maanantai 26. toukokuuta 2014

Memorial Day

Amerikassa vietettiin tänään maanantaina Memorial Dayta. Kyseessä on federal holiday eli vapaapäivä kaikissa osavaltioissa. Myös virastot, pankit yms. olivat nyt kiinni, mutta kaupat tietenkään eivät (paitsi jotkut). Memorial Day on kaatuneiden muistelupäivä eli silloin muistellaan kaikkia isänmaansa puolesta sodissa tai muussa palveluksessa kuolleita sotilaita. Päivää vietetään aina toukokuun viimeisenä maanantaina. Edeltävää viikonloppua kutsutaan Memorial Day Weekendiksi. Viikonloppu ja itse Memorial Day merkitsevät täällä virallisesti kesän alkua.
Memorial Day Weekend sisältää kai perinteisesti kaikenlaista aktiviteettia. San Franciscossa oli jonkinlaiset (samba?)karnevaalit. Emme käyneet siellä. Myös shoppailu on ilmeisen suosittu ajanviettotapa, koska ainakin Macy's-tavaratalon Memorial Weekend -alennusmyyntiä on mainostettu tiuhaan radiossa. Lauantaina ajoimme yhden ostoskeskuksen ohi motarilla ja sinne meni liittymästä kauhea jono (en oikeasti tiedä, minne nämä ihmiset olivat menossa, mutta päättelin, että ehkä ko. ostarille).

Itse Memorial Dayna on ilmeisesti yleensä paraateja ja tilaisuuksia haustausmailla sekä bbq-juhlia ja piknikkejä. Me päätimme lähteä San Franciscoon katsomaan, millainen on virallinen Memorial Day paraati ja seremonia. Tilaisuus järjestettiin San Franciscossa Presidio-alueella, joka on entinen armeijan alue. Nykyään siellä sijaitsee ainakin Walt Disney Family Museum ja myös asuintaloja.
Presidion rakennuksia.
Presidiosta on mahtavat näkymät Golden Gate Bridgelle - ellei ole sumua.
Olin ohimennen lukenut netistä, että Memorial Day Weekend & Day on yksi pahimmista ruuhka-ajoista täällä Bay Areassa. Päätimme siis lähteä aamulla ajoissa liikenteeseen. Paraati alkoi San Franciscon pohjoispäässä 10.30 a.m, ja me lähdimme kotoa kahdeksalta. Halusimme varata hyvin aikaa ruuhkan varalta ja parkkipaikan löytämiseen. Yleensä matka meiltä San Franciscon eteläpäähän kestää noin tunnin (ei ruuhka-aikana!) ja hiukan omasta määränpäästä riippuen sitten hiukan siihen päälle. Nyt meillä meni tunti kotoa siihen, että olimme jo pysäköineet auton täysin tyhjälle parkkipaikalle aivan määränpäämme viereen. Se siitä ruuhkasta siis. :D
Sotilaita.
Tilaisuutta varten Amerikan liput olivat Presidion alueella puolitangossa. Tilaisuuden lopussa ne vedettiin kokonaan salkoon.

Paraatia ja seremoniaa katsomassa oli yllättävän vähän ihmisiä. Tai no, vähän ja vähän, mutta minä nyt odotin jotain tuhansia amerikkalaisia. Osallistujamäärän puolesta meininki oli vähän kuin Suomessa olisi ollut - tosin en kyllä ikinä ole ollut katsomassa Suomessa yhtään paraatia 1990-luvun vappuparaateja lukuunottamatta. Ilmeisesti tällainen virallinen, kuivahko touhu ei kiinnosta jenkkejä, vaan kaikki olivat menneet grillailemaan ja piknikille.

Paikalla olevia ihmisiä oli kuitenkin hauska seurata. Suurimmalla osalla oli mukana omat pienet heilutettavat Amerikan liput, ja osalla jokin vaatekappale, joka oli tehty lipun kuosista (esim. huiveja ja t-paitoja).
Land of the free & Home of the brave. Paikallinen patriootti?
Tilaisuudessa muuten jaettiin pieniä Amerikan lippuja jokaisen ohjelmalehtisen välissä eli ei haitannut, vaikka omaa ei ollut mukana. Minilippuja oli kiva heilutella. :D Lisäksi tilaisuudessa jaettiin vihko, joka sisälsi Amerikan itsenäisyysjulistuksen ja perustuslain. En tiedä miksi.
Memorial Day Parade.
Memorial Day -tilaisuuden aihe oli tänä vuonna Vietnamin sodan veteraanit. Omassa mielessäni pyörivät vain Vietnamissa Saigonin sotamuseossa näkemäni pysäyttävät valokuvat vietnamilaisista, joilla oli erinäisiä epämuodostumia amerikkalaisten levittämän Agent Orange -myrkyn takia. Sekä se tosiasia, että edelleen tänäkin vuonna Vietnamissa syntyy epämuodostuneita lapsia tämän myrkytyksen seurauksena. Onneksi en kuitenkaan tiedä aiheesta ollenkaan niin paljon, että voisin muodostaa argumentoidun mielipiteen. Ja minut on myös kasvatettu kunnioittamaan muiden ihmisten mielipiteitä ja arvoja, vaikka ne eivät vastaisikaan omia näkemyksiäni.
Memorial Day Parade.
Paraatissa oli muutamia vanhoja autoja.
Itse paraati oli aika kälynen ja lyhyt (noin puoli tuntia). Paraati kulki National Cemeteryyn, joka sijaitsee samalla alueella ja jonne on haudattu sotilaita. En tiedä, keitä paraatissa oli, mutta joitain sotilaspukuun pukeutuneita tyyppejä ja ehkä partiolaisia tai ainakin jotain lapsia, joita kutsuttiin kadeteiksi. Meininki lapsilla oli aika kurinalaisen oloista.
Haluan hankkia tuollaisen Amerikka-asun 4th of July -bileitä varten. :D
Ei mitään tietoa, mikä tyyppi tämä oli.
Seremonia hautausmaalla kesti noin tunnin ajan ja alkoi neljällä kunnialaukauksella, jotka laukaistiin tykeistä. Kuuntelimme tilaisuutta puolella korvalla noin puoleen väliin saakka. Jotkut veteraanit siellä puhuivat ja kuoro lauloi God bless American sekä I left my hearth in San Franciscon. Tilaisuuteen sisältyi myös kummallinen hetki, kun hautausmaan ylitse lensi helikopteri kahteen otteeseen ja kaikki heiluttivat pikkuisia lippujaan. Kopterista tietenkin joku heilutti takaisin.
Hautausmaalle ei saa tuoda aseita. 
Seremonia kauempaa kuvattuna. Taustalla näkyvä saari on muuten Alcatraz-vankilan saari.
Kiersimme hiukan hautausmaata, joka oli kyllä hieno ja juuri sellainen, jota telkkarissa aina näkyy. Hautakiviä äärimmäisen kurinalaisessa ja suorassa jonossa. Jokaisen hautakiven eteen pystytetään lippu Memorial Dayna.

Virallinen tilaisuus päättyi samoin kuin alkoikin eli tykinlaukauksiin. Lopussa niitä tuli 21 kappaletta. Seurasimme laukaukset ihan vierestä. Vaikka tukin korvat, silti toisessa korvassa tuntui vielä hetki pamausten jälkeen. Ja maa tärisi! Pelottavaa.
Kunnialaukaustykit.
Taas tuli muuten todistettua San Franciscon kylmyys! Aamulla vielä tarkeni hyvin pitkissä housuissa ja farkkupaidassa, mutta keskipäivällä Presidiossa tuuli jo sen verran kovaa, että oli pakko vetää nahkatakki päälle ja tunkea kädet taskuun. Tai siis minun oli pakko. Osa porukasta oli kyllä liikkeellä kesähepenissä. Lämpöä oli noin 20 astetta, mutta se tuuli!

Kotimatkan aikana ilma sitten muuttuikin täysin: jo 20 minuutin autoilun jälkeen auton mittari oli noussut 69 fahrenheitista yli 80 fahrenheitiin (20-->27 celsiukseen), eikä San Josessa tuullut (paitsi välillä, mutta tuuli oli muuttunut tukalaa ilmaa virkistäväksi, ei ytimiä jäädyttäväksi).

Kotimatkalla olimme muuten vielä fiiliksissä ja laitoimme pikkulippumme kojelaudalle. :D

ps. Jos joku ihmettelee, olenko kovinkin ihastunut Amerikan lippuun, koska sitä näkyy lähes jokaisessa kuvassa, vastaus on ei. Lippuja nyt vain sattui olemaan joka paikassa ja paljon. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti