Viikonloppu kuvina

Kun arkipäivät tällä viikolla ovat menneet pitkälti kotona rentoutuen, niin olisihan sitä viikonloppuna kiva tehdä jotain. Emme kyllä keksineet mitään järkevää tekemistä. Uloskaan ei tehnyt mieli, kun koko ajan joko satoi tai ainakin tuuli hyvin kovaa ja oli kylmä.

Kävimme ostamassa miehelleni uudet farkut. Harmi, että lähiostoskeskus lauantaina on niin kamala paikka ryysiksen takia, ettei siellä pysty olemaan kovin kauaa.

Tuuli niin kovaa, että mietin, mahtavatko palmut pysyä paikoillaan. Puita täällä kaatuu ihan koko ajan, kun myrskyää. Kun tuulee, ei kannata koskaan parkkeerata puun alle. Olen nähnyt tästä varoittavan esimerkin. 

Sitten kun haluaa vältellä kotiin menemistä, voi aina mennä ravintolaan syömään.

Yhteen pieneen ostoskeskittymään on juuri avattu italialainen ravintola, jonka toisessa ketjupisteessä olemme käyneet ja tykänneet. Piti testata tämäkin.

Italialaista ruokaa meksikolaisten tekemänä. Paitsi ettei tämä alkupala ole kyllä mitenkään italialainen, mutta jos alkupalalistalla on friteerattuja mereneläviä, minä en koskaan voi olla ottamatta niitä. 

Ravintola oli "perusjenkkiraflaa" vähän fancymman oloinen. "Vähän kuin Turussa voisi olla, pienemmässä mittakaavassa tosin", mieheni sanoi. Mitä nyt urheilua tulee totta kai monesta eri tv-ruudusta.

Ruokakooman kanssa oli hyvä palata kotiin katsomaan telkkaria ja syömään vähän lisää, tällä kertaa jälkkäriä. Olemme katsoneet viime aikoina joitakin suomalaisia tv-sarjoja. Minä en ole tykännyt katsoa suomalaisia ohjelmia varmaan viimeiseen yli 10 vuoteen, mutta kun kuulin suosituksia kaverilta (huvittavasti sellaiselta kaverilta, joka asuu ihan täällä), oli pakko katsastaa. Ehkä ulkomailla asuminen vaikuttaa tähänkin jotenkin...?

Sunnuntaiaamuna palattiin syömisfiilikseen. Meillä oli aamupalatreffit kaveripariskunnan kanssa perinteisessä amerikkalaisessa dinerissa.

Harvoihin paikkoihin voimme kävellä kotoa, mutta onneksi tähän yhteen dineriin voimme.

Harmaata on. 

Aamupalasandwich ja amerikkalaisia pannareita, jotka näyttävät kuvassa tylsiltä, mutta joissa taikinan joukossa oli banaaneita ja jotka olivat aivan ihania. Päivä lähtee käyntiin näillä.

No eihän tuollaisen aamupalan jälkeen sitten mikään kyllä oikeasti käynnistynyt. Ei muuta kuin takaisin kotiin. Yritin vältellä paikallaan olemista ja vähän bodyflowasin. (Suomalaiset kaverini tuntevat tämän Les Millsin lajin nimellä bodybalance.) Voin muuten kertoa, että jenkkiaamiainen sekä taijimainen ja joogailumainen touhu eivät välttämättä ole ihan se kaikkein parhain yhdistelmä, mutta kroppa kyllä vähän vertyi.

Liikenne on sentään rauhallista sunnuntaina. 

Sitten kun alkoi tylsistyttää taas, puhuin mieheni lähtemään Costcoon, jonne parin päivän sisällä joka tapauksessa pitäisi mennä. En ole aikoihin käynyt Costcon viikonloppukaaoksessa, eikä taas tarvitse ihan hetkeen mennä uudelleen. Se lähiostoskeskuksen ryysis kalpenee nopeasti tämän menon rinnalla. Termi "kaaos" ei riitä kuvaamaan sitä menoa, ei parkkipaikalla eikä sisällä kaupassa.

Parkkipaikkaa piti hakea varmaan melkein vartti. Jonot sentään menivät tehokkaasti. Kaamea paikka viikonloppuisin. 

Kuin ruotsinlaivan kaljakärryt. Paitsi että nämä ovat meidän Costco-kärryt. 

Huomenna maanantaina on President's Day, joka on vapaapäivä joillekin. Mieheni ei pidä vapaata. Minä pidän olosuhteiden pakosta ja aion mennä hierontaan. Tiistainakin on vielä ohjausvapaapäivä, mutta sitten pitäisi kyllä jo kyetä vähän arkeen.