Vihreys (aka kalifornialainen talvi) on saapunut

Kuten olen kertonut, tässä viime aikoina täällä on satanut muutamia kertoja ihan kunnolla. Tällä viikolla havahduin siihen, että luonto on taas pitkästä aikaa muuttunut vihreäksi. Muutos tapahtui jälleen niin nopeasti ja niin yhtäkkisesti, että muutoksen melkein missasi, kun ei ole katsellut tarpeeksi ympärilleen. Viime vuonna kävi sama juttu: marraskuun lopussa yhtäkkiä tajusin, mitä ympärilläni on tapahtunut. Syksy ja talvi Kaliforniassa tarkoittaa sitä, että luonto alkaa kukoistaa.

Kukkulat vihertävät jo. Pian ne muuttuvat vielä entistä enemmän vihreiksi. On se jännä, mitä pienikin sademäärä sai nopeasti aikaan.

Yritin kuvata lisää vihreitä kukkuloita ja tämä oli tulos. Ei pahemmin näy kukkuloita. Mutta ehkä tästä näkee kuitenkin Piilaakson todellisuuden: kukkulat ovat läsnä aina ja kaikkialla, minne katsookin.

Koska Kalifornian kuivuus on tällä hetkellä uhkaava tila, veden säästämiseen liittyvää propagandaa on täällä esillä koko ajan. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt kun sadekausi on alkanut, propaganda on lisääntynyt. Osa porukasta tuntuu kuvittelevan, että pieni sade pelastaa koko osavaltion, vaikka kuivuusongelmat ovat jatkuneet jo vuosia. Ehkä infolle on siis syytäkin. Motarien infotauluissa näkee tekstejä kuten "Extreme drought. Limit water usage". Santa Clara Valleyn Water Districtilla on motarien varsilla isoja mainostauluja veden säästämisestä. Etenkin tämä mainos vähän ärsytti minua:

Kuvan lähde näkyy kuvassa.

Ihan niin kuin pitkät suihkut ja liiallinen veden käyttö olisivat vain naisten juttu. Kauheaa stereotypiaa. :D Tosin taisi niillä olla joku mieskin jossain mainoksessa - tosin se ei liity suihkuun. Täytyy muuten sanoa, että nämä propagandat pyörivät mielessäni, kun joudun nykyään töiden takia käymään suihkussa pahimmillaan kolme kertaa päivässä... Lyhyitä suihkuja, mutta silti. Hävettää.

El Niñosta puhutaan täällä koko ajan. Viime vuonnakin väittivät, että se tulee, muttei se pahemmin tullut. Ehkä tänä vuonna sitten. Jos Suomessa jauhetaankin säästä ja talvesta ja lumesta ja siitä, tuleeko lunta vai ei, niin täällä vasta jauhetaankin tästä sateesta tai siitä, sataako vai ei ja jos sataa, niin sataako tarpeeksi. Ja näköjään jatkan jauhamista täällä blogissakin.

Vihreys on toki katsojan silmissä. Minusta nuo kukkulat vihertävät jo aivan selkeästi. Tämän kuvan ottaessani olin liikenteessä Suomesta tänne muutama viikko sitten muuttaneen kaverin kanssa. Hän oli sitä mieltä, että kukkulat ovat aivan kuihtuneen ruskeita. Kehotin häntä vain odottamaan kevättä ja keltaisuutta. (Itse asiassa nyt kun katson tätä kuvaa, huomaan, ettei vihreys edes erotu tästä kovin hyvin. Mutta kyllä ne vihreitä ovat!)

Nyt kun kelloja on siirretty, täällä on myös ihan todella pimeää. Pimeä tulee jo viiden aikoihin ja se tulee todella yhtäkkisesti. Ja kun katuvaloja ei pahemmin ole, pimeä on oikeasti tosi pimeää ja on ihan sellainen olo kuin olisi yö. Tosin onneksi sitten aamuisin tulee aikaisemmin valoista. Kun torstaisin tulen aikaisen aamun bodyattack-tunniltani pois seitsemän aikoihin, on jo valoisaa. En siis voi enää nauttia auringonnoususta motarilla kotiin ajaessani, koska aurinko on jo noussut.

Sanoin sen jo viime vuonna ja nyt sanon uudestaan: ihan niin kuin Suomessa asuisi. Kello ei ole paljon mitään, mutta on täysin pimeää.