Tarinoita jumppatunnilta, osa 3

Lauantaina kävin bodyattackin Advanced Instructor Training Module 1 -koulutuksen ja tänään sunnuntaina heräsin rasittuneen kropan ja kuhisevan mielen kera. Aion kirjoittaa koulutuksestani, mutta ennen sitä palataan tähän Tarinoita jumppatunneilta -sarjaan. Edellisessä kakkososassa kerroin osallistujista, jotka kopioivat kaiken, mitä jumppaohjaaja tekee. Tällä kertaa vuorossa on päinvastainen tilanne: osallistujat, jotka tekevät kaikkea muuta kuin sitä, mitä ohjaaja tekee.

Ymmärrän, etteivät kaikki liikkeet sovi jokaiselle, eikä niiden tarvitsekaan sopia. Jokainen osallistuja saa tulla tunnille tekemään oman terveytensä, tasonsa ja fiiliksensä mukaan. Jos on jokin liike, joka ei jostain syystä sovi, niin voi tehdä jotain muuta liikettä, kunhan tekee sen turvallisesti eikä häiritse muita. Jos joku ei halua tehdä askelkyykkyjä, niin sama se minulle on, jos hän päättää tehdä tavallisia kyykkyjä tai treenata pakaroita jollain muulla tavalla. Jos joku ei pysty tekemään punnerruksia polvillaan tai konttausasennossa, niin voi tehdä punnerruksia seinää vasten. Jotkut näistä omien liikkeiden tekijöistä tulevat kertomaan syyn, miksi tekevät jotain muuta, ja ehkä jopa kysymään neuvoa, mitä heidän kannattaisi tehdä. Paras tilanne! Mutta voi että kun ette uskokaan, mitä kaikkea outoa täällä näkee! Seuraavaksi vähän esimerkkejä, kaikki omilta tunneiltani, vaikka olen nähnyt tätä porukkaa jo silloin, kun itse olin vain osallistujana.

- Lähdetään vaarattomimmasta päästä. Bodyattack-tunneillani käy muutama osallistuja, joka ei koskaan mene alas lattialle esimerkiksi punnertamaan tai lankkuun. Aina, kun tulee hetki mennä alas, nämä osallistujat päättävät pysyä seisaallaan, mikä on ihan ok - eiväthän kaikki voi mennä alas lattialle ollenkaan. Toinen näistä osallistujista hölkkää tai marssii paikallaan, mikä ei ole erinäisistä vaihtoehdoista huonoin. Minua kuitenkin hiukan huvittaa se, että toinen näistä osallistujista päättää aina tanssia paikallaan. BA-kouluttajani Amanda Scalesin huuto "BODYATTACK is no dance class!" kaikuu korvissani, mutta tanssiminen on aika vaaratonta eikä häiritse ketään, joten ei minua haittaa. Itse asiassa tunnin loppupuolella core-biisissä ja venyttelyissä aina katson tätä osallistujaa, hymyilen ja olen iloinen, että hän tulee paikalle kerta toisensa jälkeen jakamaan liikunnan ilon.

- Olen muutaman kerran sijaistanut yhtä attack-tuntia, jossa käy nainen, joka usein tekee vähän sellaisia balettimaisia tanssiliikkeitä. Esim. 6-biisin eli juoksubiisin aikana hän ei juokse ympäri huonetta, vaan tekee näitä tanssiliikkeitään. Hän on tunnettu näillä tunneilla ja ohjaajien keskuudessa, luonnollisesti.

- Minulla on yksi säännöllinen attack-osallistuja, joka ei koskaan edes yritä tehdä yhtäkään tunnilla olevaa liikettä, vaan hän vain jammailee musiikin tahdissa läpi tunnin. Voisi sanoa kyseessä olevan kuntosalin "paikallinen kylähullu". Mikään yksittäistapaus hän ei kuitenkaan ole, sillä kuulin juuri, että toisella saliketjulla ohjaavilla käy tunneillaan pari samanlaista jammailijaa. Mutta hei, onhan attackin musiikki ihan parasta, kyllä siitä kelpaa tulla nauttimaan, vaikka attackin liikkeet eivät kiinnostaisikaan, hah!

Voisitteko kuvitella, että Suomessa joku päättää vain randomisti tanssia tunnilla, joka ei ole tanssitunti? Niinpä niin, ei todellakaan. Toki voidaan olla montaa mieltä siitä, kumpi on parempi: jakaa se liikunnan ilo omalla tavallaan vai olla yrmeä ja pelätä yli kaiken nolaavansa itsensä, jos tekeekin jotain muuta.

- Yhdellä bodypump-tunnillani käy nainen, joka tekee aina hauis-biisin kahdella käsipainolla. Tämä sopii paremmin kuin hyvin; sanonkin joskus, että hauikset voi tehdä myös punttien kanssa. Mutta jokainen kerta hauis-biisin aikana tämä nainen nostaa toisen jalkansa ylös ja tasapainottelee yhden jalan varassa. Joka ikinen kerta. Välillä hän vaihtaa jalkaa. Hänen käsipainonsa ovat pienimmät, joita salilta löytyy, eivät edes kiloa, ja hän seisoo tukevasti lattialla, joten toistaiseksi olen antanut hänen jatkaa. Tutkailen tilannetta aina ja hän toimii aika turvallisesti ottaen huomioon tukevan seisontatavan, olkoonkin yhdellä jalalla, ja kevyet painot. En kyllä tiedä, mitä hän ajattelee saavuttavansa tälläisella toiminnalla, mutta ei kai se minulle lopulta kuulu.

- Ehkä joku ihmettelee, miksi kirjoitan tämän ylläolevan osallistujan seisovan lattialla. Koska se ei tosiaan ole mikään itsestäänselvyys. Yhdellä pumppitunnillani eräs kohtalaisen uusi osallistuja takarivissä nousi kerran seisomaan steppilautansa päälle olkapääbiisissä ja teki siinä sitten ihan tosissaan olkapääliikkeitä tangon kanssa. Huusin häntä laskeutumaan alas ja hän totteli. Kävin tunnin jälkeen kysymässä häneltä, miksi ihmeessä hän nousi seisomaan laudan päälle. Hän sanoi haluavansa nähdä minut paremmin. Kehotin häntä jatkossa tulemaan lähemmäs, eturivissä on hyvin tilaa. Seuraavalla kerralla hän olikin sitten eturivissä aivan edessäni tuijottamassa hyvinkin tarkkaavaisesti, ja hän pysyi eturivissä monella tunnilla, kunnes sitten jossain vaiheessa kait oli nähnyt tarpeeksi ja siirtyi takaisin taaemmas. Kertaakaan hän ei ole enää noussut laudan päälle seisomaan. Tämä ohjaaja on erittäin tyytyväinen.

En tiedä tämän kuvan alkuperäistä lähdettä, mutta olen nähnyt tämän muutaman kerran Facessa ja aina se jaksaa naurattaa. Koska oikeasti tämä ei ole mitenkään ihan hirveän kaukana siitä todellisuudesta, jota joskus kohtaan. :D 

- Sitten on eräs toinen osallistuja, joka yhdistää kaksi ylläolevaa yhdeksi isoksi kaaokseksi: hän nousee hauis-biisin aikana laudalleen seisomaan, nostaa toisen jalkansa ylös ja alkaa tasapainotella samalla, kun nostelee tankoa. "Please do not stand on your bench, it's not safe. Please do not stand on your bench. DO NOT STAND ON THE BENCH!" yritin monta kertaa ja lopulta hän laskeutui nyrpeänä alas. Sitten hän ilmaantui toiselle tunnilleni, toiselle saman ketjun salille ja eiköhän taas noussut seisomaan lautansa päälle. Menin juttelemaan hänelle tunnin jälkeen. "You can't tell me what to do!" hän vastasi, mihin ilmoitin kohteliaasti, että valitettavasti olen vastuussa tuntini turvallisuudesta eikä hän toimi turvallisesti, joten todellakin voin sanoa. En ole nähnyt häntä aikoihin. Ehkä hän on etsinyt itselleen ohjaajan, joka sallii tällaisen käytöksen.

- Olen nähnyt pumpissa myös muutaman sellaisen osallistujan, joka ilmeisesti toivoo saavansa niin sanotusti kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja yrittää treenata samaan aikaan rinta- ja vatsalihaksia. He yhdistävät rinta-biisiin vatsalihasliikkeen, jossa jalat heitetään suorina alas ja nostetaan ylös: joka kerta, kun tanko menee alas kohti rintaa, jalat menevät alas. Sanomattakin selvää, että tämä on hyvin vaarallista selälle ja aivan tajuttoman älytöntä käytöstä ja täysin pumppitunnille kuulumatonta. Luonnollisesti puutun tähän joka kerta, mutta en tajua, mistä nämä ihmiset keksivät, että hei näinkin voisi tehdä?!

Juttelin näistä ilmiöistä kerran erään toisen ohjaajan kanssa, joka oli sitä mieltä, etteivät osallistujat keksi näitä juttuja itse. Hän epäili, että jossain on aina joku ammattitaidoton ohjaaja, joka on ehkä aloittanut tällaisen hulluuden.

Tässä oli muutama mielen päällä oleva esimerkki. En enää edes muista kaikkea outoa, mitä täällä aina välillä kohtaa. Ja aivan oma lukunsa ovat sitten ne ihmiset, jotka tulevat tietylle tunnille, mutta tekevät oikeasti jotain omaa treeniä koko ajan. Tämä ei ole mikään erityisen harvinainen ongelma täällä päin, mutta itse en ole vielä törmännyt näihin omilla tunneillani. Juuri yksi tuttu ohjaaja kuitenkin kertoi, miten kesken hänen hiljaisen jooga-tuntinsa (!) aikana kaksi tyyppiä oli tullut saliin, mennyt salin reunalle olevien spinning-pyörien luo ja alkanut siinä tyytyväisenä tehdä omaa treeniä pyörien kanssa. Ohjaaja oli pyytänyt heitä lähtemään, minkä jälkeen he olivat lampsineet salin tiskille ja valittaneet, miten tyly ohjaaja on ohjaamassa tuntia. Että näin.

Ovatko muut ryhmäliikunnassa käyvät ulkosuomalaiset törmänneet tällaisiin ongelmiin? Minä olen käynyt jumppatunneilla yli 10 vuotta, enkä ikinä ole törmännyt Suomessa mihinkään vastaavaan. Siellä ihmiset eivät vain käyttäydy näin.