Pumppivideo ja kampaajalla

Eilen sunnuntaina ohjasin kokonaisen bodypump-tunnin ja tunti kuvattiin. En ole koskaan aiemmin ohjannut pumppia missään, joten tämä oli ensimmäinen kerta, kun vedin koko ohjelman putkeen samalla ohjaten. Kutsuin tätä harjoittelukerraksi, mutta niinhän siinä kävi, että siitä tuli sitten lopullinen sertifiointivideoni. Latasin videon eilen illalla Les Millsin nettiportaaliin ennen kuin ehdin panikoitua liikaa siitä, että todellakin olen lähettämässä arvioitavaksi ensimmäistä videotani ensimmäisestä harjoittelukerrastani. Olinhan minä oikeasti salaa vähän asennoitunut sillä tavalla, että olisi kiva, jos homman saisi kerralla purkkiin, sillä tiesin handlaavani koreografian, tekniikan ja ohjauksen kohtalaisen hyvin, mutta pieni pessimisti minussa kuitenkin ajatteli, että tuskinpa vain.

Bodyttackin kohdalla en missään nimessä halunnut lähettää ekaa videotani. En vaikka eräs tunnillani silloin ollut ohjaaja sanoi, että video olisi varma läpäisy. Halusin tehdä uuden ja olla parempi, ja sitähän mieltä mentorinikin silloin oli. Nyt mentorini taisi olla koko ajan siinä ajatuksessa, että lopullinen pumppivideo kuvataan heti ja sillä selvä, vaikka mainitsin hänelle kyllä harjoittelusta silloin, kun pyysin häntä varaamaan tilan ja kutsumaan ihmisiä.

Olen todella tyytyväinen, että sain videon kerralla kasaan. Näin videossa muutaman ikävän virheen ja pystyisin vielä parempaankin, mutta silti. Tiedän olleeni hyvä ja jopa parempi kuin jotkut, jotka ovat ohjanneet omia tunteja jo pidempään (se kertoo kyllä enemmän täkäläisestä tasosta kuin minusta ja kyvyistäni). Sitä paitsi luotan mentorini näkemykseen, ja hän oli sitä mieltä, että video on satavarma läpäisy ja erittäin hyvä, vaikka hän antoikin vähän rakentavaa palautetta.

Kerrankin kamera hoiti puolestani bloggaajan kasvojen suojelemisen. :D Sen sijaan jouduin tässä suojelemaan näitä muita, vaikkei näin pienestä kuvasta varmaan mitään selvää saisikaan.

Mentoristani puheen ollen... Mainitsinkin aiemmin, että hän on toiminut Les Millsin bodypump-sertifiointivideoiden arvostelijana. Luulin, ettei hän toimi enää, mutta kyllä toimiikin. Hän sitten mainitsikin minulle, että varmaan arvostelee videoni. En tiedä, onko noiden videoiden arvostelussa jotain jääviyttä. Mentorini ei ainakaan vaikuttanut huolestuneelta asian suhteen, mutta se ei välttämättä kerro mitään, sillä täällä nyt tuntuu olevan jotenkin yleistä se, että ihmiset ottavat ohjeet ja säännöt täysin lungisti, eivätkä viitsi noudattaa niitä. Ja toisaalta mentorini ei ole sukulaiseni eikä kaverini, vaan ainoastaan toinen ohjaaja, joka on ollut tukenani. Hän ei ole edes treenannut minua tätä pumppia varten, vaan olen tehnyt kaiken harjoittelun itse. Olen käynyt hänen pumppitunnillaan viimeksi joskus alkuvuodesta. Hän ei myöskään kuvannut videotani, sillä koska pumpissa ollaan paikallaan, kenenkään ei tarvinnut pidellä kameraa, vaan kamerana toiminut iPad oli viritetty pystyyn pumppilautojen päälle. Mentorini oli kyllä tunnilla mukana, mutta sivussa osallistumassa.

Osallistujat tunnillani olivat muita pumppiohjaajia ja heitä oli monta (ja kolme heistä miehiä, mitä minun mieheni jostain syystä vähän ihmetteli, haha). Varmaankin ihmiset tulivat nyt sen takia, että halusivat treenata uutta 94-ohjelmaa. Kaikki kehuivat suoritustani, mutta jätän näiden ihmisten awesome- ja fantastic-kommentit omaan arvoonsa, ja keskityn niihin oikeasti rakentaviin palautteisiin, joita sain. Sain nimittäin muutaman arvokkaan neuvon ja ne liittyivät puhumiseen. Kuulemma puhun liian paljon ja liian nopeasti. Ja kun ihminen, jolla on aksentti, puhuu liian nopeasti, ihmiset eivät ymmärrä. Tämä puhuminen on seikka, jota en itse oikein pysty arvioimaan omasta esityksestäni, sillä tokihan minä nyt itseäni ymmärrän, kun kuuntelen. Tosin huomasin kyllä videotani katsoessa, että puhun todella nopeasti. Olin selvästi päättänyt, että jos minulla kerta on jossain välissä se 10 sekuntia aikaa sanoa ohjeet, niin minähän sanon ne kaikki siihen väliin, jotta arvostelija saa rastit ruutuun. Haha.

Mutta videoni on nyt siis ladattu Les Millsille. Mentorini on kovin tunkemassa minua jo seuraavaan koulutukseen, CXWorxiin. Siitä huolimatta, etten ole koskaan edes käynyt noilla tunneilla. Itse olen jotenkin sitä mieltä, että ensin on oltava hyvä osallistuja ja sen jälkeen voi miettiä sitä, haluaisiko ohjata, vaikka tiedänkin, ettei osallistujana olemisella ja ohjaajana olemisella ole välttämättä minkäänlaista yhteyttä. Mutta kyllähän sitä nyt vähän pitäisi tietää, mikä on homman nimi.

Asuinalue, jossa olin tänään kampaajalla.

Ja sitten toiseen aiheeseen. Kävin tänään kampaajalla leikkauttamassa hiukseni. Olen käynyt täällä tasan yhden kerran kampaajalla viime kesänä, enkä ollut tyytyväinen lopputulokseen (lue täältä). Korjausleikkauksesta huolimatta en jäänyt kokemuksesta kovin vakuuttuneeksi. Jouluna Suomessa käydessäni kävin sitten vanhalla kampaajallani. Ajattelin, että leikkautan hiukset vain Suomessa käydessäni, mutta nyt kun emme kesällä mene Suomeen, pakkohan kuivista latvoista oli päästä eroon.

Kosmetologini mainitsi minulle kerran hyvästä kampaajasta, kun huono kampaajakokemukseni tuli puheeksi. Päätin kokeilla, koska joku uusi paikka oli joka tapauksessa pakko löytää (sinne viime kesäiseen en varmasti enää mene, vaikka moni tuttuni tykkää siitä paikasta). Tällä kampaajalla on pieni salonki kodissaan.

Onneksi sain kampaajalta hyvät ohjeet, miten salonkiin pääsee, sillä ovi oli takapihalla, eikä mitään kylttiä ollut. Pienen kauhun hetken ajan luulin menneeni väärään sisäpihaan, kun en nähnyt ensin mitään ovea, ja ehdin ajatella, että kohta joku tulee ja ampuu minua luvattoman tunkeutumisen takia. Mutta onneksi olin oikeassa paikassa. 

Lopputulos vaikuttaa nyt ihan hyvältä, sillä tein heti selväksi, etten halua kerrostusta ja että haluan vaihdella jakaukseni paikkaa. Mutta lopullisen tuomioni annan vasta, kun olen pessyt hiukseni, sillä kampaajan föönauksen jäljiltä kaikki näyttää aina hyvältä. Muutoin palvelu nyt oli mitä oli. Hiukset pestiin, leikattiin ja föönattiin kuivaksi. Mitään jätettävää hoitosuihketta tai lämpösuojaa ei laitettu pesun jälkeen. Leikkausta ei näytetty peilin avulla takaa, vaan kun tukka oli kuiva ja kammattu kohdille, homma oli siinä. Ei edes hiuslakkaa, tosin en nyt sellaista olisi tarvinnutkaan. Leikkaus oli ohi noin kolmessa vartissa ja maksoi silti $70 + tippi $14. Aika samoissa kovissa hinnoissa siis sen viime kesäisen paikan kanssa. Salonkikampaamopalvelut ovat täällä kalliita. Sellaisista ketjupaikoista saisi halvalla. Viime kesän kokemuksen jälkeen tuomitsin itseni kurjaksi ja ennakkoluuloiseksi tapaukseksi, kun piti hakea jotain hienoa ja kallista paikkaa ja kun kuvittelin kalliilla hinnalla saavan hyvää jälkeä. Ajattelin silloin seuraavalla kerralla kokeilevani ketjupaikkaa. Mutta enpäs nyt uskaltanutkaan. Mieheni käy SuperCutsissa ja hänen tukkansa on aina hiukan "sinne päin leikattu" niiden reissujen jälkeen, vaikka hän itse kelpuuttaakin lopputuloksen. Ja työntekijät siellä ovat pitkälti aasialaisia, jotka eivät puhu englantia kovin hyvin. Taidan siis olla edelleen ennakkoluuloinen ja selvästi myös valmis maksamaan täysin olemattomasta palvelusta. Ehkä ensi kerralla...

4th of July on tulossa ja näin vähän koristeita. Tai sitten nämä ovat aina tässä. Ja kyllä, taas olen kuvannut toisten ihmisten koteja ilman lupaa.