Valittelin tuossa aiemmassa Suomen reissua koskevassa postauksessani sitä, kun pitkän sairauslomani jälkeen liikuntaani tulee taas tauko Suomen loman aikana. Kommenteissa kysyttiin, miksi matka Suomeen ja liikunnan harrastaminen sulkisivat toisensa pois. No eiväthän ne tietenkään sulje. Olin vahingossa poistanut joitain pätkiä tekstiä muokatessani, enkä ollut kirjoittanut ajatuksiani uudelleen ylös. Jo kahden aiemman Suomi-reissun kohdalla selvitin jo ennen matkaa, mistä löydän haluamani Les Millsin -tunnit, ja niin tein nytkin. Liikunta on minulla parasta lääkettä jetlagiin, enkä mielelläni yritä selvitä paria päivää pidempää ilman jumppatunteja, ellei ole tärkeitä syitä. (Mutta tietenkään liikunnan harrastaminen ei ole täällä mahdollista siinä mittakaavassa kuin kotona, minkä takia koen liikuntaani tulevan sen tauon, josta edellisessä postauksessa mainitsin.)
Kun tutkailin Turun kuntosalien jumppa-aikatauluja, törmäsin ilmiöön nimeltä kesäaikataulut. Olin aivan unohtanut, että tällainenkin kuvio on olemassa. Juhannuksen jälkeen puoli Suomea tuntuu menevän kiinni, näköjään kuntosalien ryhmäliikunnat mukaan lukien. En muistanut tätä, kun olen jo tottunut siihen, että Piilaaksossa on samat aikataulut ympäri vuoden pieniä juhlapäivämuutoksia lukuun ottamatta. Ilmeisesti Suomessa kesällä ei haluta jumpata niin paljoa. Toisaalta miksi haluttaisikaan, kun kerta Suomen kesä on niin lyhyt ja ulkona on paljon kivempi liikkua kuin sisällä...
Onneksi tunteja sentään löytyy, ja eilen kävelinkin sitten neljä kilometriä päästäkseni BODYATTACK-tunnille. Attackin takia olisin kävellyt varmaan vaikka kymmenen kilometriä, vaikka painoihan se aikaerorasitus päälle. Tunti oli vähän ennen kuutta illalla, ja siinä kohtaa piti valita, jääkö zombiena sisälle äidin luokse vai lähteäkö vain reippaana matkaan. Kannatti lähteä, sillä bodyattackista sai iltaan energiaa!
 |
| Bodyattack pelastaa hetken kuin hetken, oli aikaerorasitus tai ei. "Attack your jetlag" on uusi mottoni! (Kuva otettu Facebookista, jossa se on ollut jaossa ohjaajien ryhmässä. Alkuperäinen lähde näkyy kuvasta.) |
Jumppatunneilla käyminen Suomessa on minulle hauskaa ihan vain siitäkin syystä, että pääsen kuulemaan, miten niitä lajeja, joita itsekin ohjaan, vedetään suomeksi. Olen käynyt tunneilla vuosia ennen muuttoani totta kai, mutta en kai minä silloin kiinnittänyt tuollaisiin asioihin mitään huomiota - suomen kieli oli oletusarvo, ei sitä tarvinnut ajatella. Joskus liikkeiden nimissä tulee nykyään hauskoja yllätyksiä. Lempparini ovat esimerkiksi "iso hiihto" tai "matala juoksu" bodyattackissa. Parasta! Olen muuten jo kahden edellisen Suomi-reissuni aikana luonnostellut postausta siitä, miten jumppatunnit Turussa eroavat piilaaksolaisesta meiningistä. Olen aiemmin alle vuoden Kaliforniassa asumisen jälkeen kirjoittanut amerikkalaisesta ryhmäliikunnasta (jutun löytää täältä), mutta sittemmin ryhtyessäni itse ohjaajaksi ja vieraillessani Suomessa useammin olen luonnollisesti tutkaillut asiaa uudelta näkökantilta. Ehkäpä saan taas inspiraatiota palata aiheen pariin. Sanottavaa siitä kyllä olisi.
Tänään en jumppaan kerennyt, koska mieluummin sentään näen perhettä ja ihan joka päivä ei riitä aikaa molempiin, etenkään niiden rajallisten kesäaikataulujen kanssa. Huomenna olisi taas uudet mahdollisuudet.
Mitäs muut ulkosuomalaiset haluavat tehdä heti ensimmäisten Suomi-päivien aikana? Perheen ja kavereiden tapaamista ei lasketa, se nyt on luonnollisesti monella ykkönen, myös minulla. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti