Shaaaarks!!

Eilen toteutui yksi miehen toive, kun kävimme katsomassa NHL-jääkiekkoa. Ei mitenkään, että miestäni erityisemmin kiinnostaisi jääkiekko, mutta jostain syystä hän on pitkään puhunut siitä, että haluaa mennä katsomaan San Jose Sharksien peliä. Ja kyllähän minäkin myönsin, että kaipa sellaista täytyy käydä katsomassa, kun kerran tässä kaupungissa asuu.

Tällaisiin kyltteihin/julisteisiin/tarroihin ei voi olla törmäämättä San Josessa. Downtownissa näitä on melkein jokaisen kulman takana.

Eilen San Josen SAP-Centerissa, aka The Shark Tankissa, kohtasivat kaksi todellisista talviurheilukaupungeista kotoisin olevat joukkueet: San Jose Sharksit ja Floridasta Tampa Bay Lightning. Minä opin vasta autossa menomatkalla, kuka on vastustajajoukkue. Aika epäolennainen tieto minusta, ei sitä etukäteen kannattanut ihmetellä. Liput kustansivat reilut $50/hlö, koska vielä kyseessä eivät ilmeisesti ole ne "tosi tärkeät" pelit. Katsomo oli lähes täynnä, kun paikalla oli joku 17 500 ihmistä. Olimme liikkeellä suomalaisten kavereidemme (miehen töiden kautta) kanssa. Minulla ja miehellä ei valitettavasti ollut mitään fanikamaa, mutta mies on kuulemma ala-asteella omistanut Sharksien lippiksen. Aikamoista kohtaloa.

San Josen downtown herää aina henkiin, kun on Sharksien peli. Ihmisiä oli liikenteessä todella paljon. SAP-Center on ihan kävelymatkan päässä downtownista, mutta moni myös kokoontuu downtowniin katsomaan peliä jostain raflasta.

Minun mielestäni nämä hainevillä varustetut jääkoneet olivat hauskoja. Jos jollekin vaikka jää muutoin epäselväksi, ketä The Shark Tankissa kuuluu kannustaa.

Tämä oli minulle (ja myös miehelle tietenkin) ensimmäinen NHL-matsi. Itse asiassa tämä taisi olla minulle ihan ensimmäinen jääkiekkomatsi ikinä livenä. En ole aivan varma, olenko joskus 90-luvulla ollut kerran katsomassa sukulaisteni kanssa jotain Porin Ässiä, mutta elän siinä käsityksessä, että tämä oli nyt ensimmäinen kertani, koska muutakaan kertaa en muista.

Sharksien pelaajat tulivat kentälle hain suusta. Jostain syystä hain suusta tuli myös savua.

Odotin jotenkin amerikkalaisilta lätkäfaneilta hirveän värikästä meininkiä, mutta meno jäähallissa oli mielestäni hiukan vaisua. Ihmiset totta kai reagoivat voimakkaasti ihan niin kuin missä tahansa muuallakin täällä (niin kuin elokuvateatterissa ja ilotulituksissa), ei vain maalien takia, vaan kaikkien muidenkin läheltä piti -tilanteiden vuoksi. Ja vastustajille buuattiin, mikä oli mielestäni jotenkin epäkohteliasta, mutta en varmaan vain ymmärrä jääkiekkoa. Sellaista jenkkityyliin överiä hurraamista tai kannustamista ei ollut lainkaan niin paljon kuin odotin, vaikka toki Sharkseja kannatettiin hallissa kuuluvasti, eihän siellä toisen joukkueen kannattajia ollut varmaan yhtään. Joka kerta, kun Sharksit tekivät maalin (mitä ei tapahtunut montaa kertaa), tuli jokin ihme rituaaliyhteiskannustus. Parasta oli kyllä Sharks-fanien kummat käsiliikkeet, jotka tehtiin musiikin tahdissa aina, kun vastajoukkueen pelaaja sai jäähyn eli joutui jo useammassa pelissä käyneen kaverimme mukaan "shark tankkiin": ihmiset tekivät käsillään sellaista avautuvan hain suun liikettä sormet taivutettuina kuin hain hampaiksi. Hankala selittää. Kuvaa en valitettavasti hoksannut ottaa, olin liian ihmeissäni siitä, mitä kummaa ympärilläni tapahtuu. En tosiaan tiedä, minkälaista jääkiekko livenä Suomessa on, joten en osaa verrata tätä san joselaista meininkiä mihinkään. Mutta en usko, että kyseessä olivat nyt hullut amerikkalaiset, vaan pikemminkin vain lätkähullut. ;)

Kun Sharksit tekivät maalin, se tehtiin selväksi ympäri hallia kiemurtelevilla "Goal"-teksteillä, kummallisella kannustushuudolla ja jälleen savuavalla hainpäällä. Myös hain silmät vilkkuivat infernaalisen punaisina. Vastajoukkueen maaleja ei luonnollisestikaan noteerattu mitenkään, paitsi ehkä buuauksella. 

Odotin amerikkalaiselta urheilutapahtumalta myös katsomoissa kiertäviä ruoka- ja juomamyyjiä. Ei näkynyt kuin yksi, eikä silläkään valitettavasti ollut mitään suuria hattaroita päänsä päällä niin kuin oli New Yorkissa baseball-ottelussa, jonne olemme miehen kanssa muinoin lomamatkalla eksyneet, haha. Myöskään tanssityttöjä (tämä aikoinaan SM-tasolla cheerleadingissa kilpaillut kieltäytyy kutsumasta niitä pompomien heiluttelijoita cheerleadereiksi) ei ollut. Onko se tanssityttömeininki sitten kuitenkin vain jotain suomalaista touhua?

Sen sijaan pelissä oli paikallisen pikaruokamestan Jack in the Boxin Taco Minutes tokan erän viimeisen peliminuutin aikana: jos Sharksit tekevät maalin, kaikki katsojat saavat ilmaisen tacon ketjun ravintolasta. Jäi ilmaiset tacot saamatta.

Pakollinen pelikuva.

Niin ja suomalaisia oli kentällä mukana, kuinkas muutenkaan. Sharkseilla pelasi maalivahtina Antti Niemi. Tampa Bay Lightningilla taisi olla Valtteri Filppula.

Sharksit hävisivät 5-2. Viimeisten peliminuuttien aikana hallista tyhjentyi huomattava osa ihmisiä ulos. Meidän ja Sharksien suhde ei siis alkanut kovinkaan hyvin. Mutta mennään kyllä toistekin. Jääkiekkoa on sentään helppo seurata, toisin kuin vaikkapa sitä baseballia. Tai jenkkifutista.