sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Terveiset Saksasta ja Berliinistä!

Minä olen siirtynyt Euroopan maille, tarkemmin sanottuna Saksaan ja Berliiniin. Saavuimme tänne mieheni kanssa myöhään perjantaina. Takana on nyt kaksi kokonaista päivää ja yksi vielä edessä ennen kuin vuokraamme auton ja autobahnailemme etelään päin. Käymme Hohenschwangaun kylässä yöpymässä ja katsastamassa Neuschwansteinin ja Hohenschwangaun linnat. Sen jälkeen suuntaamme Müncheniin, jossa vietämme yhden kokonaisen päivän ennen kuin menemme Garmisch-Parterkircheniin. Saksassa asuva suomalainen ystäväni järjestää siellä hääjuhlat, ja nämä häät ovat syy sille, miksi olemme yhtäkkiä matkustaneet Saksaan. Häähumut kestävät viikonlopun. Meillä kun oli pitkä matka, päätimme tulla etukäteen vähän turisteilemaan ja selviämään jetlagista. Minä en ole koskaan aiemmin ollut Saksassa, mieheni on ollut työmatkalla Münchenissa.

Olemme molemmat varmaan hieman loman tarpeessa. Elämä on ollut aika hektistä ja stressaavaa viime aikoina. Minä olen elänyt totaalisessa ylikierrostilassa 90 Days Challengeni kanssa, ja mieheni puolestaan on tehnyt töitä aamusta yömyöhään. On ollut aika rankka syksy molemmilla siis. Emme edes ehtineet suunnitella Saksan reissuamme oikein ollenkaan. Hyvä että pakata ehti, viimeisenä iltana paniikissa. Täällä Berliinissä olemme nyt turisteilleet aina edellisiltana hotellihuoneessa tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Stressasin tätä matkaa 90 Days Challengeni takia aika paljon. Haaste on sujunut minulta hyvin ja olen saanut aikaan huimia tuloksia, joten on ikävä joutua olosuhteiden pakosta "tauolle". Muutamastakin eri syystä oli kuitenkin hyvä päästä vähän höllentämään tahtia nyt tässä kohtaa. (Ehkä kirjoitan myöhemmin yhteenvetoa haasteestani ja kerron näistä syistä sitten enemmän.) En pysty enkä nyt haluakaan toteuttaa haastettani kunnolla täällä lomaillessa, mutta olen etsinyt kultaista keskitietä. Treenaamista en jätä kokonaan pois: hotellien päättämisessä hotellin kuntosalin varustelutaso nousi prioriteettilistassa kärkeen, ja tänään aamusta suunnistinkin jo ennen aamuseiskaa vetämään hiukan treeniä, kun mieheni vielä nukkui; sama suunnitelma on huomiselle. Ruokailussa pidän järkeä päässä: pääsääntöisesti yritän syödä terveellisesti, mutta aion myös nauttia vähän lomastani vetämättä kuitenkaan övereitä. Lentokoneeseen roudasin omat eväät, ja täytyy sanoa, että vajaan 20 tunnin matkustaminen tuntui paljon freesimmältä, kun ei vetänyt niitä lentokoneruokien hiilariövereitä ja kun ei tarvinnut turvautua vaihtokenttien ruokavalikoimiin. Safkat pysyivät viileinä coolerissa koko pitkän matkan ja vielä 18 tunnin matkustamisen jälkeen hotellihuoneeseen saapuessa sain vähän terveellistä omaa iltapalaa.
Tänään aamulla tein myös oman aamupalani, sillä meillä on hotellihuoneessa pieni keittiö. Munakokkelia, sieniä, kasviksia ja avokadoa ja sitten vielä sivuun vähän kaurapuuroa, jonka mieheni sai näyttämään enemmän liisterimäiseltä perunamuusilta. Syytämme saksalaisia pikakaurahiutaleita. Maku oli kyllä hyvä. Jatkossa hotelleissa aamupala sisältyy huoneen hintaan ja suuntaamme niihin. Tässäkin hotellissa kävimme testaamassa, mutta aamupalabuffetista piti maksaa erikseen, enkä halua maksaa täyttä hintaa buffasta, josta voin syödä lähinnä vain kananmunia ja salaattia.
Mutta helppoa ei muuten kropallani ole. Kotoa lähtiessäni oli haasteeni 74. päivä. Olen siis elänyt 74 päivää esimerkiksi ilman suolaa. Nyt olen jo saanut kroppaani suolaa, mielestäni liiaksikin, ja sehän muuten sekä tuntuu että näkyy. Huh. Jos joku kamppailee pöhötyksen kanssa, kannattaa koittaa miettiä omaa suolankäyttöä. Itse en kotona koskaan aiemminkaan ole laittanut suolaa mihinkään ja inhoan suolan makua, nyt vielä enemmän kuin ennen.
Olen elänyt myös ilman sokeria 76 päivää, enkä koskenut esimerkiksi berliinin munkkiin, jonka mieheni söi eilen. Ei kyllä tehnyt edes mieli, ei ollut hyvän näköinen. 
Saksalaista ruokakulttuuria en kuitenkaan suostuisi kokonaan missaamaan. Elämä on liian lyhyt sellaiseen. Tänään testasimme aidot berliiniläiset döner-kebabit. Oli kyllä maukasta!
Jonotimme oikeastaan tasan tunnin, ehkä hiukan jopa yli, kulttimaineeseen nousseeseen döner-kebab-kiskaan Kreuzbergin kaupunginosassa. Paikan nimi on Mustafa's Gemüese Kebab, ja se on monella listalla mainittu yhdeksi parhaimmista Berliinin döner-kebab-paikoista. He tarjoilevat vain kanaa tai kasvista.
Hähnchen Döner mit Gemüse eli kananlihainen döner-kebab kasviksilla ja kaikilla mausteilla. Suola-, rasva- ja hiilariöveri taattu. Totally worth it! Niin hyvää että tekisi mieli mennä ostamaan uudelleenkin. (Ainakin jos joku muu jonottaisi sen tunnin puolestani.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti