torstai 27. huhtikuuta 2017

4 keinoa alkaa ikävöidä Suomea

Haluaako joku ulkosuomalainen aiheuttaa itselleen kovan ikävän Suomeen? Tai niin kuin minä Suomi-ikävää kutsun: kotikoti-ikävän.

Tässä neljä keinoa siihen:

1) Ajattele kevään tuloa.

Vaikka tämä Kalifornian talvi on tänä vuonna ollut pahempi kuin edellisenä kahtena vuotena (eli on satanut paljon ja tulvimalla ja kuukausia putkeen), kevään tulo tuntuu silti välillä vähän laimealta täällä. Toki kukat kukkivat ja kasvillisuus vihertää, mutta kun lämpöasteet aina välillä vuoden alussakin heittävät yli kahdenkymmenen ja kun uima-allaskausi avattiin jo maaliskuussa, niin eihän se kevät tunnu paljon muulta kuin nopeasti kylään piipahtavalta kesältä.
Kukkien takia on kyllä kova kevätfiilis.
Sulava lumi, ne ensimmäiset ihanat kevätauringon säteet, vappu (hyvä vappua vain kaikille, menee meiltä ihan ohi sekin!), ekat t-paitakelit... Kevään tulo Suomessa on jotain aivan käsinkosketeltavaa, ja kun ajattelen sitä, alan ikävöidä Suomeen.

2) Ajattele tulevan kesän rientoja.

Olen missannut ulkomailla asuessa monia bileitä ja juhlia. Vähän aikaa sitten minulle selvisi, etten pääse kaverini polttareihin kesällä, koska ne ovat kuun lopussa ja meidän pitää osua Suomeen kuun alussa ristiäisten takia. Kesä on Suomessa erinäisten kekkereiden ja kokoontumisten aikaa, ja jos haluat ruveta ikävöimään omaa kotimaatasi, kannattaa vain ajatella kaikkia niitä ihania juhannusmökkejä, festareita, grilli-iltoja, retkiä rannoille ja ehkä hengailuja jokirannassa, jos satut tykkäämään Turusta, niin johan varmasti ikävä Suomeen kohahtaa pintaan.

Ulkosuomalaisen vaaleanpunaisten lasien sisään ei tietenkään mahdu mitkään realiteetit: en ole ollut juhannusmökillä tyyliin ikinä varhaisteini-ikäni jälkeen, festareilla olen käynyt ehkä kolme kertaa ja muutoinkin eikö 30-vuotias ole liian vanha sellaisiin, grilli-iltoja järkättiin kavereiden kanssa ehkä kerran koko kesässä, missään rannoilla en ole käynyt vuosiin ja jokirannassakin hengaavat varmaan lähinnä vain teinit... Aivan irrelevantteja faktoja.

Sitä paitsi jo Suomen kesä itsessään herättää pahan ikävän. Tänä vuonna sentään näen sen, sillä reissu Suomeen on suunnitteilla.
Kupla, jonka sisältä tämä ulkosuomalainen ajattelee Suomea, on varmaan vielä vaaleanpunaisempi kuin nuo hailakat kukat.
3) Kuuntele suomalaista musiikkia ja/tai angstaa, kun et saa sitä käsiisi. 

En ole tykännyt kuunnella suomalaista musiikkia oikein koskaan. Jotenkin täällä ulkomailla asuessa sitä kuitenkin joskus tulee sellaisia hetkiä, että on pakko päästä kuuntelemaan kotimaan musiikkiantia. Jos sitä nyt jostain löytää. USA:n alla olevan Spotifyni kanssa ei aina mene ihan niin kuin toivoisi, sillä jostain syystä suomalaiset haluavat pitää musiikkinsa Suomen rajojen sisällä; tästä aiheesta olen kirjoittanut angstinhuuruisen postauksenkin aikoinaan ja sama angsti jatkuu.
Pari vuotta sitten Antin musiikkia ei ollut saatavilla ollenkaan Spotifyssani. Nyt on sentään tapahtunut kehitystä ja löydän nämä kappaleet sekä muutaman vanhan albumin. Olin ratketa ilosta, KUNNES minulle selvisi vasta pari viikkoa sitten, että Antilla on nykyään uusiakin kappaleita. Eikä niitä tietenkään ollut minulle tarjolla. Itke, ulkosuomalainen, itke - uusi suomalainen musiikki ei kuulu enää sinulle.
Tältä Antin suosituimmat kappaleet näyttävät, kun Spotify on Suomen alla. YouTube sentään on olemassa ja pelastaa joskus, mutta sielläkin törmää "video ei ole saatavilla maassa, jossa olet nyt" -ilosanomaan. Ette kuulkaa varmaan Suomessa asuvat suomalaiset edes ymmärrä, miten hankalaa ulkosuomalaisen elämä joskus on. 
Täytyy siis vain tyytyä siihen, mitä ulkosuomalaisena saa, ja itkeä niiden muiden perään. (Tai "lainata" mieheni Spotifyta, sillä se on onnistuttu säilyttämään Suomen alla.) Ja näillä aiheillahan saakin sitten sen kotikoti-ikävän aikaiseksi ja kovaa.

4) Katso jotain suomalaista ohjelmaa jotakin sellaista kautta, missä tulee mainoksia. 

Katsoin Vain Elämää -jakson (senkään näkeminen ei muuten ole ihan yksinkertaista, sillä maksuttoman palvelun kautta törmää vain tähän: "Johtuen sisältöoikeuksista tämä ohjelma ei ole katsottavissa maassa jossa olet nyt") ja mitäs siellä sitten mainostettiin? No hitsit Valion jäätelöä ja Fazerin karkkeja. Voi itku! Mistä minä nyt tähän hätään saan ässämiksejä ja missääksiä ja jotain uutuusjätskejä... Jo pelkästään vain suomalaisen ohjelman katsominen saattaa laukaista kotikoti-ikävän, mutta minulle sen tekivät vasta nämä mainokset.
Ulkosuomalainen saattaa joskus kuukahtaa ikäväänsä yhtä pahasti kuin nämä alle viikossa (!) vihreän kukoistuksensa kadottaneet ja kuolleet korret. 
Jos tämä postaus aiheutti jollekin ulkosuomalaiselle pahan ikävän Suomeen, olen pahoillani, etten ole kovin pahoillani. Jakakaa ikävänne - se tekee siitä helpompaa.

8 kommenttia:

  1. Voin lohduttaa, että vuoden 2017 Suomen keväässä ei ole mitään kaipailtavaa! Tämä on ollut oikeasti surkein kevät ikinä, josko koko kevät on vielä edes alkanut! Jo viikko sitten uutisoitiin, että terminen kevät on jo 2 vkoa myöhässä. Viimeksi eilen satoi räntää/lunta läpi maan! Myös vapuksi on luvattu lumi- ja räntäsateita Etelä-Suomea myöten. Mulla on menny hermo tämän olemattoman kevään kanssa jo moneen kertaan ja ikävä Kalifornian auringon alle on kova! Eli summa summarum, kannattaa pitääkin ne vaaleanpunaiset lasit päässä suomalaisen kevään muistelemisessa, eikä tulla ainakaan tänä vuonna verestämään muistoja paikan päälle. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaaleanpunaisten lasien kanssa jotenkin myös ajatus vapusta ja räntäsateesta aiheuttaa ikävää. Koska kyllähän nyt vappuna kuuluu sataa räntää. Ja juhannuksena. ;)

      Poista
  2. Voi ei, ei olisi pitänyt lukea tätä! Heti iski koti-ikävä. Kaipaan kyllä ihan samoja asioita, vaikken yhtä kaukana Suomesta olekaan, asun nimittäin Sveitsissä. Vaikka ilmasto on täällä samankaltainen ja esimerkiksi talvella meillä on lunta, silti kaipaan kamalasti niitä valoisia kesäiltoja ja -öitä. Suomen kesässä on vain jotain aivan erityistä taikaa ja ihmiset nauttivat siitä enemmän. Samoin nuo mökki-illat ja rentouttavat laiturillaistuskelut voi unohtaa, täällä pienikin järventapainen on tupaten täynnä ihmisiä eikä samanlaista utuista fiilistä vaan pysty tavoittamaan. Nostalgiaan taipuvaisena ihmisenä ymmärrän myös hyvin tuon televisio-ohjelmaproblematiikan, mainokset saavat kaipaamaan milloin Oltermannia, milloin salmiakkia ja joskus jopa silliä (vaikken edes tykkää siitä). Samoin monen televisio-ohjelman tunnusmusiikki saattaa aiheuttaa sydäntäraastavaa koti-ikävää ja joulun alla erehdyin katsomaan Metsoloiden joulujakson Areenasta. Se oli paha virhe, koska seuraavaksi itkin sitä, miksei MEILLÄ ole tuollaista joulutunnelmaa?? :D Ei ole helppoa tämä ulkosuomalaisen elämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei valoisat kesäyöt... Ne on kyllä jotain aika maagista. Luulisi, että pimeyteen on tottunut, kun on asunut Suomessa (haha), mutta joskus ärsyttää, kun täällä kesälläkin ysiltä illalla on jo pimeää.

      Kaikki Suomen joulujutut aiheuttaa mussa aina kamalaa surua. Ei sellaista fiilistä vain saa muualle...

      Poista
  3. Noh, tätä menoa pääset vielä kokemaan ne kesän ekat t-paitakelit, kun tulette Suomeen. Tällä hetkellä ei vielä ole koettu edes talvitakeista luopumista - ainakaan, jos kulkee julkisilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooh onhan nyt vasta huhtikuun loppu, kaipa se siitä. :D Olin muuten unohtanut tuon pukeutumisongelman julkisissa... Turun busseissa oli aina joko ihan liian kylmä tai sitten joku kaamee lämmitys päällä, kun ihmisillä on talvikamat päällä eli ei hyvä.

      Poista
    2. Hauskaa.... Joulua? ... Espoosta!
      Täällä sataa räntää ;)
      Tuore ikkunasta otettu kuva:
      https://1drv.ms/i/s!Au-YtZeFHrkflUm9bhdE4r94V5fC

      Poista
    3. Sä vähensit mun ikävää nyt huomattavasti eli iso kiitos siitä! ;)

      Poista