perjantai 13. maaliskuuta 2015

Blogi täyttää vuoden! Kokemuksia ja googletuksia.

Postauksen kuvat ovat tältä päivältä, kun tapasin kavereitani.

Huomenna, 14. maaliskuuta, tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun perustin tämän blogin. Jei! Tämä on blogini 192. postaus. Olin blogin perustamisvaiheessa aivan varma siitä, että postailtavaa riittää. Totuus on se, että kerrottavaa olisi riittänyt paljon enemmänkin kuin noiden 191 postauksen verran. Minulla on paljon ideoita, joita en näköjään koskaan saa toteutettua. Joitain postauksia olen suunnitellut viime keväästä saakka, mutta ne ovat edelleen tekemättä. Luonnos-kansiossa tietyt postausten alut ovat roikkuneet ikuisuuksia. Aina tulee uutta mieleen ja ajankohtaisempaa kerrottavaa, ja vanhat asiat unohtuvat.
Korealainen kaverini vei meidät tänään syömään korealaista ruokaa. Nämä olivat alkupaloja. Minulla ei ole taas mitään käsitystä, mitä olen syönyt, paitsi että tuo yksi oli kurpitsamömmöä ja yksi kesäkurpitsaa todella tulisessa kastikkeessa. Ja jälleen kerran nämä aasialaiset kaverini hämmästelivät sitä, miten minä eurooppalaisena pystyn syömään näitä tulisia juttuja ja vielä tykkään niistä.
Syy siihen, miksi en ole saanut postailtua kaikkea, mitä olisin halunnut, on se, että bloggailuun kuluu enemmän aikaa kuin olisin osannut kuvitella. Sellaisen, joka ei pidä blogia, on ehkä vaikea uskoa, mutta yhden kunnon postauksen tekemiseen saa helposti kulutettua kolme-neljäkin tuntia ja joskus säätämiseen jopa pidempään. Etenkin jos laittaa valokuvia. Toisaalta minä kyllä tuppaan joskus tekemään aika pitkiä postauksia, joten ehkä se vaikuttaa. Vaikka kotirouvalla onkin aikaa, ei minulla silti ole ollut halua laittaa joka päivä tunteja siihen, että kirjoitan tänne jotain. Jostain syystä en osaa kovin usein tehdä lyhyitä postauksia. Ehkä pitäisi petrata sitä puolta.
Voi hyvin mielin syödä kasan lihaa, kun korealaisten käsitys liharuoasta on aika paljon kevyempi kuin amerikkalaisten... 
Silloin, kun perustin blogini, en miettinyt hetkeäkään sitä, kirjoittaisinko omalla nimelläni ja omalla valokuvallani. Suomen työni takia suhtaudun hyvin varovaisesti siihen, miten minut voi tunnistaa netissä ja missä minun kasvojani näkyy, eikä minulla siis käynyt mielessäkään lätkäistä omaa naamaani tänne. Hätävarjelun liioittelua varmasti, koska kyllähän minut täältä tunnistaa, jos minut tietää, ja muutoinkin. Jälkikäteen olen alkanut pohtia, olisiko ei-niin-anonyymi lähestymistapa ollut parempi, mutta en ole silti tullut toisiin aatoksiin, eikä suoria naamakuviani siis varmaan jatkossakaan ole täällä luvassa, ellen tulevaisuudessa muuta mieltäni. Muutoin olen kyllä muuttanut suhtautumistani anonyymiyteen. Ennen en esimerkiksi missään nimessä olisi linkittänyt blogiani missään Facebookissa, mutta nykyään voin jakaa blogini joissakin asiaan kuuluvissa suljetuissa ryhmissä, jolloin koko nimeni ja kuvani siis tietenkin tulevat näkyviin ryhmän jäsenille, mutta ei se ole mielestäni mikään ongelma. (Teinkin tämän juuri eli nyt ainakin muutama blogiani jo seurannut tai mahdolliset uudet lukijat tietävät, mikä on nimeni ja miltä näytän - hei vaan! :) ) Ehkä aika ristiriitaista, mutta tänne blogiin en vain naamaani halua. En ole itse sitä mieltä, että hyvä blogi vaatisi bloggaajan kasvot. Tiedän kuitenkin, että monet toivovat kasvollista bloggaajaa ja ymmärrän hyvin miksi, joten ajattelin nyt kertoa tähän tämän oman anonyymiyteni taustan.
Tämän päivän ravintola sijaitsi monen muun raflan tavoin melkein keskellä ei-mitään-mielenkiintoista "amerikkalaisen pikkutien" (vain 3 kaistaa/suunta :D) varrella. 
Ravintolan vieressä sijaitsi myös ah niin amerikkalaisen näköinen motelli.
Blogin alussa en muuten ylipäänsä pitänyt valokuvia kovin tärkeinä. Halusin keskittyä enemmän informaation antamiseen. Nopeasti tuli kuitenkin selväksi, että kyllä niitä kuvia täytyy olla elävöittämään tekstiä ja blogia. Sitä paitsi suurin osa lukijoista tietenkin toivoo valokuvia. Minun sydäntäni lähellä on kuitenkin kirjoittaminen, ei valokuvaaminen. Tästä blogista ei löydy eikä varmasti tule koskaan löytymään "kunnon kameralla" otettuja valokuvia, joita on vielä kaiken lisäksi muokattu paremmiksi. Minä nappaan kuvani nopeasti kännykällä ja se siitä. En koskaan muokkaa kuviani, paitsi koon suhteen. En edes omista kuvankäsittelyohjelmaa.Valokuvaus ei jaksa minua sen suuremmin kiinnostaa enkä valitettavasti jaksa siihen paneutua. Hyvä kamera olisi kiva, mutta eihän sellaisella mitään tee, jos sitä ei jaksa opetella käyttämään. Kyllähän kännykässä ja digipokkarissakin olisi vaikka mitä säätöä, mutta enpä ole ollut motivoitunut selvittämään niitä.
Ruokailun jälkeen menimme juomaan kylmää Santana Rowlle. Maistoin elämäni ensimmäistä kertaa taiwanilaista pearl milk tea -juomaa. Paitsi että tuossa ei ollut vain teetä, vaan teetä ja kahvia sekaisin maidon kanssa. Ja siis kylmänä. Pohjalla limaisia tapioka-palloja, joista tulee nimitys "pearl". Oli makeaa, mutta hyvää. 
Kuten monia kanssabloggaajiani, myös minua on yllättänyt se, että tätä blogia käy lukemassa muutkin kuin perheenjäseneni ja kaverini. Vaikka alun alkaen linkitin tämän Blogilistalle ja Blogloviniin, en kuitenkaan ajatellut, että lukijoita tulisi. Mutta tulihan niitä. Katselukerroista päätellen tätä blogia taitaa lukea lähinnä juuri minulle tuntemattomat ihmiset. Sitä paitsi moni kaverini on sanonut, ettei käy blogissani säännöllisesti (mitä tietenkin pidän suurena loukkauksena :D). Mutta siis vau niille kaikille tuntemattomille! Kiva, että käytte! Kiitos! Ja kiitos toki myös tutuille! :)
Santana Rowlla oli ihanan keväisiä kukkia.
Tänään oli kumma ilma, sillä päivällä oli todella pilvistä, mutta todella lämmin. 
Mistä niitä lukijoita sitten tulee? Bloggerin tilastojen mukaan suurin trafiikki tulee tietenkin Suomen Googlen kautta, sitten Blogilistan ja sitten Bloglovinin kautta. Kävijöitä on luonnollisesti eniten Suomesta ja toiseksi eniten Yhdysvalloista. Kolmannella sijalla on Iso-Britannia, ja UK:n Google tuleekin muuten liikenteen lähteenä heti tuon Bloglovinin jälkeen. Myös muista Euroopan maista on kävijöitä kohtalaisesti. Bloggerin tilastot ovat valitettavan puutteelliset, enkä muista enää, mistä kaikista maista kävijöitä on ollut, mutta sen muistan, että aina välillä olen ollut yllättynyt jostain maasta, josta käyntejä on ollut useitakin. Arabiemiirikunnista joku (tai jotkut) tuntuu käyvän säännöllisesti. Kukahan siellä blogiani lukee - joku ulkosuomalainenko? :)
Täällä pitää muistuttaa, että autoilijan on väistettävä suojatiellä kulkevia jalankulkijoita. "It's the law!"
Mielenkiintoista on tutkailla sitä, millä googletuksilla blogiini eksytään. Mutta valitettavasti Blogger ei mielestäni kerää tätä tietoa oikein. Vaikka kuinka valitsen tutkailuajankohdaksi "koko ajalta", tilastot eivät oikeasti näytä koko historiaa. Niinpä moni googletus on jo ajat sitten kadonnut listasta, enkä muista niitä enää, vaikka ne olisivatkin huvittaneet minua aikoinaan. Harmillista. Ajattelin kuitenkin nyt vähän avata tähän näitä googletuksia siltä osin kuin muistan ja siltä osin kuin tilastoja tällä hetkellä löytyy.
Santana Rowlla on kalliitta liikkeitä. Kuten Gucci. Ja sitten H&M. :D
Suurin osa kävijöistä tulee blogiini googlettamalla blogini nimeä tai nimimerkkiäni tai jotain näiden sekoitusta. Hooverin patoa on etsitty ja etsintä on tuonut ihmisiä blogiini. Sitten on googletettu erinäisiä amerikkalaisia asioita, kuten amerikkalaisia ruokakauppoja, amerikan elämää, amerikkalaista eteistä tai verhoja, amerikkalaisia asuntoja tai amerikkalaisia turisteja. Lisäksi yhdistelmät "elämää kaliforniassa/chicagossa/dallasissa" ovat tuoneet blogiini. Joulu Kaliforniassakin on kiinnostanut muutamaa, mutta minä en kyllä täällä ole joulua viettänyt, eikä siitä siis löydy tietoa tästä blogista. Halloweenin aikaan usea on kovin yrittänyt etsiä kurpitsajuhliin musiikkia, mutta pahoin pelkään, ettei blogini ole tarjonnut vastausta tähänkään ongelmaan. Myös kauhutalojen googletus on tuonut blogiini. Havaijin lomaa on myös muutamia kertoja googletettu, ja toivon, että megapitkistä ja lukuisista Havaiji-postauksistani on ollut hyötyä jollekin muullekin kuin vain minulle.
En tiedä, mikä tämä mäykkyhahmo on, mutta haluan!
Tässä muutamia sellaisia googletuksia, joiden kautta blogiini on eksytty vain pari kertaa ja jotka syystä tai toisesta ovat mielestäni mainitsemisen arvoisia:

mitä ruokaa Suomesta ei löydy?
Suomesta löytyy kaikkea, se on tämä Amerikan maa, josta ei löydy mitään. ;)

amerikan paras ruokakauppa
Mikähän se mahtaa olla? Toivon, että löytäisin itsekin tähän vastauksen, mieluiten Kalifornian näkökulmasta.

amerikkalainen deodorantti
Jenkit eivät tajua dödöistä mitään, ja minä tuon omani Suomesta.

amerikkalainen sängyssä
Hmm, kuulostaa epäilyttävältä... Toivottavasti tästä postauksesta oli edes vähän apua. :D

blogi downshiftaus ja muutto pohjois-suomeen
Tässä on ilmeisesti haettu jotain ihan muuta blogia, mutta downshiftaus on tuttua juttua tällekin kotirouvalle. Pohjois-Suomeen en kyllä koskaan ole muuttanut.

posti ei tuo mainoksia
Ei tuo muuten meillekään niin usein kuin voisi kuvitella, ellei lasketa luottokorttitarjouksia, joita tunkee ovista ja ikkunoista joka viikko molempien nimillä.

milloin tupakan poltto baarisssa kiellettiin
Kaliforniassa paaaaljon aikaisemmin kuin Suomessa.

kännykän toimivuus kaliforniassa
... on mielestäni joskus aika kehno.

auringon nousu ja lasku Kaliforniassa
En ole nähnyt, vaikka Havaijilla kyllä tuijoteltiin kaikenmaailman nousuja ja laskuja. Pitäisikö käydä katsomassa täälläkin, kuulemma ovat kyllä hienoja...

ikea kuljetusdirma (tuolla tavalla väärin kirjoitettuna)
Voi Ikea. Ihme, ettei Ikean googletus ole tuonut tänne enempää porukkaa.
Japanilaisesta ruokakaupasta löytyi tietenkin Muumi-keksejä. Japanilainen kaverini oli unohtanut, mikä on Niiskuneidin nimi ja kysyi sitä minulta. Ja minä olin silleen että "öh... Niiskuneiti?" :D Ei ole enkkumuumit hallussa ei.
Ja sitten ehdottomat lempparini:

mä vihaan tätä paikkaa
:D En tiedä, mitä paikkaa googlettaja on vihannut, mutta tuskin Kaliforniaa. Enkä minäkään Kaliforniaa vihaa, vaikka tuollainen lause kyllä löytyy blogistani.

bdsm-kokemus
Hahahaha! Googlettaja-parka on varmasti pettynyt pahasti, kun on eksynyt blogiini tuon etsinnän takia. Minä en edes koskaan käynyt siellä bdsm-painotteisessa Halloween-kauhutalossa, jonka olen maininnut sivulauseessa. Ehkä blogini saa tulevaisuudessa lisää trafiikkia tällä haulla, kun nyt mainitsen sen uudelleen. ;)

17 kommenttia:

  1. Minun on pakko tunnustautua tuoksi Arabiemiraateissa asuvaksi ja sieltä täällä vierailen :) Ja kyllä, toinen ulkosuomalainen on siis kyseessä :) Jotenkin on kiinnostavaa lukea muiden suomalaisten tarinoita maailmalta, kun itsekin asuu erilaisessa kulttuurissa ja maassa. Kontrastit saattavat olla isojakin, mutta aina löytyy jotain yhteistä eri puolilla asuvista ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Vaikka puitteet siis vaihtuvat, niin ihminen on aikalailla samanlainen…
    Kirjoituksiasi on kiva lukea, jatka vain samaan tahtiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, mä aattelin, että ehkä joku tunnustaa! :) Kiitos kommentista!

      Poista
  2. Joo, munkaan Suomen kaverit ja ystävät eivät aktiivisesti lue blogia, toisinaan tosin kyllä :). Nyt Suomessa käydessä sain parhaan kommentin blogin lukemisesta mun veljeltä, joka sanoi, että se katsoo vain blogista kuvat! Ja on sitten ihan pihalla meidän kuulumisista, no ei ihmekään... Onnea 1-vuotisblogista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin on yksi tuttu sanonut käyvänsä katsomassa vain kuvat, kun on kuulemma liian pitkiä tekstejä. Kukin tavallaan, onneksi sentään kuvat kiinnostaa. :)

      Poista
  3. Erehdyin joskus muutamia vuosia sitten lomamatkalla ollessani amerikoissa ostamaan deodorantin ja voin vakuuttaa että se oli ensimmäinen esine minkä pakkasin Suomesta lähtiessäni. Tällä erää asun Virginiassa ainoastaan puolisen vuotta, mutta dödöjä lähti mukaan varmaan neljä Suomesta :) Ajatus siitä, että joutuisin ostamaan dödöä täältä saa aikaan vilunväristyksiä!

    En tiedä miten eksyin blogiisi, mutta on ollut kiva lukea muiden kotirouvailusta täällä amerikoissa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis ei nää paikalliset stickkidödöt oo mihinkään. Kiitos kommentista! Sun blogia en oo koskaan nähnytkään, joten senkin suhteen hyvä, että kommentoit. :) Täytyy käydä tutkailemassa. Eri osavaltiot kiinnostaa aina!

      Poista
    2. Toivottavasti pidät lukemastasi. Blogi on opiskelukiireiden takia todella harrastuspohjalla ja se niin näkyy :D Minä voin kyllä suositella Washingtonia ja Virginiaa, vaikka lompakko ei oikein tästä alueesta pidä ;)

      Poista
  4. Onnea blogin vuosipäivästä! Kiva käydä täällä lukemassa sun kokemuksia ulkosuomalaisuudesta, kommentoitua tulee liian harvoin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ihanaa, että käyt edelleen. :)

      Poista
  5. Minä taisin aikoinaan eksyä blogiisi googlettemalla suomalaisia Piilaaksossa tai muuta vastaavaa. Alusta asti en ole blogiasi seurannut, mutta monia alkupään postauksia on kyllä tullut selattua läpi näin jälkikäteen.
    Blogisi aihe on sinänsä kiinnostava, että oma tilanteeni voi pian olla samankaltainen. Näyttää nimittäin todennäköiseltä, että ensi syksynä edessä on muutto sinne Kalifornian auringon alle miehen työn perässä. Mikä ei kyllä itseäni haittaa ollenkaan, päinvastoin, olen asiasta innoissani, joskin hieman jännittynyt...
    Juttuja elämästäsi siellä on mukava lueskella, ja kuvat antavat hyvää osviittaa siitä, millaisiin maisemiin pääsen itsekin pian tuudittautumaan. Mukava fiilistellä täältä harmaasta Suomesta tulevia kotikontuja :). Jatka samaan malliin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, tuossapa hyvä esimerkki googletuksesta, jolla blogiin on eksytty, mutta jota Blogger ei tällä hetkellä enää näytä tilastoissa, vaikka niitä oli useampikin jossain vaiheessa. Muistin sen vasta nyt, kun mainitsit.

      Maisemat täällä on kyllä kivat, ainakin jos ei katsele niitä motareita. ;) Toivottavasti muutto onnistuu, jos se olisi mieluinen. Ja jännitys kuuluu asiaan... Kiitos paljon kommentista!

      Poista
  6. Moi! Kiva postitus - oli mukava lukea toisen bloggaajan tilastoista ja bloggaamiseen liittyvistä mietteistä, etenkin kun sun periaatteesi ja mietteesi bloggailusta ovat paljon omani kaltaiset. Tein ihan samoja periaatepäätteitä kuin sinä alkuun. Pikkaisen olen joistakin niistä hieman lipsunut mutta samoilla linjoilla ollaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentista! Joo, nämä periaatepäätökset tuppaa varmaan helposti olemaan sellaisia, että jossain vaiheessa niistä alkaa ainakin vähän lipsua... Never say never ja miten se nyt menee. ;)

      Poista
  7. Olipas hauska lukea noita postausjuttuja! Itsekin hajoilen parhaillaan liiallisten luonnosten ja ideoiden kanssa. :D Myös noita Googlauksia oli hauska lukea. Pitää itsekin tehdä tuollainen listaus jossain kohtaa.

    Itse olen aina kirjoittanut omalla nimellä ja omalla naamalla. Toki se tarkoittaa sitä, että kirjoitukset pitää aina miettiä kahteen kertaan. Ei pidä kirjoittaa mitään liian henkilökohtaista tai sellaista, joka voisi olla esim. työnhaussa haitaksi. Toisaalta uskon, että laadukkaan tekstin ja kuvien tuottaminen voi olla eduksikin, kun se oman nimen takaa löytyy hauista.

    Hauska muuten lukea muiden ulkosuomalaisten kokemuksia. Löysin blogisi USAn suomalaisten Facebook-ryhmän kautta ensimmäistä kertaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä tällaset googletus-postaukset on hauskoja, koska ihmisiä tuntuu eksyvän blogeihin mitä kummallisimmilla etsinnöillä.

      Totta muuten tuo, että omalla nimellä ja naamalla kirjoittamisella voi olla etuja. Itsekin kyllä mietin kahdesti, mitä tänne kirjoitan, vaikka anonyymina olenkin, koska blogiani luetaan esimerkiksi Suomen työpaikallani, eikä sitä koskaan tiedä, kuka tänne eksyy.

      Kiitos kommentista ja tervetuloa! Mulla on tossa pieni lista uusia blogeja, jotka löysin juuri tuon samaisen Face-ryhmän keskustelun kautta, jonne omanikin linkkasin, ja sun blogi löytyy mun listalta. :)

      Poista