May the 4th be with you

Star Wars ja Chewbacca liitttyvät Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivään, totta kai. 

Eilen juhlittiin USA:n synttäreitä eli 4th of Julya. Kävimme katsomassa San Josessa olevaa Rose, White & Blue -paraatia, jonka tsekkasimme toissa vuonnakin. Paraati oli jälleen samanlainen random häröpallo kuin viimeksi: porukkaa oli partiolaisista outoihin poliitikkoihin ja päättäjiin sekä ties-mihin johtajiin ja erinäisistä seuroista, kerhoista ja uskontokunnista liikkeisiin ja kauppoihin, jotka mainostivat itseään.

Muslimien lisäksi mm. sikheillä oli oma seurue kulkueessa.

Termi "loyalty" oli kova sana muslimien seurueessa.

En tiedä, kuka tämä oli, mutta kiva puku.

Naisten oikeuksia kannattaa aina kannattaa.

Kaverini mukaan meno paraatissa ja katsojien keskuudessa muistutti vähän suomalaista vappua, ja se onkin ehkä kohtalaisen hyvä kuvaus. Joskaan alkoholilla ei tietenkään ollut osuutta asiaan niin kuin suomalaisessa vappumenossa usein on - aamupäivällä olevassa paraatissa oltiin nätisti.

Käärme kuului asiaan, kun kulkueessa marssi jonkun eläinkaupan edustajat. 

Myös lampaat olivat mukana.

Ja totta kai San Jose Sharksien itse Sharkie.

Erilaisia menopelejä oli mukana paljon.

Moderneja autoja riitti, sanomalla ja ilman.

Horseless carriage.

Ihana Beetle.

Ja toinen. Näitä oli kokonainen kulkue. Seura taisi olla jonkun pikkukaupungin Beetle-seura.

Myös isossa ostoskärryssä on hyvä matkustaa. Tämä mainosti tuota kauppaa, ja meno oli aika pelottavan huteran näköistä.

Myös tosi outoja tyyppejä näkyi. ;)

Elvis, joka oli Havaijilta?

Mikki- ja Minni-hiiri.

Joulupukkikin kuuluu heinäkuuhun.

Meillä oli kaverini kanssa asiaankuuluvat asut, mutta muutoin olimme varustautuneet erittäin huonosti. Meillä ei ollut retkituoleja eikä vilttejä tai snäksejä. Ei siis mitään sellaista, mitä amerikkalaiset roudaavat mukaansa paraatia katsomaan. Kuka nyt jaksaisi seistä? Ja kyllähän ruokaa pitää olla parin tunnin katselua varten.

Kaksi vuotta sitten Memorial Day -paraatista hankitut liput pääsivät jälleen käyttöön.

Meidän hienot asut.

Mutta toisilla oli myös hienot pyörät.

Ja lapsilla älyttömän siistit kulkupelit. Näitä veti kyllä auto, ihan itse nämä eivät jaksaneet kulkea paraatin mukana.

Paraatista lähdimme San Franciscoon. Siinä missä San Josessa oli jo aamusta t-paita ja shortsi -keli, San Franciscoon piti kiskaista päälle farkut, sukat, tennarit, villatakki, takki ja kaulahuivi, ainakin jos halusi olla fiksu. Joskin oli siellä vähän lämpimämpi kuin oli viime lauantaina, jolloin oli niin jäätävää, ettei toppatakki olisi ollut liioittelua. Eilen takkia pystyi jopa pitämään auki.

Näkymät Lombard Streetiltä Coit Towerille. 

Vähän söpömpi tapa kertoa, ettei autotallin oven eteen saa pysäköidä tai parkissa oleva auto hinataan pois.

Kävimme vähän pyörimässä cityssa - niin kuin paikalliset San Franciscoa kutsuvat. Meillä oli jonkinlainen ajatus ehkä jäädä katsomaan ilotulituksia San Franciscoon. Päätimme kuitenkin palata San Josehen katsomaan tulitukset, koska SF:ssa oli aika kylmä ja kaiken lisäksi siellä oli sumuista, joten ehkä ilotulituksia ei olisi nähnyt hyvin, eikä niistä ainakaan olisi nauttinut siinä rannikon viimassa. Lisäksi San Josesta oli huomattavasti nopeampi päästä takaisin kotiin.

Sumu San Franciscon niemellä on kyllä aina mielenkiintoinen ilmiö. Se voi olla hyvinkin paksuina peittoina täysin kirkkaan ja sinisen taivaan alla.

Tällainen sumu leijaili yli kaupungin hirveän kovaa vauhtia, sillä tuuli oli kohtalainen. 

San Josen kaupunki ei ilotulituksia järjestä, vaan huvin maksaa paikallinen rotary-klubi. Ainakin ilmeisesti. Show oli jälleen kerran upea, mutta kesti mielestämme aivan liian kauan: noin 25 minuuttia. Ihan järjetöntä touhua. Kuten aina mieheni kanssa sanomme amerikkalaisia ilotulituksia nähdessämme, siellä meni taas Turun kaupungin uudenvuodenilotulitukset 10 vuoden ajalta taivaalle puolessa tunnissa. Ei mitään järkeä siis. Vähemmästäkin puutuu.

Ja taas meiltä puuttui retkituolit. Ja ne snäksit. Emme ottaneet oppia aamusta.

Paikalle ajettiin totta kai omalla autolla, joka jätettiin parkkihalliin. Pois pääseminen hallista kesti puoli tuntia, mikä oli todennäköisesti paljon nopeampi prosessi kuin mitä poispääsy San Franciscosta jostain ilotulitusshown läheisyydessä olevasta parkkihallista olisi ollut.

Huomenna lähdemme kaverini kanssa sinne, mitä inhoan eniten - Las Vegasiin! Blogihiljaisuuteen on siis syy.