Kävin tiistaina tekemässä new hire -paperityöt sinne kuntosalille, jossa kävin sunnuntaina sijaistamassa ensimmäisen oikean bodyattack-tuntini. Voisin nyt vihdoin kertoa, miten kuvio tämän salin kanssa meni. Pienen pohdinnan jälkeen kuitenkin päätin, että kerron täällä blogissa vain koe-esiintymisestäni, en niistä muista ikävistä kuvioista, mihin tähän liittyi.
Bodyattackia on täällä Piilaaksossa ja lähistöllä (jos ei mennä SF:oon saakka) tarjolla vain kolmella kuntosaliketjulla ja vain muutamalla salilla. Tällä salilla - tai oikeastaan kyseessä on klubi -, jossa sunnuntaina sijaistin, on muutama tunti viikossa. Tämä klubi sijaitsee yhdessä Piilaakson pikkukaupungissa. Olin jossain vaiheessa ajatellut, että ehkä voisin hakea tälle salille, mutten ollut miettinyt asiaa sen enempää. Sitten kuitenkin eräs tuttu ohjaaja kertoi minulle, että tämä sali tarvitsee attackiin sijaista. Hän ei itse ehtinyt ottamaan ylimääräisiä tunteja, joten kehotti minua hakemaan ja antoi oikean ihmisen, ryhmäliikunnan koordinaattorin, yhteystiedot. Tuli taas muuten todistettua, että olisi hyvä olla sellainen tosi (amerikkalaisen) sosiaalinen täällä: tämä koordinaattori ohjasi nimittäin viime vuonna bodycombattia 24:n salilla ja kävin hänen tunneillaan jonkin verran, mutta en koskaan puhunut hänelle mitään tai muutoinkaan ottanut häneen mitään kontaktia.
Bodyattackia on täällä Piilaaksossa ja lähistöllä (jos ei mennä SF:oon saakka) tarjolla vain kolmella kuntosaliketjulla ja vain muutamalla salilla. Tällä salilla - tai oikeastaan kyseessä on klubi -, jossa sunnuntaina sijaistin, on muutama tunti viikossa. Tämä klubi sijaitsee yhdessä Piilaakson pikkukaupungissa. Olin jossain vaiheessa ajatellut, että ehkä voisin hakea tälle salille, mutten ollut miettinyt asiaa sen enempää. Sitten kuitenkin eräs tuttu ohjaaja kertoi minulle, että tämä sali tarvitsee attackiin sijaista. Hän ei itse ehtinyt ottamaan ylimääräisiä tunteja, joten kehotti minua hakemaan ja antoi oikean ihmisen, ryhmäliikunnan koordinaattorin, yhteystiedot. Tuli taas muuten todistettua, että olisi hyvä olla sellainen tosi (amerikkalaisen) sosiaalinen täällä: tämä koordinaattori ohjasi nimittäin viime vuonna bodycombattia 24:n salilla ja kävin hänen tunneillaan jonkin verran, mutta en koskaan puhunut hänelle mitään tai muutoinkaan ottanut häneen mitään kontaktia.
Koordinaattori ilmoitti minulle palkkaavansa ensisijaisesti ohjaajia, joilla on vähintään vuoden ja mieluiten kahden vuoden kokemus ohjaamisesta ja joilla on sellainen national certificate eli yleistasoinen ryhmäliikunnan ohjaajan sertifikaatti, toisin sanoen siis hiukan koulutusta alalta. Minä omaksuin sellaisen amerikkalaisen työnhakuun liittyvän asenteen ja vastasin hänelle kehumalla itseäni ja sitä, miten hyviä tunteja vedän, vaikkei minulla olekaan kokemusta tai mitään yleisiä sertifikaatteja. Pääsin koe-esiintymiseen.
Koordinaattori halusi, että tulen ennen koe-esiintymistä osallistumaan attack-tunnille heidän salilleen. Hän sanoi, että koe-esiintyminen on sitten tunnin jälkeen ja että voin esittää hänelle kaksi valitsemaani kappaletta. Stressasin jonkin verran etukäteen sitä, että minun pitää ensin osallistua tunnille, sillä en valitettavasti kuulu niihin ihmisiin (ja ohjaajiin), jotka voivat vetää attackin ja sen jälkeen kävellä pois näyttäen siltä kuin eivät olisi tehneet yhtään mitään. Pelkäsin, että näytän huomattavasti huonokuntoisemmalta kuin olen sellaisen silmiin, joka vasta ensimmäisen kerran näkee minut.
Olin hyvin iloinen, kun pääsin koe-esiintymään kokemus- ja sertifikaattipuutteistani huolimatta, mutta mitä lähemmäs koe-esiintymispäivä tuli, sitä enemmän minua alkoi stressata. Ei attackin takia, vaan kyseisen klubin takia. En oikeasti tiennyt siitä paikasta yhtään mitään, mutta paikka oli tullut eteeni silloin, kun tänne muuttaessani etsin Les Millsin tunteja ja se vaikutti vähän sellaiselta hienolta tennisklubilta. Tämä paikka ei ole pelkkä kuntosali, vaan laaja klubi, josta löytyvät niin uima-altaat, auringonottotuolit, tenniskentät, spa-palvelut, vaatekaupat, ravintola kuin kuntosali ja ryhmäliikuntatunnitkin. Klubin jäsenyyshintoja ei löydy paikan nettisivuilta, vaan ne saa ainoastaan lähettämällä yhteydenottopyynnön klubille, mikä antaa paikasta ainakin lievästi pelottavan kuvan. Saatoin siis saada itseni viimeisenä iltana ennen koe-esiintymistä pienoiseen paniikkiin siitä, että olen menossa jonnekin, joka on minulle täysin väärä paikka.
Olin tietenkin väärässä. Aika fancy mestahan tämä klubi on, ja aulassa näkyi heti valkoisiin tennishameisiin pukeutuneita ruskettuneita ja laihoja naisia. Siellä attack-tunnilla oli kuitenkin ihan "tavallista porukkaa", jos nyt ymmärrätte, mitä tarkoitan tällä. Hoikempia ja ehkä hiukan hyväkuntoisempia kuin 24:n saleilla (joka taitaa muuten olla yksi halvimmista saliketjuista täällä) näkyy, mutta muutoin ei mitään sellaista, mitä kauhukuvissani odotin.
Minulla oli vähän hassu olo, kun osallistuin attack-tunnille, sillä en oikein tiennyt, mitä minulta odotettiin. Koordinaattoria ei näkynyt missään eikä hän ollut ottanut minua vastaan. Esittäydyin ohjaajalle, joka tietenkin oli osannut odottaa minua. Tunnin alussa minusta tuntui siltä kuin hän hiukan olisi katsonut, mitä minä teen, mutta voi olla, että vain kuvittelin. Ja voi myös olla, että hän katsoi minua saadakseen apua koreografiaan, sillä hän ei ihan hallinnut uutta 89-ohjelmaa. (Hän kertoi jälkikäteen, ettei ollut valmistautunut vetämään sitä, mutta koordinaattori oli käskenyt, koska minä olin tulossa.) Yhdessä vaiheessa huomasin, että koordinaattori ilmestyi vilkuilemaan salin ovelle. Ja emme siis olleet tavanneet aikaisemmin (joskin mainitsin hänelle sähköpostissani käyneeni hänen combat-tunneillaan), mutta kyllä yhden attack-ohjaajan aina bongaa muiden osallistujien joukosta. ;)
Koordinaattori ilmestyi ovelle 5-biisin aikana, mutta muistaakseni hän katosi aika nopeasti. Mutta sitten 6-biisin jälkeen tunnin ohjaaja ojensi minulle mikkiä ja kysyi, haluanko ohjata seuraavat kappaleet. Sillä sekunnilla tajusin, että tämähän oli ollut heidän tarkoituksensa koko ajan. Totta kai he heittävät uuden ja kokemattoman ohjaajan keskelle tuntia ja katsovat, mitä tapahtuu. Olin ollut typerä ja naiivi, kun en ollut tajunnut sitä etukäteen.
Ohjaaminen oikealla tunnilla sekunnin varoitusajalla ei kuitenkaan onneksi ollut minulle mikään ongelma. Tästä koe-esiintymisestä on muutama viikko aikaa ja silloin en muistanut vielä kaikkia uuden ohjelman pakollisia liikekohtaisia ohjeita, mutta onneksi olin juuri saanut opeteltua koko koreografian. Ohjasin kappaleet 7 ja 8. Koordinaattori ilmestyi tässä vaiheessa salin reunalle katsomaan, mutta totta puhuakseni noteerasin hänen läsnäolonsa ja sitten unohdin sen saman tien, sillä tämä oli oikea tunti ja edessäni olivat oikeat asiakkaat, joten he veivät kaiken keskittymiseni. Sanoisin, että oli huomattavasti helpompi koe-esiintyminen kuin sellainen, jossa osallistujat ovat muita koe-esiintymään tulleita ohjaajia, koska tilanne oli aito. Sen takia varmasti onnistuinkin todella hyvin.
Jo esitykseni jälkeen koordinaattori huuteli salin reunalta pakolliset amerikkalaiseen elämään kuuluvat "amazing!" ja "fantastic!". En siis ollut aivan kauhean yllättynyt siitä, kun hän tunnin jälkeen odotti minua salin ulkopuolella ja sanoi, ettei minun tarvitse enää koe-esiintyä. Hän muuten kysyi palautetta minun suorituksestani joiltakin osallistujilta tunnin jälkeen ja nämä olivat tykänneet. Hän kertoi minulle, että heidän jäsenensä ovat todella nirsoja ja valittavat hyvin helposti, jos ohjaaja ei ole hyvä. "They can eat a new instructor alive." Meidän jutellessamme seuraamme liittyi myös eräs salin pitkäaikaisista ohjaajista, joka sanoi tämän tismalleen saman "They can eat you alive" -lauseen. Kun minä totesin, että minun mielestäni osallistujat vaikuttivat hyvin vastaanottavaisilta, koordinaattori totesi "That's because you were good".
Keskustelimme koordinaattorin kanssa jonkin aikaa yhdessä tyhjässä jumppasalissa. Minä olin etukäteen miettinyt sitä, mahtaako tilaisuus muistuttaa työhaastattelua, sillä en tuntenut ketään, kuka ohjaisi tällä salilla, enkä siis ollut voinut kysyä keneltäkään, millainen tilaisuus koe-esiintyminen on. Edellisenä iltana olin katsonut lävitse klubin nettisivut ja vähän googletellut tämän alan työhaastattelukysymyksiä. Mitään haastattelua ei kuitenkaan ollut, ihan niin kuin ei todellakaan ollut missään 24:llakaan.
Mielenkiintoisin hetki keskustelumme aikana oli varmaan se, kun koordinaattori alkoi puhua vähän kriittisesti niistä saliketjuista, jotka palkkaavat täysin uusia ohjaajia vailla kokemusta suoraan koulutuksista. Tähän väliin huomautettakoon, että vain Les Millsin koulutukset ovat 2-päiväisiä ja vaativat vielä sen videonkin - monien muiden formaattien koulutus kestää vain päivän ja sen jälkeen lyödään lopullinen todistus kouraan. Koordinaattori puhui myös siitä, mistä minäkin olen täällä blogissa maininnut, eli siitä, miten osa näiden muiden saliketjujen ohjaajista ei ole edes itse välttämättä kovin hyväkuntoisia tai timmejä. Minä en oikein tiennyt, miten olisin suhtautunut tähän keskusteluun ja olin hyvin varovainen sen suhteen, etten ottanut kantaa suuntaan tai toiseen, kun puhe oli toisesta kuntosaliketjusta.
Minä siis pääsin tämän salin sijaislistalle, vaikka käytännössä minäkin olen sellainen uusi ohjaaja "suoraan koulutuksesta". Tästä salista tuli siis ensimmäinen työpaikkani. Joskaan minulla ei edelleenkään ole mitään virallista työsopimusta tai vastaavaa. Paperihommat (new hire -paperit) tehtiin tiistaina. Koordinaattorilta ne menevät jollekin hänen pomolleen, joka hyväksyy ne. Paperityöt sisälsivät täysin samat jutut kuin 24:llakin, mutta tällä salilla suurin osa papereista oli oikeasti paperisia, eivät tietokoneohjelmassa. Tämäkin sali aikoo tehdä sellaisen background checkin. Erona 24:een on vain se, että tämä sali antaa minun ohjata ennen kuin taustat on selvitelty, sillä he tarvitsevat epätoivoisesti sijaistajaa.
Ensi viikolla minulla on sovittuna kaksi attackin sijaistustuntia tälle salille. Nyt tiistaina, kun kävin tekemässä niitä paperihommia tämän koordinaattorin kanssa, hän myös sanoi, että hänellä varmaan olisi antaa minulle oma bodypump-tunti loppukesästä. Hän ei muuten vaadi minua koe-esiintymään erikseen pumpin osalta, sillä hän on kuulemma jo nähnyt tarpeeksi hyvin sen, että osaan ohjata ja pysyä musikin rytmissä ja sen, että minulla on "good form" (miten tuonkin nyt sitten suomentaisi).
Ainoa ikävä puoli on se, että tämä sali oikeastikin vaatii sen laajemman sertifikaatin. Minun työtarjoukseeni on kirjattu, että jos en tiettyyn päivään mennessä hanki tätä sertifikaattia, en saa enää ohjata heidän salillaan. Eli jos haluaisin niitä omia tunteja ja jos haluan pitää ne, nykyiset Les Millsin sertifikaattini eivät riitä. Toisaalta tähän samaiseen työtarjoukseen on kirjattu sekin, että minulla pitäisi olla 1-2 vuotta ohjaajakokemusta takana, eikä minulla todellakaan ole. Eli en sitten tiedä, miten tarkasti näihin juttuihin suhtaudutaan, mutta toisaalta koordinaattori kyllä sanoi minulle, että tulevaisuudessa minun pitäisi hankkia se yleinen sertifikaatti, jos haluan heillä jatkaa. Toistaiseksi mikään muu sali ei ole vaatinut sitä.
 |
| New hire -papereissa on selvitetty yksityiskohtaisesti, mitä työntekijän pitää pystyä tekemään. En tiedä, onko joku yllättynyt siitä, että ryhmäliikunnanohjaajan täytyy pystyä kävelemään ympäri paikan tiloja tai siitä, että välillä (siis oikeasti, "occasionally" :D) pitää pystyä puhumaan ja jopa kuuntelemaan. Oho. Myös tuo ensimmäinen kohta hiukan naurattaa, koska luulisi tuon pätevän ylipäänsä koko elämässä... |
Olin hyvin iloinen, kun pääsin koe-esiintymään kokemus- ja sertifikaattipuutteistani huolimatta, mutta mitä lähemmäs koe-esiintymispäivä tuli, sitä enemmän minua alkoi stressata. Ei attackin takia, vaan kyseisen klubin takia. En oikeasti tiennyt siitä paikasta yhtään mitään, mutta paikka oli tullut eteeni silloin, kun tänne muuttaessani etsin Les Millsin tunteja ja se vaikutti vähän sellaiselta hienolta tennisklubilta. Tämä paikka ei ole pelkkä kuntosali, vaan laaja klubi, josta löytyvät niin uima-altaat, auringonottotuolit, tenniskentät, spa-palvelut, vaatekaupat, ravintola kuin kuntosali ja ryhmäliikuntatunnitkin. Klubin jäsenyyshintoja ei löydy paikan nettisivuilta, vaan ne saa ainoastaan lähettämällä yhteydenottopyynnön klubille, mikä antaa paikasta ainakin lievästi pelottavan kuvan. Saatoin siis saada itseni viimeisenä iltana ennen koe-esiintymistä pienoiseen paniikkiin siitä, että olen menossa jonnekin, joka on minulle täysin väärä paikka.
Olin tietenkin väärässä. Aika fancy mestahan tämä klubi on, ja aulassa näkyi heti valkoisiin tennishameisiin pukeutuneita ruskettuneita ja laihoja naisia. Siellä attack-tunnilla oli kuitenkin ihan "tavallista porukkaa", jos nyt ymmärrätte, mitä tarkoitan tällä. Hoikempia ja ehkä hiukan hyväkuntoisempia kuin 24:n saleilla (joka taitaa muuten olla yksi halvimmista saliketjuista täällä) näkyy, mutta muutoin ei mitään sellaista, mitä kauhukuvissani odotin.
Minulla oli vähän hassu olo, kun osallistuin attack-tunnille, sillä en oikein tiennyt, mitä minulta odotettiin. Koordinaattoria ei näkynyt missään eikä hän ollut ottanut minua vastaan. Esittäydyin ohjaajalle, joka tietenkin oli osannut odottaa minua. Tunnin alussa minusta tuntui siltä kuin hän hiukan olisi katsonut, mitä minä teen, mutta voi olla, että vain kuvittelin. Ja voi myös olla, että hän katsoi minua saadakseen apua koreografiaan, sillä hän ei ihan hallinnut uutta 89-ohjelmaa. (Hän kertoi jälkikäteen, ettei ollut valmistautunut vetämään sitä, mutta koordinaattori oli käskenyt, koska minä olin tulossa.) Yhdessä vaiheessa huomasin, että koordinaattori ilmestyi vilkuilemaan salin ovelle. Ja emme siis olleet tavanneet aikaisemmin (joskin mainitsin hänelle sähköpostissani käyneeni hänen combat-tunneillaan), mutta kyllä yhden attack-ohjaajan aina bongaa muiden osallistujien joukosta. ;)
Koordinaattori ilmestyi ovelle 5-biisin aikana, mutta muistaakseni hän katosi aika nopeasti. Mutta sitten 6-biisin jälkeen tunnin ohjaaja ojensi minulle mikkiä ja kysyi, haluanko ohjata seuraavat kappaleet. Sillä sekunnilla tajusin, että tämähän oli ollut heidän tarkoituksensa koko ajan. Totta kai he heittävät uuden ja kokemattoman ohjaajan keskelle tuntia ja katsovat, mitä tapahtuu. Olin ollut typerä ja naiivi, kun en ollut tajunnut sitä etukäteen.
Ohjaaminen oikealla tunnilla sekunnin varoitusajalla ei kuitenkaan onneksi ollut minulle mikään ongelma. Tästä koe-esiintymisestä on muutama viikko aikaa ja silloin en muistanut vielä kaikkia uuden ohjelman pakollisia liikekohtaisia ohjeita, mutta onneksi olin juuri saanut opeteltua koko koreografian. Ohjasin kappaleet 7 ja 8. Koordinaattori ilmestyi tässä vaiheessa salin reunalle katsomaan, mutta totta puhuakseni noteerasin hänen läsnäolonsa ja sitten unohdin sen saman tien, sillä tämä oli oikea tunti ja edessäni olivat oikeat asiakkaat, joten he veivät kaiken keskittymiseni. Sanoisin, että oli huomattavasti helpompi koe-esiintyminen kuin sellainen, jossa osallistujat ovat muita koe-esiintymään tulleita ohjaajia, koska tilanne oli aito. Sen takia varmasti onnistuinkin todella hyvin.
Jo esitykseni jälkeen koordinaattori huuteli salin reunalta pakolliset amerikkalaiseen elämään kuuluvat "amazing!" ja "fantastic!". En siis ollut aivan kauhean yllättynyt siitä, kun hän tunnin jälkeen odotti minua salin ulkopuolella ja sanoi, ettei minun tarvitse enää koe-esiintyä. Hän muuten kysyi palautetta minun suorituksestani joiltakin osallistujilta tunnin jälkeen ja nämä olivat tykänneet. Hän kertoi minulle, että heidän jäsenensä ovat todella nirsoja ja valittavat hyvin helposti, jos ohjaaja ei ole hyvä. "They can eat a new instructor alive." Meidän jutellessamme seuraamme liittyi myös eräs salin pitkäaikaisista ohjaajista, joka sanoi tämän tismalleen saman "They can eat you alive" -lauseen. Kun minä totesin, että minun mielestäni osallistujat vaikuttivat hyvin vastaanottavaisilta, koordinaattori totesi "That's because you were good".
Keskustelimme koordinaattorin kanssa jonkin aikaa yhdessä tyhjässä jumppasalissa. Minä olin etukäteen miettinyt sitä, mahtaako tilaisuus muistuttaa työhaastattelua, sillä en tuntenut ketään, kuka ohjaisi tällä salilla, enkä siis ollut voinut kysyä keneltäkään, millainen tilaisuus koe-esiintyminen on. Edellisenä iltana olin katsonut lävitse klubin nettisivut ja vähän googletellut tämän alan työhaastattelukysymyksiä. Mitään haastattelua ei kuitenkaan ollut, ihan niin kuin ei todellakaan ollut missään 24:llakaan.
Mielenkiintoisin hetki keskustelumme aikana oli varmaan se, kun koordinaattori alkoi puhua vähän kriittisesti niistä saliketjuista, jotka palkkaavat täysin uusia ohjaajia vailla kokemusta suoraan koulutuksista. Tähän väliin huomautettakoon, että vain Les Millsin koulutukset ovat 2-päiväisiä ja vaativat vielä sen videonkin - monien muiden formaattien koulutus kestää vain päivän ja sen jälkeen lyödään lopullinen todistus kouraan. Koordinaattori puhui myös siitä, mistä minäkin olen täällä blogissa maininnut, eli siitä, miten osa näiden muiden saliketjujen ohjaajista ei ole edes itse välttämättä kovin hyväkuntoisia tai timmejä. Minä en oikein tiennyt, miten olisin suhtautunut tähän keskusteluun ja olin hyvin varovainen sen suhteen, etten ottanut kantaa suuntaan tai toiseen, kun puhe oli toisesta kuntosaliketjusta.
Minä siis pääsin tämän salin sijaislistalle, vaikka käytännössä minäkin olen sellainen uusi ohjaaja "suoraan koulutuksesta". Tästä salista tuli siis ensimmäinen työpaikkani. Joskaan minulla ei edelleenkään ole mitään virallista työsopimusta tai vastaavaa. Paperihommat (new hire -paperit) tehtiin tiistaina. Koordinaattorilta ne menevät jollekin hänen pomolleen, joka hyväksyy ne. Paperityöt sisälsivät täysin samat jutut kuin 24:llakin, mutta tällä salilla suurin osa papereista oli oikeasti paperisia, eivät tietokoneohjelmassa. Tämäkin sali aikoo tehdä sellaisen background checkin. Erona 24:een on vain se, että tämä sali antaa minun ohjata ennen kuin taustat on selvitelty, sillä he tarvitsevat epätoivoisesti sijaistajaa.
 |
| Jos joku minun tavoin ihmettelee, mikä se background check on, niin näissä tämän salin new hire -papereissa se on selitetty. Ei mitenkään, että minä ainakaan olisin tullut tästä käytännössä kauheasti viisaammaksi. Paitsi että henkilökohtaiset haastattelut ystävien ja naapureiden kanssa...?! Ei mikään ihme siis, että taustatutkimukseni kestää yli kuukauden, hahaha! Siinä on tutkijalla pitkä matka haastatteluihin... Hei Suomessa asuvat kaverit, onko joku tullut kyselemään outoja minusta?! :DD |
Ainoa ikävä puoli on se, että tämä sali oikeastikin vaatii sen laajemman sertifikaatin. Minun työtarjoukseeni on kirjattu, että jos en tiettyyn päivään mennessä hanki tätä sertifikaattia, en saa enää ohjata heidän salillaan. Eli jos haluaisin niitä omia tunteja ja jos haluan pitää ne, nykyiset Les Millsin sertifikaattini eivät riitä. Toisaalta tähän samaiseen työtarjoukseen on kirjattu sekin, että minulla pitäisi olla 1-2 vuotta ohjaajakokemusta takana, eikä minulla todellakaan ole. Eli en sitten tiedä, miten tarkasti näihin juttuihin suhtaudutaan, mutta toisaalta koordinaattori kyllä sanoi minulle, että tulevaisuudessa minun pitäisi hankkia se yleinen sertifikaatti, jos haluan heillä jatkaa. Toistaiseksi mikään muu sali ei ole vaatinut sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti