San Josen Japantown

Kävin tänään elämäni ensimmäistä kertaa San Josen Japantownissa. Monissa kaupungeissa on Chinatown, mutta Japantown on vain harvassa amerikkalaisessa kaupungissa. USA:ssa on vain kolme Japantownia ja ne ovat kaikki Kaliforniassa: San Franciscossa, Los Angelesissa ja San Josessa. Japantownit ovat kehittyneet 1800-luvun loppupuolella, kun japanilaiset tulivat Yhdysvaltojen länsirannikolle. 1930-lukuun mennessä Kaliforniassa oli noin 30 Japantownia. Sitten tuli toinen maailmansota, ja Yhdysvallat pakottivat japanilaiset muuttamaan leireihin. Osa näistä historiallisista Japantown-alueista katosi tuolloin, ja urbaanistuminen 60- ja 70-luvuilla hajotti pitkälti loputkin. San Josen J-town on siis ainutlaatuinen paikka.

San Josen Japantownista löytyvä muistomerkki Kaliforniassa jäljellä oleville Japantowneille.

Japantownia.

Minä en ollut koskaan käynyt San Josen J-townissa, koska no... en ollut saanut aikaiseksi ja mitäs minä Japantownissa olisin tehnyt? Vaikken ollut koskaan ollut, tiesin, ettei kyseessä todellakaan ole mikään suurkaupunkien Chinatownien tapainen alue, vaan pikemminkin joku kälyinen kadunpätkä. Äitini oli lukenut tästä alueesta matkaoppaasta ja halusi ehdottomasti käymään alueella sijaitsevassa Japanese American Museumissa.

Museo.

En ollut kovin innoissani museokierroksesta, koska aihe ei niin kiinnostanut ja koska olin herännyt klo 4.40 aamulla ja ohjannut kymmeneen mennessä kolme jumppatuntia. Mielentila ei siis ollut ihan virkein. Mutta itse asiassa museo oli mielenkiintoinen! Käynnistä teki mukavan se, että saimme äitini kanssa henkilökohtaisen kierroksen museon oppaalta. Opasnainen itse oli amerikkalainen vailla minkäänlaisia japanilaisia sukujuuria, mutta hän oli asunut lapsuutensa Japantownissa ja tiesi aiheesta älyttömän paljon. Hänen kertomuksensa olivat itse asiassa hyvinkin runsaita ja yksityiskohtaisia, joskin liittyivät enemmän henkilökohtaisiin asioihin kuin niinkään yleiseen historiaan. Se oli kyllä hyvä juttu, sillä en ollut sillä tuulella, että yksityiskohtainen historialuennointi olisi jaksanut kiinnostaa kauaa. Täytyy kyllä sanoa, että opin paljon uutta, sillä yleissivistykseeni ei esimerkiksi kuulunut se, että Yhdysvallat on todella toisen maailmansodan aikana pakottanut japanilaiset - siis ihan myös japanilaista alkuperää olevat Yhdysvaltojen omat kansalaiset! - pois omista kodeistaan ja laittanut heidät asumaan leireihin.

Opasnainen seisoi muuten koko ajan todella lähellä ja liikuskeli ihan naaman edessä. Olen monesti miettinyt, että amerikkalaisten personal space tuntuu olevan todella paljon pienempi kuin suomalaisten, mutta sitten olen välillä miettinyt, että ehkä vain kuvittelen tai liioittelen eroja mielessäni. Äitini sanoi kuitenkin heti museosta päästyämme samaa: kamalan lähellä oltiin koko ajan.

Hieno talo, joka on Issei Memorial Building, vanha japanilaisyhteisöä palvellut sairaalarakennus.

Toinen kiva talo, joka oli jokin liiketila.

Muutoin Japantown oli sellainen kuin oletinkin: pari korttelia, joissa on lähinnä vain japanilaisia ravintoloita ja pari kauppaa. Olimme liikkeellä lounasajan jälkeen, joten raflat olivat kiinni ja kaduilla oli autiota. Tosin voi olla, että kaduilla on aina autiota - onhan kyseessä San Jose, jossa autiot kadut ovat aika vakio. ;D Mutta äitini tykkäsi, joten se on pääasia. Ja nyt minä tiedän, mistä voi etsiä japanilaisia ravintoloita, jos sellaisia kaipaa. Vaikka toisaalta täällä on sellaisia joka kulman takana...

Japantownin autio katu.

Koristeet kuuluivat aiheeseen, luonnollisesti.

Japantownissa oli näkyvillä muutama jännä havaijilainen asia: siellä myytiin esimerkiksi havaijilaista herkkua shaved icea, muutamassa paikassa näkyi Aloha-kylttejä ja siellä oli myös ukulele-kauppa. Ihmettelimme ensin, miten Havaiji liittyy Japantowniin, mutta museossa selvisi sekin: Havaijilla on ollut valtaisa väestö japanilaisia maahanmuuttajia ja nekin japanilaiset, jotka ovat muuttaneet USA:n länsirannikolle, ovat kulkeneet reittinsä Havaijin kautta.

Äitini maistoi elämänsä ekaa kertaa shaved icea. Minä söin sitä Havaijilla, eikä siitä silloin tullut lemppariani, joten nautiskelin nyt ihan muita aineita. Maistoin tätä ja täytyy sanoa, että sen maku oli parempi kuin siinä aidossa havaijilaisessa annoksessani. Mutta onhan se silti vain jäähilettä makusiirapilla.

Shaved Ice löytyi crepes-kahvilasta, jolla oli hauska posteri ikkunassa.

Katutaidetta J-townissa.

On se kyllä kiva, kun vieraiden kanssa eksyy itsellekin aivan uusiin paikkoihin ja oppii uutta. Niin ja olihan tämä Japantown yksi 100 Things to do in San Jose before you die -kirjan kohdista, joten yksi kohta vähemmän siitäkin listasta. :)