Jos ei ole varaa asua San Josessa, voi asua vaikka Viidakossa. Tähän päivään saakka.

Olin kohtalaisen tyytyväinen silloin, kun tajusin, että kotimme takana kulkee ulkoilureitti nimeltä Coyote Creek Trail. Tunnelma tuolla ulkoilureitillä oli kuitenkin mielestäni melkein alusta alkaen vähän outo. Fiilistä on vaikea selittää, mutta siihen liittyivät mm. reitin varrella näkyvät tyhjät ostoskärryt ja se tosiasia, ettei reitillä liikkunut kovinkaan paljon ulkoilijoita. Tai ei ainakaan niin paljon kuin jossain Turun ylioppilaskylän takana menevällä ulkoilureitillä, joka toimi noin ainoana vertailukohtanani.

Meidän kodin ja miehen työpaikan erottaa tämä ulkoilureitti, joki nimeltä Coyote Creek ja kasa pusikkoa. Näiden takia mieheni joutuu hiukan kiertämään, jos kävelee töihin. Kerran päätimme miehen kanssa käydä tutkimassa, pääsisikö pusikon ja kalifornialaisen joen (=pieni, kuiva oja) kautta oikaisemaan, sillä olin nähnyt, kun joku tyyppi pyörän ja läppärilaukun kanssa katosi sinne. Ylitimme ulkoilureitin ja pusikon välissä olevan pienen aukean ja seurasimme polkua, joka nousi ylös pusikkoon. Juuri kun ehdimme pusikon reunaan, silmiini osui yhteen puuhun kiinnitetty Amerikan lippu. En ehtinyt edes ihmetellä ääneen, miksi keskellä puskaa on maan lippu, ennen kuin molemmat näimme, että metsän siimeksessä oli muutama teltta. Ja lisää USA:n lippuja. Käännyimme nopeasti ympäri, lähes juoksimme takaisin trailille ja totesimme, että ei, tuon pusikon läpi ei pääse oikaisemaan töihin.

Olin jo aikaisemmin hieman epäillyt, että ulkoilureitin varrella on kodittomia, koska mitä ne ostoskärryt muutoin siellä tekisivät. Telttojen bongaaminen antoi vahvistuksen tälle epäilylle. Tervetuloa Yhdysvaltoihin!

Tuolla metikön piilossa niitä telttoja on. Ja Santa Clara Valley Water District on pystyttänyt kyltin, jonka mukaan tuonne ei saisi mennä. En tiedä, miksi. Varmaan sen joen takia. 

Sittemmin olen kuullut ja lukenut monesta eri paikasta, että Coyote Creek -joen varrella asuu kodittomia. Meidän kotitalomme takana menevän trailin varrella olevat muutamat hassut teltat ovat kuitenkin pientä, ja suurin ongelma on kilometrien päässä meiltä, Itä-San Josessa ja downtownissa. Joen varrella on sekä pienempiä leirejä - joista tämä meidän lähellämme oleva telttakasa on ehkä yksi - että suurempi keskittymä. Tämä suurin San Josen kodittomien keskittymä on kuuluisa ja sitä kutsutaan nimellä The Jungle. Kukaan ei varmastikaan tarkkaan tiedä, kuinka paljon kodittomia The Junglessa asuu, mutta useimmiten olen nähnyt arvioita 200-300 asunnottoman väliltä. Mikään pieni keskittymä tämä Viidakko ei siis ole, vaan kyseessä on oikeastaan pieni kodittomien kylä. Tai pikemminkin ehkä slummi. Kyseessä on monen lähteen mukaan ihan koko Yhdysvaltojen suurin yksittäinen kodittomien keskittymä. Osa asunnottomista on asunut The Junglessa vuosia, ja aluetta voikin käytännössä kutsua näiden ihmisten kodiksi.

Piilaakso sisältää Yhdysvaltojen kalleimpia zip codeja eli asuinalueita ja tarjoaa yhden Yhdysvaltojen korkeimmista tulotasoista. Laakso on koti monelle it-miljönäärille ja itse asiassa asukasta kohden laskettuna Piilaaksossa taitaa asua Yhdysvalloista eniten miljönäärejä ja biljönäärejä. Näistä seikoista huolimatta - tai ehkä juuri niiden takia - asunnottomuus on Piilaaksossa todella iso pulma. Eikä itse asiassa vain Piilaaksossa, vaan koko Bay Areassa. San Franciscossa, joka ei virallisesti kuulu Piilaaksoon, kodittomuus on hyvin laaja ongelma.

Miksi päätin nyt kertoa teille näistä kotikaupunkini faktoista? No siksi, että tänään torstaina aamulla siivoustyöntekijät ovat San Josen kaupungin toimesta menneet The Jungleen ja aloittaneet sen puhdistuksen. Toisin sanoen kodittomat ovat siis saaneet häädön. Kylän hajottamisen ja siivouksen taustalla on kaikennäköistä naapurustoista ja ympäristöjärjestöistä tulevaa painetta. Olot leirissä ovat epähygieeniset, ja ihmisten eritteitä valuu esimerkiksi juuri Coyote Creek -jokeen.

Työntekijät aloittivat leirin siivouksen tänään. Kuva täältä. 

Minään yllätyksenä tämä puhdistus ei kenellekään tullut. Asukkaille on ilmoitettu asiasta etukäteen ja heitä on kehotettu pakkaamaan vähäinen omaisuutensa ja siirtymään muualle. Tämä ei myöskään ole mikään ensimmäinen kerta, kun San Josen kaupunki yrittää siivota tätä slummialuetta. Joitain yrityksiä on ollut ihan sinäkin aikana, kun me olemme täällä asuneet, ja menneisyydessä yrityksiä on ollut lukuisia. The Jungle on kuitenkin aina noussut uudelleen. Nyt kaupunki on tosissaan jälleen ryhtynyt puuhiin, ja koko alue on tarkoitus saada siivottua jouluun mennessä. Sen jälkeen aluetta kuulemma vartioidaan (ainakin jonkin aikaa), jotta asunnottomat eivät palaisi.

Totta kai näille kodittomille yritetään myös tarjota ratkaisuja. Heille yritetään löytää jokin kunnon paikka asua ja heille annetaan tukea asunnon löytämiseen. Tai tällaista sanahelinää olen ainakin lukenut. Karu faktahan on kuitenkin se, että suurin osa näistä ihmisistä siirtyy vain muualle olemaan kodittomia ja rakentamaan majansa uudelleen.

Kodittomat ovat pakanneet omaisuutensa ostoskärryihin ja muuttavat toisaalle. Kuvan lähde sama kuin edellisen.

Siinä missä Suomessa pitkäaikaiskodittomat ovat yleensä työttömiä, täällä myös työssäkäyvä saattaa hyvinkin päätyä pysymään kodittomana. Tässä lyhyessä, mielenkiintoisessa videossa yksi The Junglen asukkaista kuvaakin, miten hän tienasi liian vähän pystyäkseen hankkimaan asunnon Piilaaksosta, mutta liikaa ollakseen oikeutettu tuettuun asumiseen. The Jungle jäi hänen vaihtoehdokseen. (Tuosta videosta muuten näkee vähän, minkälainen meininki The Junglessa on. Kannattaa vilkaista, jos aihe yhtään kiinnostaa.) Toinen tarina on tietenkin se, kuinka moni pystyy pitämään työpaikkansa ja miten pitkään asunnottomaksi jäätyään...

Piilaaksossa eletään koko ajan kasvavan ja kuumana hehkuvan it-alan bisneksen, tämän it-alan huippuosaamisen tarpeen, kovien palkkojen ja suuren sisäänmuuton noidankehässä. Firmat tarvitsevat osaamista kipeästi, ne tarjoavat törkeän korkeat palkat ja porukkaa vyöryy tänne töihin kuukausittain tuhansia ja taas tuhansia. Kovan laaksoon suuntautuvan muuttoliikkeen takia uusia asuntoja nousee kuin sieniä sateella, mutta näihin asuntoihin ei ole asiaa kuin niillä insinööreillä, sillä vuokrat ovat korkeat, kun kysyntää riittää koko ajan ja kun palkatkin ovat suuret. Asuntomarkkinat ovatkin täällä täysin hullut, ja vuokrat ja talojen myyntihinnat jatkavat toistaiseksi nousuaan koko ajan. Miljoonan dollarin talo ei ole mikään kummajainen Piilaaksossa, vaan ihan arkipäivää. Tässä bisneksessä ei ihan tavallinen insinöörikään välttämättä pärjää. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että laaksossa työskentelevä it-nörtti on luopunut asunnostaan ja majailee jossain autossaan työpaikkansa lähettyvillä.

Kun asuntomarkkinat ovat hullut ja kun Piilaakso selkeästi on toimiva asuinpaikka vain korkean tulotason ihmisille, The Junglesta häädön saaneiden kodittomien kohtalo tuntuu vieläkin vaikeammalta. Miten näiden ihmisten asuminen voidaan muka ratkaista? Auttaako yhden kodittomien kylän rikkominen ja puhdistaminen mitään, kun näille ihmisille ei tosiasiassa tule löytymään mitään asuinpaikkaa ja kun he vain siirtyvät toisaalle ja vievät ongelmat mukanaan? Sitä paitsi en tiedä, jaksaako joku oikeasti uskoa, etteikö The Jungle nousisi jälleen uudestaan...

Vaikka kivenheiton päästä meiltä löytyykin kodittomien telttoja, minä olen kyllä tyytyväisenä jatkanut ulkoilua (silloin harvoin, kun tässä lähiseudulla ulkoilen) Coyote Creek Traililla tuossa meidän takana. En ole kokenut siellä koskaan mitään epämääräistä enkä nähnyt yhtäkään koditonta, paitsi ehkä kerran. Ne suurimmat ongelmat taitavatkin olla kauempana keskustan suunnassa. Mutta eräs naapurini, noin minun ikäiseni Etelä-Euroopasta kotoisin oleva nainen kertoi, ettei hän koskaan uskaltaisi mennä tuolle trailille yksin...