Mistä ulkosuomalaiset kaverukset puhuvat keskenään?

Nyt kun en ole voinut ohjata tuntejani, minulla on ollut tavallista enemmän aikaa nähdä kavereita. Etenkin sellaisia kavereita, joita tulee nähtyä todella harvoin: tällä viikolla tapasin kolmena päivänä kavereita, joiden kanssa en ole hengannut aikoihin, koska kellään osapuolella ei vain ole ollut aikaa tai energiaa. Kukaan näistä kavereista ei ole suomalainen. Eniten vietän täällä yleensä aikaa suomalaisten kavereideni kanssa. Niinpä ajattelin kertoa siitä, mistä aiheista näissä ulkosuomalaisten porukoissa joskus puhutaan. Minulla oli kerran mielessä se, miten suomalaiskaveriporukkani puheenaiheet saattaisivat kuulostaa vähän hauskoilta ei-ulkosuomalaisten kaverieni korviin, ja nyt päätin vihdoin kerätä tänne parhaita paloja.

Luonnollisesti puhun kavereideni kanssa täällä samoista aiheista kuin kotimaassakin puhuisin kavereideni kanssa. Monesti silti ulkosuomalaisuus luo keskusteluihin lisätvistin, ja totta kai maahanmuuttajuus värittää puheenaiheita vahvasti. Alla olevista aiheista puhun myös ei-suomalaisten mamu-kavereideni kanssa.

Minulla on nyt ollut voimia käydä kävelylenkeillä kaverin kanssa. Kuvassa kaverin koira. 

Tässä siis parhaimpia esimerkkejä keskustelunaiheista. Nämä aiheet on sitten irrotettu asiayhteydestä ja muista aiheista, joten näistä ei kannata vetää mitään johtopäätöksiä minun tai kaverieni elämästä.

- Aviomiesten työ: Me olemme kaikki (korkeasti)koulutettuja älykkäitä naisia, joilla on oma elämä. Silti lähes joka kerta puhumme aviomiestemme työstä: kuinka pitkiä työpäiviä miehet tekevät ja kuinka tyytyväisiä työhönsä he ovat. Jos tapaa uusia tuttavuuksia tai keskustelu koskee muita paikallisia suomalaisia, lähes aina nopeasti pitää selvittää se "missä sen mies on töissä". Totta kai Suomessa puhuimme kaverieni kanssa joskus ohimennen puolisojemme työstä, mutta emme koskaan näin usein emmekä näin paljon.

Tämä aihe selittyy totta kai helposti: jokainen meistä on tullut tänne puolisonsa työn takia ja me olemme täällä näiden töiden takia. Se, miten tyytyväinen mies on työhön, on siis iso osa elämää täällä.

- Muuttoaikeet: Miettikää, kuinka usein Suomessa joku muuttaa. No ei yleensä kovin usein. Piilaakson erikoisuus on se, että moni muuttaa kerran vuodessa, sillä ainakin asuntojen vuokrasopimukset on usein tehty vain vuodeksi kerrallaan ja sopimuksen uusiminen tarkoittaa aina korotusta vuokraan. Monet etsivät vuoden jälkeen edullisemman asunnon. Me olemme aikamoinen poikkeus, sillä olemme asuneet samassa asunnossa kolme vuotta. Tiedän muutaman pariskunnan, jotka ovat asuneet samassa kämpässä monta vuotta, mutta suurin osa tuntuu muuttaneen ainakin kerran sen jälkeen, kun ovat laaksoon tulleet. Tämän faktan takia kaveriporukassa puhutaan kohtalaisen säännöllisesti mahdollisista muuttoaikeista ja vuokrankorotuksista.

- Muuttoaikeet ja Suomi: Edelliseen keskustelunaiheeseen liittyy usein myös kysymys mahdollisesta paluumuutosta Suomeen. Vaikka aihe ei olisi ajankohtainen, joskus mietimme sitä, mitä ajatuksia paluumuutto herättäisi, jos se nyt olisi edessä. Monen ulkosuomalaisen elämässä Piilaaksossa on helposti läsnä mahdollisuus siitä, että elämä palaa takaisin kotimaahan, sillä Green Cardin saaminen ei ole varmaa ja viisumitkin umpeutuvat lopullisesti jossain vaiheessa. Kaiken lisäksi yleisin viisumityyppi on sellainen, joka on voimassa vain sen miehen työsuhteen ollessa voimassa, eivätkä potkut ole mikään erikoisuus täällä, vaikka it-ala kukoistaakin. Työsuhteen päättyminen ei edes ole ainoa syy, miksi jonkun täytyisikin yhtäkkiä palata Suomeen; elämässä kun nyt sattuu ja tapahtuu.

Meidän Piilaaksossa viisumien varassa elävien ulkosuomalaisten elämä on siis tietyllä tavalla epävarmaa. Minun on vähän hankala kuvata sanoin sitä, miten tällainen paluumuuton mahdollisuus - vaikkei se olisi edes ajankohtainen - värittää keskusteluja joskus hyvinkin vahvasti.

- Green Card: No tottahan toki niistä Green Cardeista sitten puhutaan, kun ne kerta tekevät olennaisen eron siihen, onko elämä täällä epävarmaa vai vähemmän epävarmaa. Jokaisen GC-status tsekataan aina tasaisin väliajoin tapaamisilla, vaikka näissä statuksissahan ei mitään muutoksia noin vain tapahdu, kun prosessit vievät aikaa kuukausia ja kuukausia. Joskus myös ei-paikalla-olevien tuttujen GC-statukset käydään lävitse.

- Päivien sisältö: Koska homemaker on yleinen ammatti täällä, totta kai aina pitää puhua siitä, mitä kukakin tekee kaikki päivät ja etenkin siitä, jos jollakulla on ollut tylsää. Läheskään kaikilla ei ole yhtään tylsää, vaikka mitään töitä ei olisikaan.

- Reissut Suomeen ja muualle: Paluumuuttoa useammin puheena on se, kuka aikoo mennä lomailemaan Suomeen ja milloin. Olennaista on myös se, millaisia ajatuksia ja tunteita Suomeen meneminen herättää. Suomi-lomien lisäksi usein puhutaan siitä, onko reissuja muualle tiedossa. En tiedä, mistä johtuu, mutta välillä tuntuu siltä, että reissuista puhutaan kaveripiirissäni täällä huomattavasti paljon enemmän kuin Suomessa kaverien kesken. Ehkä täältä on helpompi matkustaa, ihan vain jo pelkästään viikonlopuksi...? Todennäköisempi syy lienee kuitenkin se, että Suomessa asuessani monet kaverini vielä opiskelivat, eikä silloin välttämättä ollut rahaa tai aikaa lomailuun.

- Asuntojen (huono) laatu: Vaikka Piilaakson asuntojen vuokrat ovat tuhansia kuukaudessa, laatu ei useinkaan ole hyvä. Eri apartment-kompleksien laaduissa ei tunnu olevan eroja, ainakin jos voi vetää johtopäätöksiä siitä, miten tästä aiheesta aina välillä keskustellaan. Esimerkit minun elämästäni: Jos imuri osuu seinään, siitä tulee jälki seinään. Jos lautanen osuu keittiötasoon, siitä tulee lommo - siihen tasoon, ei lautaseen! En ole ainoa tällaisten tarinoiden kertoja. Siksipä aina joskus jaksamme taivastella sitä, miten asunnot tuntuvat olevan kertakäyttöisiä. (Niin kuin ne kyllä ehkä ovatkin: pinnat taidetaan pitkälti uusia aina asukkaiden välissä...?)

- Autot: Ennen Kaliforniaan muuttoa vastaukseni kysymykseen "millainen auto teillä on?" sisälsi lähinnä tiedon siitä, minkä värinen automme on. Olen vieläkin aivan superhuono tunnistamaan (tai muistamaan) autojen merkkejä tai malleja, koska minua eivät nämä seikat kiinnosta, mutta silti olen oppinut autoista enemmän kuin ennen. Autot ovat aihe, josta puhutaan kaveriporukassani harvoin, mutta silti paljon enemmän kuin ikinä Suomessa ja paljon enemmän kuin kuvittelisi, kun fakta on kuitenkin se, ettei minua tai kavereitani kiinnosta autot. Tiesinkö Suomessa, millainen auto kaverillani on? No en todellakaan tiennyt. Täällä ehkä jopa tiedän. Autot ovat puheenaihe, josta ei vain pääse eroon, kun asuu yksityisautoilun luvatussa maassa.

- Terveydenhuolto: Terveysvakuutukset ja terveydenhuolto puhuttavat meitä usein. Missä lääkärissä kukakin käy, onko se ollut hyvä, millaiset omavastuuosuudet kelläkin on... Kenen mielestä USA:n terveydenhuoltosysteemi on hyvä ja kiva, kellä on ikävä Suomen systeemiä... Ja niin edelleen.

- Eläke: Tästä aiheesta on puhuttu oikeastaan vain kerran, mutta pakko mainita se nyt tähän, sillä ihan heti Suomessa ei tällaisesta aiheesta keskusteltaisi. Ymmärrettävistä syistä tietenkin: Yhdysvalloissa eläkettä ei automaattisesti kerry palkasta niin kuin Suomessa, vaan eläkesäästäminen pitää itse aloittaa. Seksikäs aihe kohtalaisen nuorille naisille, eikö olekin?

- Vielä yksi erikoisuus: Joskus tulee sellainen olo, että on joku pahinkin martta, kun tajuaa, että elämä kavereiden kanssa on välillä tätä:

• Yhteisellä kauppareissulla kerran aloimme puhua pyykinpesuaineista ja siitä, mikä aine on hyvää ja minkälaisia tuloksia kukakin on saanut aikaan. Siis apua oikeasti mikä aihe! Neljän naisen porukasta vain yksi oli sitä mieltä, ettei hänellä ole koskaan ollut ongelmia saada pyykkiä täysin puhtaaksi amerikkalaisilla pesukone ja -aineyhdistelmillä. Tästä on kyllä keskusteltu aiemminkin, ei vain tällä kauppareissulla. Muistan elävästi myös keskustelun, joka koski lattianpesua ja siihen tarkoitettuja välineitä, koska jostain syystä täältä on yllättävän hankala löytää lattianpesuun tarkoitettuja kestäviä pesuvehkeitä (kertakäyttöisiä kyllä on). 
• Uuden ystävän luokse - tai vanhan ystävän uuteen asuntoon - mentäessä aina pitää tarkistaa kodinkoneet. "Hei millanen pesukone teillä on? Täytetäänkö edestä vai ylhäältä?" "Ai teillä on tollanen astianpesukone, meilläkin on." Joo-o, ihan normaalia. Amerikkalaiset kodinkoneet ovat jännä aihe. 

- Ja sitten vielä bonus: Tavalliset, arkiset aiheetkin saavat joskus vahvan ulkosuomalaisuuden leiman. Vähän aikaa sitten porukassamme keskustelussa kuultiin erinäisten aasinsiltojen kautta mm. tämä: " -- Jos tulee eteen sellainen tilanne, että sitä avioeroa ihan oikeasti mietitään, niin kannattaa nopeasti laittaa se vireille täällä Amerikassa ja hakea se täällä ennen kuin mies ehtii aloittaa prosessin Suomessa. Täällä kun mies joutuu sitten maksamaan sitä elatusapua ex-puolisolleen. - - " Kyllä, elatusapua lapsettomalle aikuiselle. Kun se homemaker kerta on ihan oikeasti oikea ammatti. :D

Aiheeseen liittymätön toinen puistokuva. Kuvassa joku täysin tuntematon ihminen.

Näin siis täällä yhden ulkosuomalaisen pienessä muiden ulkosuomalaisten kuplassa. Miltäs aiheet kuulostavat? Onko ilmassa mökkihöperyyttä, vieraantumista muusta maailmasta vai kuulostaisivatko minkä tahansa porukan muusta kontekstista irrotetut keskustelunaiheet vähän tällä tavalla oudon hauskoilta? Vai onko tämä edes yhtään omituista tai edes hauskaa loppujen lopuksi? Jokainen tehköön omat päätelmänsä.