Lisää terveysongelmia

Kävin eilen erikoislääkärillä, ja näin siinä sitten kävi:

Vastaanotolla nopeasti näpsäisty kuva, koska piti heti päästä näyttämään miehelleni, mitä maailmassa tapahtuu. 

Päätin jo viime viikolla aika nopeasti sen urgent care -visiittini jälkeen, että ehkä kannattaisi vain mennä erikoislääkärille jalkani takia, sillä huomasin, että jo pienestä high impact -toiminnasta jalkaa alkoi särkeä. Minulla oli jo viime perjantaina aika sille lääkärille, jota urgent caresta suositeltiin (olin liian laiska etsimään mitään muuta, joten olin valmis sokeasti ottamaan heidän suosituksensa, vaikka tiedän, mihin ne suositukset perustuvat), mutta sitten en voinutkaan mennä sinne, koska he eivät olleet vakuutukseni piirissä. Meillä oli pieni informaatiokatko (ja ehkä kielimuuri?) vastaanottovirkailijan kanssa puhelimessa - täällä on kaksi lähes samannimistä vakuutusta, jotka muodostavat jonkinlaisen liittoutuman ja jolla on yhteisiä vakuutuksia, jotka käyvät molempien verkostoon, mutta myös sellaisia, jotka käyvät vain toisen verkostoon, ja tämä klinikka kuului vain toisen verkostoon. Olisin totta kai päässyt sinne, mutta omavastuuosuuteni olisivat voineet olla suurempia, koska klinikka ei kuulunut vakuutukseni piiriin. Kävin seuraavanlaisen keskustelun vastaanottovirkailijan kanssa:

*minä* "So if I come here, what is the cost for me?"
*virkailija* "We cannot know now. We'll bill your insurance company and then they will bill you for what they won't cover".
*minä* "Okay then, what is the cost without the insurance?"
*virkailija* "Without the insurance the first consultation is free." Öh okei, täällä ei siis todellakaan kerrota, mitä nämä palvelut oikeasti maksavat. Virkailija ei vastannut siihen, mitä minä kysyin. En tietenkään mennyt tuonne. Itse asiassa hyvä vain, etteivät he olleet vakuutukseni piirissä, koska kyseessä oli kyllä niin hämärä klinikka taas että voi huh huh. Näytti siltä kuin se olisi 70-luvulta ja ehkä siirretty tänne jostain kehitysmaasta. Tsekkasin kyllä nettiarvostelut etukäteen, mutta en tullut niistä kovin viisaammaksi.

Ja ei, en ole tyhmä. Yritin totta kai etukäteen tarkistaa vakuutukseltani, kuuluuko tämä paikka vakuutukseni piiriin. Koska en löytänyt sitä heidän nettihaustaan, soitin vakuutusyhtiöön, koska vähän ihmettelin, miksi urgent care lähettäisi minut jonnekin, joka ei kuulu vakuutukseni piiriin (vaikka mitäpä se heitä kiinnostaisi). Tappelin puhelinautomaatin kanssa varmaan 15 minuuttia ennen kuin se suostui siirtämään minut oikealle ihmiselle ja kuuntelin kahdesti, miten automaatti toivotti minulle "And by the way, happy belated Birthday!" joka kerta, kun syötin syntymäaikani. Ihminen langan päässä etsi tätä klinikkaa ja totesi sitten, ettei löydä sitä, mutta että "It still doesn't mean it's not on our network. They might just be under a slightly different name". Että näin.

Joka tapauksessa, varasin siis ajan toiselle klinikalle, joka kuului vakuutukseni piiriin. Kaverini suurin piirtein etsi minulle tämän paikan. Siis ihan oikeasti. Hän oli ilmeisesti kyllästynyt kuuntelemaan valitustani siitä, miten tässä maassa ei tiedä, minne menisi (ellei ole sellaista vakuutusta, joka käy vain ja ainoastaan vakuutuspuljun omissa paikoissa) ja mistä saa hyvää palvelua ja siihen, miten en hoida terveyttäni, vaikka selvästi tarvitsisin palveluja. Olen onnekas, kun minulla on ihania ystäviä avartamassa maailmankuvaani. (Terkut vain sinne ruudun toiselle puolelle! <3) Minusta olisi kiva, jos tietäisi, minne mennä. Valinnanvara on mielestäni kammottavaa. Kaverini ihmettelee, eikö ole hienoa, kun saa ihan itse valita, minne ja kenelle lääkärille menee. Ei Suomessa vain koskaan saanut - tai ei ainakaan usein. Ja mieti nyt, miten loistavaa ja huippua terveydenhuoltoa tältä alueelta voi saada! Varmasti paljon parempaa kuin meidän pienestä Suomen maasta! Mutta kun en minä tiedä, mistä niitä hyviä palveluja saa. En minä jaksa etsiä tunteja ja lukea nettiarvosteluja, koska mielestäni ihmiset ovat lähtökohtaisesti idiootteja, eikä perusurpon mielipiteellä ole mielestäni merkitystä silloin, kun puhutaan terveydenhuollosta. Perusurpo toteaa menneensä lääkäriin nenäkivun takia, mutta sai lääkäriltä kurkkulääkityksen - toteaa lääkärin huonoksi. (Olen törmännyt juuri tuollaisiin nettiarvosteluihin.) Eihän tuo kerro mitään lääkärin ammattitaidosta, se kertoo perusurpon typeryydestä. Kaverini toteaa, eikö suurin merkitys ole nimenomaan sillä, onko perusurpo tyytyväinen vai ei. Eikö tuokin tarina kerro siitä, ettei perusurpo saanut tietää, mikä häntä vaivasi ja ettei lääkäri selittänyt potilaalle, mikä tämän vaiva on. Asioista voi siis olla montaa mieltä, ja päivä päivältä kuljen ehkä lähemmäs sitä hetkeä, kun vain yksinkertaisesti hyväksyn, että tässä maassa toimitaan näin ja että terveydenhuolto on ensisijaisesti bisnestä, ihan niin kuin kaikki muukin täällä. Ehkä joku päivä vielä kiitän sitä, että saan valita ihan vapaasti, minne menen.

Anyway, minun ei oikeastaan pitänyt avautua tästä asiasta nyt täällä, mutta en näköjään kyennyt pitämään sormiani erossa näppäimistöstä. Takaisin asiaan: Kävin siis eilen erikoislääkärillä. Niistä samoista röntgenkuvista, joista urgent caressa sanottiin, ettei niissä näy mitään, tämä erikoislääkäri näki luonnollisesti kaikenlaista. (Olin tietenkin saanut röntgenkuvat levyllä itselleni, jotta voin viedä eteenpäin erikoislääkärille.) "They can say anything in urgent cares", hän totesi, kun kerroin, miten minulle oli sanottu, ettei kuvissa näy mitään ja ihmetteli, miksei kukaan edes käynyt kanssani kuvia lävitse urgent caressa.

Ongelmakohta on veneluuni, ja alue on tapaturman takia inflammated. Eli tulehtunut tai turvonnut, en nyt ihan tiedä, kumpi olisi fiksumpi sana. Selvisi, että minulla on bone structure, joka on vähän epätyypillinen, mikä aiheuttaa entisestään kipua. Pitäisi ainakin 2 viikkoa pitää tuota jalkatukea liikkuessa, jotta jalka ei taittuisi. Jalkaa ei ole siis mitenkään muutoin kipsattu, koska ei ole mitään murtumaa. Tuon bootsin voi vain vetää jalkaan ja se on siinä. Vaihtoehto olisi ollut kainalosauvat, mutta lääkärin kanssa tulimme siihen tulokseen, että ehkä tämä on helpompi, vaikken kyllä nyt tämän mokkulan kanssa kotona hengatessani ole enää aivan vakuuttunut asiasta. Onneksi kepit voi aina käydä ostamassa apteekista.

En tiedä, mitä ajatella tästä jalkatuesta. Mieheni näki sen ja nauroi, että se on hänen mielestään amerikkalaisin juttu ikinä ja ihmetteli, miksei Suomessa näkynyt tuollaisia. (Turkuahan totta kai voi verrata Piilaaksoon ihan helposti, ei ollenkaan eri tasoiset ja kokoiset paikat...;) ) Noh, oli miten oli, mutta tällä nyt mennään.

Tämäkin touhu tietenkin taas maksoi. Koska maksulliseen henkilökohtaiseen terveysvakuutukseen perustuva terveydenhuoltosysteemi on syvältä Koska olen laiska enkä edelleenkään ole jaksanut perehtyä vakuutustietoihini, en tiedä, miksi, mutta jostain syystä tämä konsultaatiokäynti maksoi paljon enemmän kuin ne erikoislääkärikäynnit, joilla olen käynyt ääneni takia ja jotka ovat olleet aika halpoja. Klinikalta oli luvattu ilmoittaa minulle ennen käyntiä, mikä oma osuteeni on, mutta eivät he ilmoittaneet. Eivät tietenkään, koska täällä harvoin kukaan tekee mitään, mitä lupaa, eikä kukaan ainakaan koskaan soita takaisin tai palaa asiaan. Mutta koska ennen jokaista käyntiä allekirjoitetaan lappu, jossa lupaa maksaa kaiken, mitä vakuutus ei korvaa, eipä siinä paljon parane palvelujen jälkeen ruveta ihmettelemään, mikä tässäkin muka maksoi. Yleensä kyllä maksu suoritetaan ennen käyntiä. Jostain syystä nyt se maksettiin vasta jälkikäteen. Ehkä se, että lääkäri katsoi tuomani röntgenkuvat, maksoi huomattavasti enemmän...

Ja sitten on tuo jalkatuki. Eihän sekään mikään ilmainen tietenkään ole. Ensin lääkäri sanoi minulle, että käy ostamassa tuollainen apteekista, se on siellä paljon halvempi kuin klinikalta ostettuna. (Ihanan rehellistä.) Sitten hän kuitenkin näki tiedoistani, että yhdenlainen omavastuuosuuteni vakuutuksessani on täyttynyt. "Have you had surgery this year?" hän ihmetteli. "No, I've just had a lot of problems this year...", minä vastasin. Koska raja oli täyttynyt, lääkäri totesi, että voinkin ottaa tuen heidän kauttaan, koska vakuutuksen pitäisi nyt korvata se. Pitäisi. Kiinnitin huomiota tarkkaan sananvalintaan vasta jälkikäteen. Nyt olen varma, että joku kaunis päivä postiluukusta kolahtaa jäätävä lasku tästä hökötyksestä, jota inhoan jo nyt.

Haluaisin olla valittamatta. Haluaisin olla sanomatta mielipidettäni ääneen, koska tiedän, että mielipiteeni tekee minusta ahdaskatseisen. Se, että olen tottunut jonkinlaiseen tapaan toimia, ei tarkoita, että se olisi ainoa oikea tapa toimia. Se, että olen kasvanut yhteiskunnassa, joka on tarjonnut lähes ilmaisen terveydenhuollon (aiheutti se systeemi mitä tahansa ongelmia kyseiselle yhteiskunnalle), ei tarkoita, että muunlainen tapa hoitaa kansan terveys olisi ollenkaan huonompi tapa. Tiedän, että mielipiteeni ei kerro mistään muusta kuin siitä, että olen itse aikamoinen perusurpo.

Onneksi en kuitenkaan ole ihan täysin tyhmä perusurpo. Tiedän tasan tarkkaan, mistä on kysymys, koska osaan ajatella ja miettiä omaa toimintaani. Tiedän, että paha mieleni sekä väsymykseni ja ärtymykseni tätä systeemiä kohtaan ei johdu tästä systeemistä. Paha oloni ei oikeasti kohdistu systeemiin tai ei ainakaan lähtökohtaisesti. En inhoa tätä maata, vaikka viime aikoina on tuntunut juuri siltä. Oikeasti oloni johtuu siitä, mistä lääkärillekin mainitsin: "I've just had a lot of problems this year." 

Rajansa kai silläkin, mitä pieni ihminen kestää ennen kuin alkaa hajottaa aika pahasti. Ehkä ihan hyvä, että olen (jälleen) pakotettu olemaan sairauslomalla 2-3 viikkoa. Ehkä saan tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja äänihuulenikin saavat sitä lepoa, jota ne eivät (edelleenkään) ole riittävästi saaneet ja jota ne (taas) särystä päätellen tarvitsevat. Ehkä saan myös aikaa ajatella sitä, mitä tälle elämälle pitäisi tehdä, koska nyt ei näytä menevän kovin vahvasti.

Amerikkalaisen (?) virityksen kanssa hengataan amerikkalaisesti kengät jalassa sisällä. Tuon hökötyksen pohja on niin paksu, että toinen jalkani jää huomattavasti lyhyemmäksi, eikä kävely ilman kenkää onnistu ollenkaan. Lääkäri painotti, että toisessa jalassa täytyy pitää tarpeeksi paksupohjaista kenkää, koska muutoin seuraavaksi hoidetaan lantiokipuja. Tämä lenkkarini on hieman liian matala ja huomaan jo nyt, miten en pysty kävelemään normaalisti ja miten terve jalkani ja alaselkäni alkaa kipuilla. Ja olen ollut tänään vain kotona. Huoh.