Vesiliirrossa

Viime vuonna täällä meuhkattiin sääilmiö El Niñon tulosta, eikä se tullut. Tänä vuonna se nyt sitten vihdoin tuli. Vaikka Kaliforniassa on sadekausi talvisin, viimeisten muutaman vuoden aikana ei kuulemma ole satanut juuri lainkaan (minkä takia kuivuusongelma on syntynyt). Tänä talvena on satanut kunnolla ja useasti. Olen varmaan jo ennenkin sanonut, että täällä sataa harvoin kunnolla, mutta sitten kun oikea, kunnon sade tulee, täällä todellakin sataa. Vettä tulee kuin saaveista kaatamalla, ja näkyvyys jossain motarilla saattaa olla ihan nollassa.

Kukkulat vihertävät, kun on satanut. Nuo pienet mustat pisteet ovat muuten lehmiä. Tää on niin maaseutua! 

Sade on ollut todella toivottu Kaliforniassa, mutta kuivuusongelmaa se on kuulemma parantanut vasta parin prosentin verran. Sade on aiheuttanut myös ongelmia luonnossa, joka on ollut kuiva niin pitkään. Esimerkiksi kuiville kukkuloille rakennetut talot ovat alkaneet lipua pitkin mutaista mäkeä alas. Tai jos eivät ole alkaneet vielä, niin pelätään, että se tapahtuu. Kuulostaa absurdilta, mutta tuota on tapahtunut. Siellä Pacificassa, jossa kävimme edellisviikonloppuna, kokonainen meren rantaan rakennettu asuinkompleksi on jouduttu evakuoimaan, sillä sade on kuluttanut rantapengertä niin pahasti, että talot ovat putoamisvaarassa.

Tänä talvena on ollut mielestäni paljon enemmän pilvisiä päiviä kuin viime talvena. Luonnollisesti tietenkin, kun on kerta satanutkin enemmän.

Sade aiheuttaa myös tulvia. Jostain syystä vesi kerääntyy täällä teiden ja katujen varsiin todella helposti (näiden viemärijärjestelmät eivät toimi?) ja aiheuttaa tulvia. Joillakin alueilla on oikeasti kunnon tulvia, jossain muualla taas vain jotain sellaista, jota minä kutsun lätäköksi. Huvittavasti täällä on joku aina kantanut pienenkin lätäkön viereen kyltin, joka varoittaa tulvasta.

Tällainen kyltti saattaa olla ihan pienenkin lätäkön vieressä, esimerkiksi jossain motarin reunalla. Luulisi, että sitä jokainen näkee, että joo, siinä on vähän vettä, älä aja siihen. Eri asia ovat oikeasti syvät lätäköt, mutta kun välillä näkee ihan selvästi, että vettä on vain vähän ja silti on tulva-kyltti. (Kuva täältä.)

Mutta onhan se sade täällä vaarallista. Monet motarit ovat täällä tolkuttoman huonossa kunnossa: ne ovat täynnä uria, joihin tietenkin kerääntyy kaikki sadevesi. Ei siis lainkaan turvallista. Minun pitäisi tämä asia tietää, sillä minä olen itse asiassa ollut täällä vesiliirrossa. Tai en oikeasti tiedä, mitä tapahtui, mutta epäilen jonkinlaista vesiliirtoa. Menetin totaalisesti autoni hallinnan, auto heittelehti keskijakajan ylitse ja vastaantulevien kaistalle.

Traaginen tarina, eikö totta? Tuollaisena kerron sen kaikille. Onneksi mitään ei sattunut, vaikka tuo kuulostaakin siltä, että olisi voinut tulla pahaa jälkeä. Olin pysähtyneenä liikennevaloihin ja lähdin kääntymään vasemmalle täysin normaalilla kääntymisvauhdilla. Tie oli risteyksestä vähän kulunut ja siinä saattoi olla vettä tai sitten se oli jostain muusta syystä liukas (tosin en käsitä, mistä muusta syystä se olisi voinut olla liukas). Kääntyessä auto lähti hallinnasta, heittelehti muutaman kerran puolelta toiselle, osui katukivetyksen korkuiseen keskijakajaan ja veti sen yli vastaantulevien kaistalle.

Tämä tapahtui itse asiassa jo jouluviikolla. Oli myöhäinen ilta ja koska oli jouluviikko, liikenne oli todella vähäistä. Kyseessä oli tie, jossa on liikennevalot, ja minun onnekseni valot olivat puolellani sillä tavalla, ettei vastaantulevien kaistalla ollut autoja silloin, kun minä sinne jouduin. Ei muuta kuin hermot kuntoon sekunnissa, auto ympäri ja nokka oikeaan suuntaan. Selvisin siis säikähdyksellä.

Olen kuullut sanottavan, että tiet ovat täällä sateella liukkaat. Etenkin silloin, kun pitkän ja kuivan kevään ja kesän jälkeen alkaa sataa ensimmäisiä kertoja, mutta näköjään myös keskellä pahinta sadekautta. Nyt uskon ja tiedän.

Meidän kotitalon vieressä on tällainen pelto, joka on vihertänyt jo pitkään, mutta viime viikon aikana sinne syntyi paljon keltaisia kukkia. Kevät tulee!

El Niño on vasta saapunut jokin aika sitten, joten saa nähdä, kuinka paljon sateita on vielä luvassa. Kevät on kuitenkin jo selvästi saapumassa Piilaaksoon. Marras- ja joulukuun ajan kaltaiset kylmät yöt tuntuvat olevan tipotiessään. Aamut lämpenivät tammikuussa, ja jo parin viime viikon aikana monena aamuna on ollut 10 astetta tai ylikin. Päivisin lämpötila on noussut välillä lähemmäs 20 astetta, ja nyt on tulossa täysin aurinkoisia päiviä ja lämpöä enemmänkin. Ei sitä kylmyyttä siis kauaa kestänyt, sillä aloin valittaa siitä vasta marraskuun alun jälkeen ja nyt se tuntuu olevan jo ohi. Kalifornian talvi on kyllä vähän huvittava, monella tavalla.

Tämän viikon sääennustus. 

Tammikuun loppu, ja tällaiset puut kukoistavat.

Kaunis kevätpäivä? Tammikuun lopussa.

Me emme kuitenkaan näistä aurinkoisista päivistä nyt pääse nauttimaan, sillä me olemme juuri matkustamassa Suomeen. Saamme siis nauttia ehkä vähän loskasta. Reissumme vie meidät myös Espanjaan. Saa nähdä, kilpaileeko sen sää San Josen sään kanssa tähän aikaan vuodesta. Odotukseni välimerenilmastoa kohtaan ovat kyllä suuret. :)

Saa nähdä, miten kevät on päässyt valoilleen San Josessa sitten, kun palaamme muutaman viikon kuluttua takaisin.