se, joka otti tilaukset vastaan) totesi "That's unusual". Minua vähän hävetti sitten... Varsinkin kun söin koko annoksen, bataattiranskiksineen kaikkineen. Mutta hei, se oli vain half rack! :D

Naisen annos ja miehen annos, eikun... Miehen hamppariateriaan kuului pieni sipsipussi, jolle meillä ei ollut mitään tarvetta.