Blogini ulkosuomalaisen ongelmat -tagin alta löytyy kaikenmaailman valituksia vaikkapa amerikkalaisen ruoan erilaisuudesta ja siitä, miten ilmainen Spotify ei soita suomalaista musiikkia Amerikassa asuessa. Ne oikeat, todelliset ulkosuomalaisen ongelmat ovat kuitenkin jotain ihan muuta. Ne liittyvät siihen, että elää toisella puolella maapalloa läheisistään. Ne liittyvät siihen, ettei ole paikalla silloin, kun pitäisi. Ne liittyvät siihen, ettei voi olla paikalla aina eikä edes usein.
Nykyään on niin helppoa olla yhteydessä ihmisiin eri puolella maailmaa. Kun Skypessä juttelee säännöllisesti, tulee sellainen olo, että toista ihmistä näkee useinkin. Vaikka eihän siinä sillä tavalla oikeasti nähdä ja tavata.
Suomessa ollessani jouduin hyvästelemään vanhempani, joka ei enää voinut puhua minulle eikä vastata ja jota ei oikeastaan enää edes ole olemassa muuta kuin ajatusten tasolla läheisten sydämissä. Vanhempani, jota en ollut nähnyt yli 8 kuukauteen, koska asun maapallon toisella puolella. Tässä ollaan niiden oikeiden ulkosuomalaisen ongelmien ytimessä.
Tietenkään aina ei voisi olla paikalla, vaikka asuisikin Suomessa ja samassa kaupungissa. Suomessa asuessa olisi kuitenkin helpompi ja nopeampi reagoida. Silloin elettäisiin sentään samaa vuorokauden aikaa samaan aikaan. Silloin voisi myös jäädä. Nyt en voi jäädä. Fakta vain on se, että kotini on siellä toisella puolella maapalloa. Suomessa voi tulla käymään, mutta ei sinne voi jäädä. Ei sillä tavalla yhtäkkisesti ja suunnittelematta.
Istun tällä hetkellä Tukholmassa lentokentällä ja aivan kohta pääseen koneeseen, joka vie minut kotiin. Kärsin koti-ikävästä ja tiedän, että kotini on nyt Kaliforniassa ja siltä minusta jopa tuntuu: olen oikeasti nyt menossa kotiin. Oli tilanne mikä tahansa.
Tosi surullista :(
VastaaPoistaNiinpä :(
PoistaLaitoin sulle juuri blogihaasteen. Kiitos ja anteeksi, muistelen ettet oo niiden suurin fani:D
PoistaKiitos! Vaikuttaa oikeasti mielenkiintoiselta haasteelta, joten ei haittaa :) Haha.
PoistaKirjoititpa ihan oikeista omgelmista. On melkoisen avutonta olla maapallon toisella puolella, kun läheisellä on hätä.
VastaaPoistaHalaus sulle!
Kyllä, aika avuttomia sitä lopulta ollaan.
PoistaOtan osaa. Nämä on niitä hetkiä kun ne skypet ei oikein auta. Ihana kuitenkin kuulla että tuntui kuin menisit kotiin Kaliforniaan. Mutta se koti taitaa olla siellä missä puoliso on? Tai ainakin siltä minusta tuntuu. Jaksamisia <3
VastaaPoistaHei Camilla, kiva kuulla susta pitkästä aikaa! :)
PoistaJoo, kyllä puoliso on suurin osa sitä, missä koti on. Mutta meillä kun molemmat on suomalaisia, niin ehkä siinä kodin tunnussa korostuvat muut asiat, kuten se, missä oma työ tai ylipäänsä se elämän piiri (aika epämääräinen termi, mut ehkä ymmärrät, mitä haen takaa) on.
Toivottavasti teidän etäsuhde voi hyvin ja sun opiskelut sujuu mukavasti! Ja toivottavasti et ikävöi ihan liian kauheesti meren tälle puolen. :)
Totta, kyllä huomasin tuon puolen vuoden kotonaoleilun itseasiassa tuovan kodittomuuden tunnetta. Ilmeisesti ihminen tarvitsee työn/koulun/harrastuksen/lastenhoidon tunteakseen jonkun paikan kodikseen. Se että on nätti talo ja koti ei ihan riitä :)
PoistaKiitos, tänne kuuluu pelkkää hyvää :) Olen itse asiassa haaveillut blogin jatkamista, mutta koulussa on ihan tappotahti päällä (kuka lie kurssit valinnut...) ja taitaa olla viisainta nyt vaan tehdä koulutöitä ja harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla eikä kyhjöttää koneen ääressä. Suhde voi paremmin kuin koskaan, eikä ikävä ole niin kamalaa, kuin mitä se alkuaikoina oli. Kai tähän tottuu :) Mies lähtee vallottaa maailmaa ja koti DC:ssä on nyt paketissa. Palaamme jenkkeihin sitten kun alan kirjoittaa gradua, eli n. 2,5 vuoden päästä. Ikävää ei ole oikeastaan ollut itse maahan, vaan lähinnä mieheen. Ehkä siksi, koska Suomessa on sen verran hyvät oltavat, kuten ystävät, perhe ja ihana asunto.
Palaamisiin!
Ihana kuulla, että kaukosuhde kukoistaa! Ja loistojuttu, ettei sieltä Suomesta käsin kaipaa sinänsä takaisin Amerikkaan Amerikan takia. Onhan siellä Suomessa oikeasti todella hyvä asua, ja perheen ja ystävien läheisyys on kaikki kaikessa. :) Vaikka siitä nyt sitten se kumppani puuttuukin. :)
Poista