maanantai 29. helmikuuta 2016

Les Mills Mini Quarterly

Jos pelkät Les Mills -jutut eivät kiinnosta, älä vain hyvä ihminen tuhlaa aikaasi lukemalla tätä postausta. 

Les Millsiltä tulee uudet ohjelmat jokaiseen formaattiin neljä kertaa vuodessa kolmen kuukauden välein. Uudet musiikit, uudet koreografiat ja joihinkin formaatteihin joskus uusia liikkeitäkin. Jokaisen uuden ohjelman mukana ohjaajalle tulee yleensä jotain uusinta tutkintatietoa ja teoriaa.

En tunne ketään Suomessa asuvaa ohjaajaa. Olen kuitenkin lukenut, että Nordic Les Mills järjestää yleensä Suomessa pk-seudulla niin kutsuttuja jatkokoulutustilaisuuksia uusien ohjelmien yhteydessä. En ole varma, onko näitä aina, kun uusi ohjelma tulee, eli neljä kertaa vuodessa. Jos joku Suomessa ohjaava lukee tätä, niin kertokaa ihmeessä, miten asia on! Kun aloin ohjata täällä ja luin näistä Suomen jatkokoulutuksista, olin todella kateellinen, sillä täällä paikallinen Les Mills ei järjestä moisia tilaisuuksia samalla tavalla. Voisi kuvitella, että Les Millsin toiminta Yhdysvalloissa olisi isompaa kuin Suomessa, mutta ei kyllä tunnu siltä. Olen kuullut mamu-peräisten ohjaajien täällä sanovan, että Les Mills on Euroopassa paljon isompi juttu kuin täällä.

Kyllä Les Mills USA:ssa järjestää totta kai jatkokoulutuksia. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että Yhdysvallat on järkyttävän iso maa. Kaliforniasta jonnekin keskilänteen tai itärannikolle lähteminen vastaa sitä, että Suomesta lähtisi Keski- tai Etelä-Eurooppaan. Les Mills West Coast, joka on nimensä mukaisesti länsirannikon pulju, järjestää koulutuksia omalla alueellaan, mutta sekään ei välttämättä auta asiaa. Jo pelkästään Kalifornia itsessään oon kooltaan kuin Suomi ja kun siihen lisäksi heitetään vierusosavaltiot, on kyseessä aika iso alue. Välimatkat ovat pitkiä ja maan sisäiset lennot usein kalliita.

En tiedä, koska täällä meidän (lähi)alueella on viimeksi ollut uuteen ohjelmaan liittyvä jatkokoulutus. Kuulemma niitä on ollut, mutta ei usein, eikä todellakaan neljännesvuosittain. Jatkokoulutukset kulkevat nimellä Mini Quarterly. Koko maassa järjestetään jonkin verran myös Super Quarterlyja, jotka ovat suuria tapahtumia satoine ja satoine osallistujineen ja jotka keskittyvät muuhunkin kuin vain uusimpaan ohjelmaan. Super Quarterly oli juuri Las Vegasissa. Tämä tapahtuma julkistettiin paljon ennen kuin tieto Mini Quarterleista tuli. Bay Arean ohjaajat olivat aika kiukkuisia, sillä täältä Vegasiin lähteminen viikonlopuksi maksaa maltaita, eikä ohjaajien palkoilla maksella sellaisia lentoja ja hotelleja. Ilmeisesti jotkut olivat valittaneet vähän kovempaankin ääneen. En tiedä, johtuiko palautteesta vai olivatko Mini Quarterlyt jo muutenkin suunnitteilla, mutta yhtäkkiä näitä pieniä jatkokoulutustilaisuuksia tupsahti Bay Arean läheisyyteen parikin kappaletta.

Niinpä minulle tuli nyt vihdoin tilaisuus päästä tällaiseen tapahtumaan. Ei tarvitse enää olla ihan niin kateellinen Suomessa ohjaaville. Koulutustilaisuus oli lauantaina San Josessa, joten minulla oli superlyhyt matka. Tilaisuus oli todella pieni niin kuin nämä Mini Quarterlyt kuulemma yleensä ovat. Jokaiseen formaattiin mahtui vain muutama kymmenen ohjaajaa. Minä osallistuin bodypumpin ja cxworxin osuuksiin. Bodyattackia ei ollut tarjolla; varmaan koska se ei ole kovin suosittu formaatti tällä alueella.

Koulutuksessa tehtiin lävitse uusimmat master classit eli bodypump 97 ja cxworx 22. BP97 on muuten aika kova setti taas vaihteeksi, huh! Ohjaajina toimivat trainerit eli sellaiset ihmiset, jotka kouluttavat uusia ohjaajia näihin tiettyihin formaatteihin. Se on aina ilmeisen iso juttu tietää, kuka toimii trainerina koulutuksissa ja tilaisuuksissa.

Minä olen kohtalaisen pihalla näistä Les Millsin elitisti- ja "kuka on kuka" -jutuista, mutta olin kyllä innokkaana näkemässä, miten joku hyvä kouluttaja vetää tunnin. Tässä koulutuksessa vetäjä oli William Pritchard, mikä ei varmaan sano kellekään yhtään mitään, mutta jos tätä lukee joku BP-ohjaaja, niin Will on ollut ainakin BP90-ohjelman videolla esiintymässä ja ohjaamassa. On olemassa trainereita ja sitten on hyviä trainereita, joista ehkä yksi sadoista on niin hyvä, että pääsee esiintymään Les Millsin viralliselle videolle, ja niistä videolle päässeistä vain harva on niin loistava, että saa oikeasti jopa ohjata oman kappaleen. Will muuten ohjaa pumppitunteja täällä Bay Arealla, ja joskus mietin, että haluan mennä hänen tunnilleen, mutta ne ovat minun kotoani kaukana ja ruuhka-aikaan, joten en ole jaksanut. Onneksi nyt pääsin kokemaan.

Olin aika mindblown Willin tavasta ohjata tunti. Niin yksinkertaista, selkeää ja simppeliä, mutta samalla äärimmäisen motivoivaa. Bodypumpissa ääni on yksi hyvin olennainen tekijä, ja minä olisin voinut vain sulkea silmäni ja pelkästään kuunnella niitä äänensävyjä, joilla Will ohjasi. Paitsi että sitten olisin missannut sen tavan, jolla hän oli täysin yhtä tankonsa kanssa ja sen, miten vaivattoman oloisesti hän liikkui.
Ainoa kuva, jonka otin. Tai no, otin (aviomieheni sanoin) "fanikuvan" Willin kanssa, mutta en nyt ajatellut sitä laittaa tänne, haha.
Master classin jälkeen oli teoriaosuudet, joissa käytiin vähän lävitse jokaista kappaletta ja asioita, joita tunnilla pitäisi tuoda esiin. Cxworxin (jota Will myöskin veti yhden toisen tyypin kanssa, mutta en vain enää muista, kuka tämä toinen oli) kohdalla käytiin lävitse myös uusia liikkeitä. Ihan hyvät osuudet, mutta ei mitään maata mullistavaa. Uusien ohjelmien mukana tulevat ohjeistukset ovat aina mielestäni hyvin selkeät, joten pelkästään sillä, että itse lukee ja sisäistää koreografiavihkon sisällön, saa irti jo aika paljon. Mutta joka tapauksessa keskustelu siitä, miten ohjata tunti, herätti kyllä paljon ajatuksia siitä, miten omia tunteja voisi parantaa.

Lisäkoulutus on ihanaa ja on parasta oppia lisää ja saada ahaa-elämyksiä, mutta voi jestas niissä voi tulla myös sellainen aika loputon olo. Niin paljon voisi parantaa omassa toiminnassaan ja kiinnittää huomiota niin moniin pikkuseikkoihin, että tuntuu siltä kuin olisi aika pieni ja onneton ihminen suuressa maailmassa - niin kuin sitä kyllä onkin. Arvostukseni jumppaohjaajia kohtaan nousee vain koko ajan! Ihmisillä ei varmaan ole hajuakaan siitä, miten iso työ on sen takana, että voi ohjata yhden hyvän, onnistuneen ja koherentin tunnin.

Näin yhden jatkokoulutustilaisuuden kokeneena voin todeta, että todella kiva tilaisuus, koska pääsee itse osallistumaan tunnille hyvän ohjaajan vetämänä ja koska pääsee tapaamaan muita ohjaajia. Teorian kannalta ei ehkä mikään kovin erikoinen tilaisuus, mutta parempi kuin ei mitään. Jatkan siis edelleen kateellisena olemista niille, jotka asuvat paikoissa, joissa jatkokoulutustilaisuuksia on tarjolla paremmin. :)

Osallistuin viikonlopun aikana myös yhden uuden formaatin koulutukseen, tällä kertaa ei Les Millsin. Ehkä kirjoitan siitäkin vielä.

7 kommenttia:

  1. Minä tunnusta lukevani pelkästään näiden LM juttujen takia :D. Ohjaan itse Lm:stä Bodypumppia ja Bodycombattia täällä suomessa. Meillä tosiaan on koulutuksia aina kun ohjelmat vaihtuvat. Koulutuksia on ympäri suomea, ei pelkästään pk seudulla(Esim. Tampere,Oulu,Kotka...)Paikat ja kaupungit vaihtelevat, mutta yleensä isoimmissa kaupungeissa kuitenkin. Täällä on pakko käydä vuodessa vähintään 2xjatkareilla, muuten menettää lisenssin (tai näin ainakin uhkaillaan, en tunne ketään kelle näin olisi käynyt :))
    Itse käyn jatkarit ihan mielellään. Sieltä saa aina jotain uutta ohjaukseen ja tapaa muita ohjaajia ympäri suomen. Meidän iso tapahtuma on vuosittainen OneLive/Supersaturday mikä pidetään Tukholmassa. Se sama missä nämä uudet ohjelmat on kuvattu. Hirveä kilometrivastaus, mutta toivottavasti selvitti asiaa :)
    *Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei jee kiitos vastauksesta! Tarvii selvästi alkaa kirjottaa lisää LM-jumppajuttuja, jos joku kerta käy täällä vain niiden takia. :)

      Siis whaat, ymmärsinkö nyt oikein - jatkokoulutuksia on useampia eri kaupungeissa?! Epäreilua! :D Mä en oo kuullut täällä, että missään jatkokoulutuksessa pitäisi käydä, jotta saa pitää ohjauslisenssin.

      Tostakin oon muuten niin kateellinen, että noita kuvauksia on ollut Tukholmassa. Kuinka helppo sinne olisikaan päästä Suomesta... Jonnekin Uuteen-Seelantiin lähteminen on vähän hankalaa, haha. Tollanen OneLive täällä oli jokin aika sitten Chicagossa, ja nyt itse asiassa juuri tänään tuli info, että Etelä-Kaliforniassa on Super Quarterly keväällä. Pakko niin päästä, vaikka todella kalliiksi tulee!

      Poista
  2. Tämä on muakin ihmetyttänyt, että miksei Les Mills täällä ole iso juttu ja kukaan ei oikeen tahdo edes tietää, mikä se on :D Meidän lähi-Ymcalta löytyy vaan pumppia, viveä ja cxworxia ja etenkin tuo cx tuppaa jäämään ihan tyhjäksi. Siellä on aina mun lisäksi joku 2-3 osallistujaa ja toisesta viikkotunnista luovittiinkin ilmeisesti siksi, ettei siellä kukaan käy! Nyt sitä on siis vaan yhtenä iltana viikossa! Katselin jo vähän etukäteen San Diegonkin tarjontaa ja siellä näyttää olevan lähinnä vain pumpia (ja säkällä combatia) tarjoavia saleja. Mistään ei löydy esim. stepiä ja shbamia, joita täältä Houstonista löytyy sentään kolmelta keskustaa lähellä olevalta Ymcalta! :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä outo juttu, mietin aina samaa. Kun ottaa huomioon näiden amerikkalaisten kaupunkien koot ja ihmismassat, tunteja tuntuu olevan tarjolla paljon vähemmän kuin keskivertaisesti suomalaisissa kaupungeissa. En tiedä, voisiko syy olla se, että täällä on tarjolla niin paljon muunlaisia tunteja, joihin kuntosalit eivät tarvitse lisenssejä, vai mistä johtuu. Noi Les Millsin lisenssit on tosi kalliita kuulemma. Ehkä salien vain hyödyttää pitää muunlaisia tunteja, joiden pitäminen on edullisempaa. Mutta toisaalta sitten on saleja, joilla on ne LM-lisenssit ja silti ne tarjoaa tunteja tosi vähän, missä ei taas mun mielestä ole mitään järkeä...

      Täällä ei muuten ole ollenkaan Shbamia missään lähialueilla. CX:ää on jonkin verran, mutta ei se ole mikään erityisen suosittu laji. Pumppi on se, mikä vetää, ja combat jonkin verran, muttei sekään kamalan paljoa. Mä olen niin LM-fani, etten käsitä, miksi joku haluaisi jollekin muunlaiselle random-tunnille. ;D

      Poista
  3. Ihmeellistä ettei LM oo ottanut siellä tulta alleen! Täällä se on tosiaan iso juttu ja kasvaa koko ajan. Varsinkin Pohjoismaissa ja nyt pikkuhiljaa myös Itä-Euroopassakin.

    Täällähän tosiaan jatkot on aina kun ohjelmat vaihtuu ja ympäri Suomen suurimmissa kaupungeissa :)

    Näitä juttuja olisi ilo lukea lisää!

    - Janna Me Versus Myself -blogista (en omista blogger-tiliä niin piti laittaa nimettömällä :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Janna, kiva kun kävit lukemassa! :) Mä en kyllä yhtään osaa sanoa, miksi LM tuntuu olevan täällä pienempi juttu kuin Euroopan maissa, mutta niin tosiaan tuntuisi olevan. Ehkä tämän maan suuri koko selittää sitä(kin) asiaa. Ja varmasti osavaltioissa on eroja.

      Mun tarvii selvästi koittaa postailla näistä aiheista enemmän. Kaikenlaisia jumppa-aiheita on kyllä mielessä, mutta niiden kirjoittaminen aina tuntuu jäävän. Pitää tsempata sen suhteen! :)

      En muuten oo ihan varma, mutta kommentoidessa sillä Nimi+URL-osoite vaihtoehdolla saattaa saada oman nimimerkin ja oman blogin osoitteen suoraan linkkinä.

      Poista
    2. Joo ehottomasti :)

      Mulla on kyllä vanhalla sähköpostilla blogger-tunnukset mutta en oo saanut aikaiseksi tehdä uusia nimenvaihdoksen jälkeen :') ehkä joskus!

      - Janna

      Poista