Toivottavasti saan tehdä töitä vielä jatkossakin

Siitä onkin kulunut hetki, kun olen viimeksi joutunut asioimaan amerikkalaisten viranomaisten kanssa. Nyt on tullut taas harjoiteltua sitä, joskin ei kasvokkain, vaan papereiden muodossa.

Minun työlupani on nimittäin umpeutumassa. L2-viisumiini ei sisälly työlupaa automaattisesti, vaan olen joutunut hakemaan sitä erikseen. Hain sen loppukeväästä 2014 vain varmuuden vuoksi, vaikkei minulla silloin ollut aikomustakaan hakea töihin. Minulla oli siis lupa pitkän aikaa turhaan, mutta toisaalta olipahan valmiina heti silloin, kun sille oikeasti tuli käyttöä. Nämä tämän kaltaiset työluvat ovat kuitenkin voimassa vain kaksi vuotta, joten nyt se on umpeutumassa, vaikken ole vielä ollut töissä edes vuotta.

Lupani umpeutuu kesäkuussa. Jatkoa työlupaan pitää hakea viimeistään 90 päivää ennen sen umpeutumista. Tuo 90 päivää on aika, jossa USCIS eli U.S. Citezenship & Immigration Services lupaa käsitellä hakemuksen. Ainakin periaatteessa. Käytännössä harva asia tuntuu tässä maassa sujuvan siinä ajassa, kun luvataan (en vieläkään ole päässyt yli siitä, että mieheni ajokortin saamisessa kesti 7 kuukautta). Jatkoa työlupaan ei kuitenkaan saa hakea liian ajoissa: hakemusta ei saa laittaa yli 120 päivää ennen kuin työlupa on umpeutumassa.

Minä postitin hakemukseni USCIS:lle eilen. Minun 120 päivää on jo tullut täyteen, 90 päivään on vielä vähän aikaa. Joistakin lähteistä on saanut käsityksen, ettei hakemusta oikeasti saisi laittaa ennen kuin vasta juuri silloin, kun 90 päivää on tulossa täyteen, tai muuten hakemus hylätään. Lähteitä ja vastauksia on täällä niin paljon kuin kysyjiäkin. Myös viralliset lähteet ovat joskus hieman epäselviä.

Silloin, kun ensimmäisen kerran hain työlupaani, koko prosessi oli mielestäni aika helppo. Ainoa, jota stressasin, oli järjestys, johon paperit piti asetella. Jotkut samassa tilanteessa olevat ovat käyttäneet lakimiehiä työluvan hakemiseen, enkä minä tajunnut miksi, koska hakemus vaikutti niin helpolta. Nyt kun joudun hakemaan jatkoa työlupaani, olen hyvin stressaantunut koko tästä asiasta. Ehkä koska nyt oikeasti tarvitsen lupaa, aiemmin en tarvinnut.

Yksi syy lisääntyneeseen stressiin on myös se, että keväällä 2014 en oikeasti ollut vielä täysin tietoinen siitä, miten asiat voivat tässä maassa kestää ja mennä pieleen. Olen vasta jälkikäteen kuullut muiden suomalaisten kertomuksia siitä, miten erinäiset hakemukset ovat menneet mönkään, koska ne oli kirjoitettu väärän värisellä kynällä (virhe, jonka minäkin tein ensimmäisessä työlupahakemuksessani - ei se tosin vaikuttanut mitenkään) tai koska tarvittavat valokuvat eivät olleet pienessä pussissa hakemuksen mukana (toinen virhe, jonka minäkin alun perin tein - ei vaikuttanut mitenkään tämäkään). Olen kuullut myös siitä, miten viranomaiset eivät koskaan ilmoita, jos hakemuksesta puuttuu jotain, vaan antavat asian vain olla, ja sitten hakija saa joskus kuukausien päästä alkaa ihmetellä, mitähän mahtaa olla käynnissä. Olen myös kokenut sen, miten hakemukset vain katoavat jonnekin ja ilmeisesti jäävät lojumaan jonnekin mappi-Ö:hön ja viranomaiset vain unohtavat ne, sillä mieheni ajokortin kanssa kävi juuri näin. Mutta tätä mieheni ajokorttiasiaa lukuun ottamatta meillä kaikki paperihommat ovat oikeasti aina sujuneet hyvin. Minä olen siis vain muiden suomalaisten tarinoita kuuntelemalla oppinut uskomaan sen, mitä monet ihmiset täällä sanovat: viranomaisasiat Yhdysvalloissa eivät usein toimi eivätkä ainakaan ongelmitta.

Koska en tiennyt muiden ongelmista silloin, kun tein ensimmäisen työlupahakemukseni, en erityisemmin stressaillut hakemuksen täyttämistä. Onhan hakemus vain yksisivuinen, ja kyllä minä nyt yliopiston käyneenä osaan täyttää yhden hakemuksen, haha. En tainnut pahemmin edes lukea USCIS:sen 12-sivuista ohjeistusta hakemuksen täyttämiseen. Katsoin vain, mitä liitteitä tarvitsen, ja pistin hakemuksen menemään.

Tällä kertaa hakemuksen täyttäminen tuntui huomattavasti vaikeammalta. Olisi pitänyt ottaa kopio ekasta hakemuksestani, sillä minä ja mieheni googletimme kolme eri kysymystä ja tutkimme nettilähteitä kauan tätä 1-sivuista hakemusta varten.

- Status of Last Entry into the U.S. "Mitä tähän nyt laitetaan? L-2? L-2 Spouse? L-2 Visitor? En minä tiedä! Googleta!"

- Current Immigration Status. "No onko tää nyt sama kuin Status of Last Entry? L-2? Mutta se on viisumi, ei immigration status? Vai mikä edes on immigration status? Eikös L-2 oo vain se viisumi? Olisiko tää sitten L-2 Spouse? Vai L-2 Visitor? Mut ollaanko me nyt niitä Visitoreja vai ei? En minä tiedä! GVG!"

"Mistä ihmeestä mä tiedän, mistä oon ekan kerran hakenut työlupaani? Se paikka, mihin hakemuksen postitin, on ihan eri paikka kuin se, mistä päätös tuli, joten kumpaa tässä tarkoitetaan?" Vastaus löytyi totta kai googlettamalla ja oikea vastaus oli se paikka, joka lukee päätöksessä. Mutta Dates-kohta aiheutti paljon päänvaivaa jopa tälle maisterikoulutuksen saaneelle. ;) "Tarkoittaako tuo päivää, jona oon hakenut työlupaa niin kuin mä kysymyksenasettelusta ymmärtäisin vai päivää, jolloin lupa on myönnetty? Ja miksi tuossa lukee Dates monikossa?" Googlettelun perusteella tämä maisteri ymmärtää kysymyksenasettelun aivan väärin, ja päivämäärä-kohtaan kuuluu kirjoittaa aikaväli, jona ensimmäinen työlupa on voimassa. Eli mielestäni asia, jota tässä ei ollenkaan kysytä. Mutta kun tämän lomakkeen täyttää tietokoneella, tuohon Dates-kohtaan mahtuu vain yksi päivämäärä, ei mitään aikaväliä. Voi sanonko mikä...

Ainoa, minkä vastauksen tiesin heti, on se, että eligibility categoryni eli kategoria, jonka perusteella saan hakea työlupaa, on koodi (a)(18). Koska tämä luki blogissani! Miksen ole aikoinaan kirjoittanut kaikkea auki tänne blogiin... olisi ollut nyt helpompaa, koska en tosiaan ole pohtinut tällaisia kysymyksiä viimeksi hakemusta täyttäessäni ja läpi meni silloinkin. Tosin totta kai tuokin koodi piti tarkistaa. Eihän sitä tiedä, jos koodit olisivat vaikka muuttuneet.

Googlettelusta päätellen en muuten ole ainoa, joka ei ihan tajua, mitä hakemukseen kuuluu kirjoittaa, sillä netti tuntuu olevan pullollaan kyselijöitä. Ja kuten niin monessa muussakin asiassa, myös tässä asiassa vastaajia ja vastauksiakin on paljon. Vaikka USCIS tarjoaa 12 sivua ohjeita 1-sivun hakemuksen täyttämiseen, ohjeet liittyvät lähinnä oman eligibility-kategorian selvittämiseen, eivät näihin muihin juttuihin.

Ja sitten ne liitteet. Laitoin samat kuin aiemminkin: kopiot passeistani (niitä on nykyään kaksi) ja viisumistani, paperin joka todistaa maahantulopäiväni ja sen, että olen saapunut Yhdysvaltoihin laillisesti silloin, kun olen viimeksi tänne saapunut eli 20. päivä helmikuuta tänä vuonna Espanjan lomamme jälkeen, kopiot mieheni passista, viisumista ja työluvasta sekä avioliittotodistuksemme. En tiennyt, pitäisikö avioliittotodistuksen olla uusi ja päivätty - olisimmehan me voineet vaikka erota tässä parin vuoden sisällä, missä tapauksessa minä en tietenkään saisi edes olla tässä maassa. Laitoin kuitenkin sen saman todistuksen, jonka saimme vihkimispäivänämme, joten täytyy nyt toivoa, että se riittää. Lisäksi mukaan piti tällä kertaa liittää kopio siitä työluvasta, johon nyt olen hakemassa jatkoa. Kaiken tämän päälle hakemukseen piti niitata shekki, sillä työluvan jatkon hakeminen maksaa saman kuin ensimmäinenkin työlupa maksoi eli $380.

Jotenkin älytöntä on se, että silloin, kun sain ensimmäisen myönteisen työlupapäätökseni, sen mukana minulle postitettiin viivakoodi, joka kehotettiin laittamaan tämän jatkohakemuksen yhteyteen prosessin nopeuttamiseksi. Eli toisin sanoen viivakoodi, jonka avulla löytyy nopeasti ne tiedot, jotka olen ilmoittanut ekan hakemuksen yhteydessä. Eli täsmälleen ne samat tiedot, jotka ilmoitan nytkin jatkohakemuksessa. Sanotaan, että Suomen byrokratia on vaikeaa, mutta edes Suomessa samoja asiakirjoja ja papereita ei yleensä tarvitse toimittaa samalle viranomaiselle montaa kertaa...

Tällä kertaa stressasin järjestystä, jossa liitteet pitää erotella, vielä enemmän kuin ekalla kerralla. Hakemuksen liitteet pitää siis järjestellä tiettyyn järjestykseen. Tästä USCIS antaa ohjeen, joka on lievästi epäselvä ja jopa avoin tulkinnalle. ("Tässä sanotaan, että tämä hakemus pitää olla päällimmäisenä ja shekki nidottuna siihen kiinni. Mutta sitten on tämä lomake, jossa pyydän, että mulle ilmoitetaan, kun hakemus on saapunut USCIS:een ja se pitää olla päällimmäisenä ja nidottuna hakemukseen. Miten mä voin nitoa kaksi paperia ja shekin sinne väliin? Ja sitten tässä on tää viivakoodilappu, joka ainakin pitäisi olla päällimmäisenä, jotta heti näkee, että mä oon hakenut työlupaa aiemminkin. Help!") Liitteet on myös hyvä erotella erivärisillä papereilla, koska ilmeisesti viranomaiset eivät osaa ymmärtää papereita muuten. Olen itse käsitellyt paperitöitä ja hakemuksia Suomen työssäni ja minua naurattaa suunnattomasti se, että hakijan pitäisi itse järjestellä paperit johonkin tiettyyn järjestykseen ja vielä erotella niitä joillain turhilla tyhjillä värillisillä papereilla. Voisi kuvitella, että liitettä katsomalla näkee, mikä se on ja mihin se liittyy. Jos siis hakemuksen käsittelijä on ihan lukutaitoinen ihminen...

Ehkä jonkun lukijan on hyvin vaikea käsittää, miksi ihmeessä stressaan ja avaudun rivitolkulla jostain papereiden järjestyksestä, mutta voin sanoa, ettei olisi mitenkään ihmeellistä, jos hakemus katoaisi mappi-Ö:hön tai tulisi takaisin hylkynä, koska paperit olivat väärässä järjestyksessä. Enkä nyt edes pahemmin liioittele.

Kehitin liitteisiini puolipäivää kestävän stressin jälkeen jonkinlaisen järjestyksen ja sujauttelin väliin värillisiä papereita. Kiikutin koko nivaskan eilen kuriirille, maksoin postituksesta $25 ja hakemus on jo tänään tämän kuriirin mukaan saapunut perille Arizonaan, jonne se piti lähettää. Toivotaan, että hakemus tosiaan tulee käsitellyksi ajoissa siinä 90 päivässä, jossa nämä hakemukset luvataan käsitellä. Kuulemma jatkohakemukset käsitellään yleensä nopeammin ja sainhan alun perinkin työlupani noin kuukauden odotuksen jälkeen, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin, kun meillä menevät nämä viranomaisasiat sotkuun.

Olen melkein nähnyt jo painajaisia siitä, miten kuluu joku 88 päivää, eikä vastausta kuulu, ja sitten joudun ilmoittamaan neljälle eri työnantajalle, että hupsista sori. Laillisestihan olen oikeutettu olemaan täällä töissä, mutta periaatteessa minulla pitää olla voimassaoleva työlupakortti. Kuulemma jostain saa hakea väliaikaisen kortin, jos alkuperäinen ehtii umpeutua, mutta ei kuulosta yksinkertaiselta prosessilta... Mutta saapahan nähdä.