torstai 29. maaliskuuta 2018

Les Mills BODYFLOW®/BODYBALANCE® -ohjaajakoulutus

Osallistuin viime viikonloppuna Les Millsin BODYFLOW®-formaatin ohjaajakoulutukseen. Suomessa ja muualla kuin Yhdysvalloissa asuvat tuntevat tämän lajin nimellä BODYBALANCE®. Kyseessä on täysin sama laji, mutta USA:ssa lajin nimi on bodyflow, sillä täältä löytyy pilatesfirma nimeltä Balanced Body, ja tuon firman nimen takia nimeä bodybalance ei saa käyttää.

Bodyflow tai bodybalance on yhdistelmä taijita, joogaa ja pilatesta. Tunnit sisältävät myös noin 10 minuutin loppurentoutuksen ja meditaation. Kuten kaikki muutkin Les Millsin formaatit, bodyflow on koreografioitu musiikkiin. Oikeanlaisella hengityksellä on lajissa suuri merkitys, aivan kuten perinteisessä joogassa ja pilateksessakin on. Bodyflow kehittää mm. kehon joustavuutta, voimakkuutta ja tasapainoa, rauhoittaa mieltä ja vähentää stressiä.
Valmiina koulutukseen! Ostin jokin aika sitten joogamaton, joka maksoi melkein $70. Aiemmin olen kärvistellyt parinkympin tavaratalomatolla, mutta ranteeni kipeytyivät, kun käteni luisuivat matolla ja jouduin käyttämään kamalasti energiaa luisumisen estämiseen. Vanha mattoni oli myös aivan liian ohut, ja polviini sattui usein. Uusi matto on paksu ja painaakin yli kaksi kiloa. Hinta hirvitti, mutta onneksi sain sentään ryhmäliikunnan ohjaajana tuntuvan alennuksen.
Suomessa asuessani en ollut kuullutkaan mistään bodybalancesta, vaikka kävin useamman vuoden ajan Les Mills -tunneilla. Löysin bodyflown (BF) Piilaaksoon muuton jälkeen, mutta vasta sillon, kun olin jo itse alkanut ohjata tunteja. Minulla oli jumppaohjaajan urani alussa aika hullu ohjausaikataulu, ja muutaman kerran jäin torstaisin aamutuntieni jälkeen osallistujaksi BF-tunnille. Olin aina jo tuossa vaiheessa viikkoa aivan kuollut, mutta bodyflown jälkeen oloni oli kuin uudestisyntynyt. Ihastuin lajiin todella, mutten käynyt tunneilla kuin muutaman kerran, sillä olin aivan liian väsynyt osallistumaan mihinkään ylimääräiseen omien tuntieni jälkeen. Jotenkin päätin kuitenkin haluavani kouluttautua ohjaamaan lajia, jos mahdollisuus joskus tulee, sillä jokin tunnin fiiliksessä veti minua puoleensa hyvin vahvasti. Minun oli hyvin helppo päästä bodyflowssa flow-tilaan. Kun minulla vuosi sitten oli alaselkäkipuja, aloin tehdä bodyflowta kotona omatoimisesti, hyvin epäsäännöllisesti mutta kuitenkin. Huomasin sen hyödyt, ja ihastukseni lajia kohtaan vain kasvoi. Lisäksi mentorini ja yksi tuttu joogaohjaaja ovat puhuneet minulle jo kauan siitä, että olemukseni ja ääneni on kuin luotu BF:n ohjaamiseen.

Bodyflow ei ole kovin suosittu Les Millsin formaatti täällä päin, joten koulutuksia Piilaaksossa tai lähialueilla ei ole ollut. Yli vuoden odottamisen jälkeen koulutus viimein putkahti ja vieläpä ihan San Josehen vartin ajomatkan päähän meiltä. Koulutus myytiin loppuun parissa viikossa; maksimimäärä osallistujia oli 16.
Koulutuksen luennot pidettiin pienessä kokoushuoneessa. Istuimme pitkän pöydän ääressä kuin jossakin komiteaistunnossa. Yleensä Les Millsin ohjaajakoulutuksissa istutaan jumppasalien lattioilla, ja kun lattialla pyörii 20 tuntia, niin siinä on kyllä joka paikka jumissa sen jälkeen. Pöytä ja tuolit olivat siis aivan ennenkuulumatotonta autuutta. 
Koulutus kesti koko viikonlopun, 10 tuntia lauantaina ja 10 tuntia sunnuntaina. Oli siis hyvin työntäyteinen viikonloppu. Ohjelma, jolla sertifioidun, on bodyflow / bodybalance 80. Koulutusviikonloppu sisälsi hyvin paljon luentoja, joista osan sisältö oli minulle tuttua asiaa - onhan kyseessä jo viides Les Mills -formaattini - mutta myös paljon uutta. Bodyflown ohjaaminen eroaa muiden formaattieni ohjaamisesta aikalailla. Esimerkiksi hengityksellä on suuri osuus lajissa, mutta myös coachingin eli sanallisen ohjauksen layerit eroavat muista lajeistani. Hiljaisuudella on bodyflowssa vielä olennaisempi osa kuin muilla LM:n tunneilla. Äänihuuleni tulevat rakastamaan tämän lajin ohjausta. ;)
Kuka kuvittelee jumpan ohjaamisen olevan yksinkertaista ja helppoa? Tässä vain pieni osa sitä, miten vaikkapa bodyflowta ohjataan.
Koulutusviikonloppu oli fyysisesti todella paljon helpompi kuin esimerkiksi bodypumpin tai bodyattackin koulutus (joka on tunnetusti ehkä GRIT-formaatin ohella hulluin LM:n koulutus). Olin silti äärimmäisen loppu viikonlopun jälkeen. Voisi kuvitella kropan olevan todella venynyt bodyflown täyteisen 20 tunnin jäljiltä, mutta lihakseni olivat kyllä kohtalaisen jäykät sunnuntaina illalla. Bodyflow saattaa jonkun korvaan kuulostaa kevyeltä venyttelyltä, mutta se ei todellakaan ole sitä. Tunnilla tulee helposti hiki, ja jos liikkeet suorittaa suurella ja oikeanlaisella tekniikalla, jotkut lihasryhmät saavat kivaa kyytiä. Bodyflow antaa myös kunnon haasteita, esimerkiksi tasapaino-kappaleissa, vaikka monimutkaisimpia joogan asentoja ei tunneilla nähdäkään; tosin minun koulutusohjelmassani numero 80 on kyllä sekä Bird Pose että Bird in a Basket and Flight (en tiedä asentojen "oikeita" jooganimiä, sillä sellaisia ei BF:ssa käytetä).

Toki koulutuksessa myös asetettiin kroppa tarkoituksella koville. Jokainen Les Millsin ohjaajakoulutus sisältää kyseisen formaatin oman Challengen, haasteen. Olin mietiskellyt paljon etukäteen, millainen haaste bodyflown kaltaisessa kohtalaisen rauhallisessa formaatissa voisi olla. Loppujen lopuksi haaste tarkoitti sitä, että teimme samoja liikkeitä monta kertaa putkeen ja pidimme asentoja staattisissa pidoissa. Voin sanoa, että kun hengailee Warrior 1 tai 2 -asennoissa pari minuuttia tai kun pitelee Crocodile Posea (joogan termein Chaturanga?) eli lähes kuin ojentajapunnerrusta alhaalla yli minuutin (varpailla tietenkin!; ohjaajat eivät saa olla koulutuksessa polvet maassa, haha), niin kyllähän se alkaa tuntua. Koulutuksessa tehtiin myös aurinkotervehdyksiä vääränlaisella hengitystahdilla, jotta käytännössä havainnollistettiin hengityksen rooli, ja sekin oli kyllä aika kamalaa. Ikävintä oli ehkä kuitenkin se, kun aurinkotervehdyksiä piti tehdä täysin hiljaisessa huoneessa ja samalla ajatella elämänsä surullisinta hetkeä. Monella oli kyyneleet silmissä.
Bodyflown perusasennon, Mountain Posen eli vuoriasennon, A B C. 
Koska bodyflow lajina ei ole minulle läpikotaisen tuttu, koulutus toi mukanaan joitakin yllätyksiä. En ollut täysin käsittänyt etukäteen sitä, miten äärimmäisen tekninen laji bodyflow on. Les Millsin kaikki formaatit korostavat oikeaa tekniikkaa (siksi rakastan Les Millsin tunteja - en voi sietää sitä, ettei tekniikkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota ryhmäliikunnassa tai missä tahansa liikunnassa) ja sisältävät todella paljon pieniä mutta tärkeitä yksityiskohtia, joten sinänsä teknisyyden ei olisi pitänyt tulla minulle yhtään yllätyksenä. Lisäksi ohjaan CXWORX®-formaattia, joka on ehkä kaiken teknisyyden ja pikkusälän multihuipentuma, mutta bodyflow saattaa jättää cxworxin varjoonsa. Tai ehkä BF:n teknisyys yllätti minut vain siksi, ettei laji ole minulle niin tuttu ja siksi, ettei minulla ole jooga- tai pilatestaustaa.
Tekniikan pintaraapaisua. Nämä asiat sentään tiesin.
Vaikken ole mikään kokenut bodyflowaaja ennalta, koulutus meni osaltani erittäin hyvin. Ohjasin 80-ohjelman Balance-kappaleen 4a viikonlopun aikana kolme kertaa ja varjostin pilatekseen perustuvan selkä-/core-kappaleen 7. Tekniikassani näiden kappaleiden osalta ei ollut mitään korjattavaa. Kouluttaja ei myöskään korjannut minua tekniikan work shopissa viikonlopun aikana muuta kuin kerran, joten olen ilmeisesti oikeilla jäljillä puuttuvasta taustastani huolimatta. Myös sanallinen ohjaukseni eli coaching meni nappiin oman kappaleeni osalta. Koin bodyflown ohjaajan roolin rauhallisuuden ja harmonisuuden (joihin kuitenkin yhdistyy voimakkuus) itselleni vähän vieraana, sillä muut ohjaamani lajit ovat niin täysin erilaisia. Kuulemma kuitenkin istuin täydellisesti in the essence of bodyflow. Ehkä mentorini on siis ollut aina oikeassa sanoessaan minun sopivan tämän(kin) lajin pariin.

Kuvittelin muuten jossain vaiheessa, etten ole tarpeeksi venyvä bodyflown ohjaamiseen, mutta koulutuksessa selvisi, ettei ohjaajan tarvitse olla mikään supernotkea. Sillä se tekniikka on kaiken alku ja juuri, eikä notkeus välttämättä auta tekniikassa. Ihmiset ovat erilaisia ja näyttävät erilaisilta - toiset taipuvat enemmän, toiset vähemmän, mutta kun liike lähtee liikkeelle (haha) oikeanlaisesti ja kun hengityksen avulla etsitään ja löydetään omat rajat, ollaan oikealla tiellä. Totta kai ohjaajan täytyy kuitenkin olla sen verran venyvä, että pystyy toteuttamaan liikkeet oikeanlaisella tekniikalla. Viikonlopun aikana muuten selvisi, että aika moni LM-ohjaaja kärsii samoista ongelmista kuin minäkin: kireyttä takareisissä, tiukkuutta lonkankoukistajissa, jäykkyyttä selässä... Sillä on hintansa, kun ohjailee bodypumpin, bodyattackin, bodystepin tai bodycombatin (en ohjaa sitä itse) kaltaisia lajeja lukuisia tunteja joka viikko. Kehonhuoltoa ei missään nimessä saisi laiminlyödä hetkeksikään.
Tree Pose. Menetin tasapainoni kolmen ohjauskerran aikana vain kerran enkä silloinkaan ihan kokonaan. Onneksi it's about the journey, not the destination, kuten bodyflown parissa sanotaan.
Läpäisin koulutuksen kevyesti. Les Mills on muuttanut ohjaajakoulutuksien läpäisykriteerejä sitten sen jälkeen, kun minä viimeksi osallistuin koulutukseen (melkein kaksi vuotta sitten). Kriteerit ovat nyt tietyllä tavalla tiukemmat, mikä on mielestäni erittäin hyvä asia. Koulutuksen läpäiseminen ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että saa lisenssin ohjata bodyflowta. Seuraavan 60 päivän aikana pitää kuvata video kokonaisen tunnin ohjaamisesta ja lähettää video Les Millsille arvioitavaksi. Vasta hyväksytyn videon jälkeen saa lopullisen sertifioinnin. Myös videon läpäisyn kriteerit ovat tiukentuneet sitten edellisen sertifiointivideoni. En kuitenkaan epäile yhtään, ettenkö läpäisisi videoni, kunhan vähän harjoittelen. Varsinkin oikeanlaisen hengityksen saaminen liikkeisiin - ja hengityksen ohjaaminen osallistujille - on minulle varmasti haaste, sillä se on niin uutta minulle. Minua jännittää myös ajatus loppumeditaation ohjaamisesta, mutta kaipa kaiken oppii.

Matkani bodyflown osalta on siis vasta aivan alussa. En malta odottaa, mitä tämä formaatti tuo mukanaan elämääni. Huomasin eron jo viikko ennen koulutusta, kun harjoittelin 80-ohjelmaa joka päivä - koko kehoni oli joustavampi ja vähemmän kipeä kuin aikoihin, vaikka foam rollailen ja venyttelen säännöllisesti. Toisaalta myös reiteni olivat kipeät, koska voi jestas kaikkia niitä Warrior-asentoja. :D Kaikkien kovien intensiteetin lajien ohella kroppani kuitenkin varmasti kiittää mahdollisuudesta päästä flown tilaan.

Onko jollakulla lukijalla kokemuksia bodyflowsta / bodybalancesta?

2 kommenttia:

  1. Ihana bodybalance! Mä kävin aikoinani paljonkin bodybalancessa, se on mulle tutuin Less Millsin tunneista. Sittemmin aloin käydä puhtaasti astangajoogatunneilla, mutta balance oli niille hyvä ”alustus”. Ymmärrän tosi hyvin miks siellä astangajoogaakin sanotaan flowjoogaksi, siellä liikkeet tehdään soljuvammin ja jotenkin koko tunti kertaakaan pysähtymättä (mikä tekee tunnista rankemman).

    Onko sulla nyt säännöllisesti ohjauksessa balance-tunti? Oispa hauska päästä sun tunnille sit kun tullaan toukokuussa käymään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, mä olin ihan unohtanut teidän reissun tänne! Joko tarkat päivämäärät on tiedossa...? Laittelehan viestiä :)

      Toistaiseksi ei ole omaa tuntia vielä tiedossa. Mutta täytyyhän tässä ensin saada se lopullinen sertifikaattikin. Mä muuten joskus Turussa kävin kokeilemassa astangajoogaa. En kyllä yhtään muista, millasta se oli, haha. Itekin tykkään sellaisesta "soljuvasta menosta".

      Poista