Perjantai viinitilalla

Ratkaisu Kalifornian kuivuusongelmaan löytyy teiden varsilta...? Hei älä kastele pihaa! 

Kävin tänään elämäni toista kertaa kalifornialaisella viinitilalla. Aiemmin olen nopeasti käynyt vain yhdessä erään tuttavani kanssa. Emme ole mieheni kanssa koskaan saaneet aikaiseksi mennä Napaan ja Sonomaan, noihin kuuluisiin kalifornialaisen viinin tyyssijoihin, vaikka niihin ajaisi meiltä vain pari tuntia. Meidän piti mennä vieraidemme kanssa, mutta he sitten priorisoivat muita juttuja viinien edelle.

Viinitila.

Yksi suomalainen kaverini järjesti eräänlaisen networking-tapahtuman Morgan Hillissä viinitilalla. Morgan Hilliin ajaa meiltä alle puolisen tuntia, kun ei ole ruuhkaa (työmatka-aikoina matka venyy helposti tuntiin). En ollut tiennyt, että siellä on viinitiloja, mutta niitä löytyy noin parisenkymmentä kappaletta. Eli viinitiloja löytyy siis todella läheltä kotia.

Maisemat olivat aika mukavat. 

Yksi valkkari näytti aivan vedeltä. Yhdessä vaiheessa eräällä tyypillä oli oikeasti vettä lasissa, ja minä kysyin, pitääkö hän tästä valkkarista. Veden ja viinin voi siis sekottaa keskenään ulkonäön perusteella.

Viinitila, jossa olimme, on perheyritys ja ollut pystyssä vuodesta 1925. Me saimme viinimaistelut ja pienen kierroksen tilalla paikan perustajan pojanpojalta. Mies on syntynyt ja asunut tällä viinitilalla. Todellinen ja aito perheyritys siis oli kyseessä. Miettikää, miten hienoa olisi syntyä ja varttua viinitilalla...

Mystinen kellari, jossa haisi kellarilta ja viiniltä.

Olin vähän pettynyt, kun rypäleitä ei tallota jaloin, vaan siihen käytetään tällaista konetta. 

Paikka oli pieni ja erittäin sympaattinen. Viinit tehdään alusta loppuun saakka tällä tilalla pullotuksia myöten eli mitään välikäsiä ei ole. Työntekijöitä tilalla ahertaa noin 20, kun mukaan luetaan perheenjäsenet.

Viinisäiliöitä tai mikä lieneekään oikea termi. Tuo tuolla takana oleva puinen säiliö on kalifornialaisesta punapuusta tehty.

Viinit pullotetaan viinitilalla tällä koneella. 

Minä toimin kuskina, joten en maistellut ihan kaikkia tarjottavia viinejä, enkä todellakaan juonut koko annoksia. Maisteluannokset ovat ihan kunnon kokoisia, eikä sylkemistä harrastanut kukaan ainakaan tänään. Kaikkihan siellä autolla olivat, minä taisin vain olla ainoa, joka oikeasti piti ajokunnon mielessä ja välitti asiasta. Minun viinapääni ei ole hyvä, mutta kyllä parin tunnin tilaisuuden jälkeen parilla ihmisellä seisoi silmät päässä sen verran pahasti, etten haluaisi osua liikenteeseen samaan aikaan heidän kanssaan... Mutta ehkä he ovat tottuneet tai jotain.

Viinit ikääntymässä. 

Mites se networking puoli sitten? Noh, minä olin tilaisuudessa kahden suomalaisen kaverini kanssa, joten senhän voi arvata, miten suomalaisten kävi... :D Tuli siinä vaihdettua muutamia sanoja muidenkin kanssa, mutta enpä solminut muutoin mitään kontakteja. Paitsi mantelikuoharin kanssa, sillä sellaista ostin kotiin yhden pullon.

Eipä tästä paikasta nyt muuta sanottavaa ole. Ajattelin kuitenkin jakaa nämä muutamat kuvat, sillä viikonloppuni menee auttamattomasti liikunnan ja Les Millsin parissa, eikä aikaa postailla ole.