Pankki- ja rahakuviot Amerikassa ensikertalaisen silmin

Ensimmäinen asia, joka täällä piti tehdä, oli pankkitilin avaaminen. Se oli helppoa. Valitsimme pankin, joka mieheni työkaverillakin on. Ensimmäisenä aamuna suuntasimme siis heti pankkiin, koska asuntoon ei saanut avaimia ennen kuin oli antaa vuokran maksuun shekki (ei sellaista shekkivihosta repeistyä itse kirjoitettua, vaan cashier check, jonka saa vain pankista ja joka ei siis voi olla katteeton) ja shekkiä ei saanut ilman pankkitiliä.

Pankissa kohtasimme ehkä ensimmäisen kulttuurishokin: työntekijöiden (teko)ystävällisyyden ja kyvyn ottaa asiakas täysin huomioon. Toki amerikkalaisten työntekijöiden ystävällisyys on meille tuttua lomamatkoilta, mutta jotenkin sitä nyt tutkailee kaikkea eri silmällä ja tarkemmin. Pankin oven avasi työntekijä, joka mukavasti toivotti tervetulleeksi ja ohjasi eteenpäin toiselle työntekijälle. Sitten istuttiin alas. Jonoja ei ollut, mutta siitä huolimatta pankissa meni aikaa reilu tunti. Tuon tunnin aikana pistin merkille, että jokainen ohikulkenut pankin työntekijä otti katsekontaktia ja hymyili. Tunsin itseni typeräksi hymyillessäni takaisin. Suomessa katsekontaktia ei juurikaan oteta, vaikka kohdataan pankin/kaupan/minkä-tahansa-puljun käytävällä (tämä tuli todistettua juuri eräässä turkulaisessa pankissa viikkoa ennen tänne muuttoa!). Täällä katsekontaktia sen sijaan oikein haettiin toiselta puolelta huonetta. Mielenkiintoista. Tunnin keskustelumme aikana pankkivirkailijamme haki esiteltäväksi myös jonkun korkeamman pääjehun (branch managerin) ja käytiin esittelyt. Sitten saatiin jehun käyntikortti. Tässä esittelyssä ei ollut oikein muuta pointtia kuin se, että meillä on nyt kaksi kontaktihenkilöä pankissamme.

Pankissa jouduimme ensin täyttämään lomakkeen, jossa piti laittaa tärkeysjärjestykseen kuusi eri palvelua. Näistä suurin osa ei oikein sopinut meidän tilanteeseemme (ei, emme nyt suunnittele tulevaisuuteen asuntolainaa ja ei, emme halua aloittaa eläkesäästämistä Amerikassa). Työntekijä vilkaisi vastauksemme, minkä jälkeen tarjosi meille jotain vaihtoehtoisia palveluja. Avasimme pankissa yhden tavallisen tilin ja yhden säästötilin.

Pin-koodin omaan pankkikorttiin sai itse päättää ja se näppäiltiin siinä paikan päällä. Samoin verkkopankin käyttäjätunnus ja salasana päätettiin itse. Tuntui hieman oudolta ja ehkä hieman turvattomalta. Täällä ei ole mitään kertakäyttöisiä salasanoja verkkopankkiin, kuten Suomessa, vaan pankkiin kirjaudutaan vain käyttäjätunnuksen ja salasanan kanssa. Jotain turvakysymyksiä verkkopankkiin piti määritellä, kun sinne ensimmäisen kerran kotona kirjautui, mutta ei se mielestäni lisää turvaa. Tuskin monen kohdalla äidin tyttönimi/ensimmäisen lemmikin nimi/tokan luokan opettajan nimi/lapsuuden ajan parhaan kaverin nimi on jokin suuri salaisuus, jota kukaan muu ei tiedä. Ja täällä turvakysmykset olivat juuri tuota tasoa (turvakysymyksiä ei saanut itse päättää). Turvaa asiointiin on kuitenkin tuotu siten, että omaan verkkopankkiin kirjauduttaessa oma tilinumero näkyy XXX-muodossa. Täällä jonkun tilinumeron tietämällä voi aiheuttaa pahaa. Numeroaan ei kannata siis levitellä.

En oikein tiedä vielä, mitä verkkopankissa pystyy tekemään, paitsi siirtämään omia rahoja tileiltä toisille. Virallista lähdettä ei nyt ole, mutta ilmeisesti verkkopankkimaksu sellaisena kuin me sen tunnemme vaikka kaverille onnistuu vain, jos molemmilla on sama pankki. Ehkä. Täällä ei ilmeisesti harrasteta verkkopankkia samalla tavalla kuin Suomessa - ehkä juuri siksi, ettei se vaikuta kovin turvalliselta? Niin kuin se ei varmasti valitse-oma-käyttäjätunnuksesi-ja-salasanasi-ja-turvakysymyksesi -systeemillä olekaan. En oikeasti tiedä, miksi täällä verkkopankkia ei ole kehitelty tai mikä on oikea syy sille, ettei sitä käytetä täällä yhtä ahkerasti kuin meillä. Jos joku tietää, saa valaista.

Seuraava kysymys onkin sitten se, miten täällä hoidetaan raha-asioita, jos verkkopankki on pilipalia eikä käytännöllinen. No, esimerkiksi shekeillä tietenkin! Mekin saimme pankkikäyntimme jälkeen pari shekkivihkoa postitse kotiin. Lisäksi tuli sellainen pieni vihko, johon saa kirjoittaa ylös antamiensa shekkien summat ja tilille jäävän saldon. Tästä vihkosta tuli nostalginen olo, koska minulla oli vastaavanlainen 1990-luvulla, kun sain ensimmäisen oman tilin!

Shekki. Tuo pankin hevosvaunukuva on kyllä meidän lemppari. :D

Shekit ovat täällä siis arkipäivää. Pankki mainostaa helppoa ja mainiota tapaa rahan siirtämiseen esimerkiksi kaverille: ensin joku kirjoittaa shekin ja antaa sen vastaanottajalle, sitten siitä otetaan molemmilta puolilta valokuva kehittyneellä 2000-luvun älypuhelimella ja vastaanottaja saa lunastettua shekin puhelimen avulla pankin appia käyttämällä suoraan omalle tilille. "Depositing checks has never been easier", sanoo pankin mainos. Öh, okei. Jostain syystä tämä huvittaa meitä suomalaisia verkkopankin lähes päivittäisiä käyttäjiä aikalailla. Mutta maassa maan tavalla. Amerikkalaiset nauravat täällä varmasti meidän verkkopankeille.

Kaupassa täällä luojan kiitos maksetaan ihan korteilla tai käteisellä. Joissakin paikoissa (esimerkiksi yhdessä erilaisia kursseja tarjoavassa koulussa) hyväksytään maksuksi vain shekit (tai käteinen). Myös meidän asuintalon vuokraustoimistossa saisi maksaa shekillä kaikenlaisia kuluja. Laskujen maksamisessakin shekit taitavat olla arkipäivää. Meille ainakin on nyt tullut yksi lasku, jonka mukana tuli kirjekuori, jolla saa postittaa shekin maksua varten. Vaihtoehtona on myös se, että joku tulee hakemaan shekin, mutta tämä maksaa ekstraa. Siis oikeasti. Yritän olla todella avoimin mielin, mutta kyllä nämä menetelmät vain välillä tuntuvat aika oudoilta. :D Onneksi laskun maksamisessa tarjolla oli myös mahdollisuus maksaa netin kautta luottokortilla ja suoraveloitus. Olen lukenut, että laskuja voi maksaa myös laskuttajien omien nettisivujen kautta, mutta tästä en vielä tiedä enempää. En ole myöskään varma siitä, löytyykö verkkopankista joku mahdollisuus maksamiseen. Ajan kanssa kai nämäkin asiat selviävät.

Toisin kuin etukäteen luulimme, vuokraa ei tarvitse joka kuukausi maksaa shekillä, vaikka täällä sellainen shekkipostilaatikko onkin. Jonkinlainen suoraveloitusmahdollisuus pankkitililtä on. Olen hieman pettynyt. ;)