Huh, onpa ollut kiireiset viimeiset kolme päivää! Torstaina juhlittiin
Thanksgivingia, ja me kävimme mieheni kanssa syömässä kiitospäiväruokaa Mountain Winery -nimisellä viinitilalla. Viime vuonna kävimme ravintolassa ja olin jo silloin sitä mieltä, että ruoat Kiitospäivänä ovat aika kalliita. Mountain Winery ei ole tunnettu halvoista hinnoistaan, ja tämän vuotinen ruokailumme kustansi melkein tuplasti enemmän kuin viime vuotinen: yhden ihmisen buffet-ruokailu maksoi veroineen noin $100, eikä tähän hintaan kuulunut edes juomat. Eikä tipit. Mutta toisaalta saipa syödä niin paljon kuin halusi...
|
Ruokailualue on ahdettu täyteen pöytiä ja paikka oli tupaten täynnä porukkaa. Ei siis mikään rauhaisa paikka nauttia ruoasta. |
|
Ruoka oli perinteistä Thanksgiving-kamaa: kalkkunaa ja sille stuffingia, perunamuusia ja karpalohyydykettä. Oli oikein maukasta, mutta ei nyt ihan hintansa arvoista. Saman totesin viime vuonna. Ehkä ensi vuonna ei tarvitse enää kolmatta kertaa päästä syömään tällaisia ruokia hinnalla millä hyvänsä... Tosin San Josen downtownista olisi kuulemma saanut parillakympillä eli me vain selvästi onnistumme valitsemaan väärin, haha. |
|
Mountain Winery sijaitsee Piilaakson kukkuloilla. Näkymät ovat upeat. |
|
Danger! Mountain Wineryssa järjestetään paljon ulkoilmakonsertteja, ja tässä taustalla näkyy Concert Bowl. |
Buffetähky ei ollut tarpeeksi, vaan söimme lisää kiitospäiväruokia perjantaina, kun kaverimme (miehen kollega ja tämän vaimo) kutsuivat meidät viettämään
Friendsgivingia. He olivat kokanneet kaikki perinneruoat itse. Oli tietenkin paljon parempaa kuin Mountain Wineryssa. Kaverimme ovat suomalaisia, mutta miehen kollegalla on Yhdysvaltojen kansalaisuus ja hänen perheessään on ollut tapana kokata aina Kiitospäivän ruoat. Oikeastaan sain nyt siis kokea sen kaipaamani aidon amerikkalaisen Kiitospäivän ruokailun. Puhuttu kielikin oli englantia - satunnaisilla ripauksilla suomea ja ruotsia -, sillä mukana oli yksi amerikkalainen. Oli siis lähes autenttinen kokemus. ;)
|
Lauantaina olimme San Franciscossa. |
Thanksgivingin jälkeen alkaa virallisesti kunnon jouluhulinat. Lähdimme lauantaina San Franciscoon katsomaan Kalifornian suurinta piparkakkutaloa. Luksushotelli Fairmontin aulaan on rakennettu vuodesta 2008 alkaen suuri piparkakkutalo. Avoimien ovien päivät järjestetään aina kerran, ja ne olivat siis nyt. Lähdimme katsastamaan piparirakennelmaa eräiden uusien kavereidemme kanssa. Emmekä olleet ainoita: hotellin aulaan piti jonottaa noin 45 minuuttia.
|
Hotellin aula ja piparkakkutalo. Kiva yksityiskohta oli joulupukin jalat talon savupiipussa. |
|
Korkeutta piparkakkutalolla on reilut kuutisen metriä. Talo on rakennettu yhden väliseinän kohdalle, ja sen lävitse pystyy kävelemään. Syvyys on noin 3 metriä. Talo sisältää 7750 piparkakkupalaa, 680 kiloa valkoista sokerikuorrutetta ja 317 kiloa karkkia. Tuoksu oli kohtalaisen huumaavan piparinen. |
|
Leveyttä talolta löytyy 7 metriä. Herkkujen tekemiseen on kulunut aikaa 520 tuntia ja talon rakentamiseen 375 tuntia. |
Oli totta kai vähän lapsille suunnattu tapahtuma, mutta paikalla näkyi paljon myös muita lapsettomia aikuisia kuin vain me. Itse asiassa pikkulapsia näkyi ihmeellisen vähän, mutta ehkä pitkä jono saattaa selittää jotain.
|
Paikalla oli myös joulupukki. |
Alkoi tehdä mieli pipareita... Onneksi Ikeasta niitä saa.
|
Tuli tehtyä pieni mäkitreeni, kun käveli SF:n katuja. |
Joulutohinat ovat siis täydessä käynnissä nyt, kun kalkkunajuhlasta on päästy eroon. Meidän ei onneksi tarvitse kaupoissa ryysistellä, koska emme harrasta joululahjoja.
|
SF:n Macy'sin iso Snoopy. |
|
Union Squaren joulukuusi valoisalla. |
|
Ja pimeällä. Union Squarella pääsee luistelemaan ja palmutkin ovat saaneet jouluvalot, joten fiilis on ihan huipussaan. San Josen keskustastakin löytyy luistelua valaistujen palmujen alla, joten pitäisi ehkä käydä kokeilemassa siellä. (Tästä kuvasta voi bongata myös ikkunan lasiin heijastuvan ihmisen, jääköön hänen henkilöllisyytensä salaisuudeksi. ;) ) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti