tiistai 15. marraskuuta 2016

Les Mills BODYPUMP® and CXWORX® Advanced Instructor Module 1 -koulutus

Ennen Halloweenia osallistuin kahteen eri Les Millsin jatkokoulutukseen: sekä BODYPUMPIN® että CXWORXIN® Advanced Instructor Module 1 -koulutukseen. Kesällä kävin vastaavan koulutuksen BODYATTACKISSA®. Advanced Instructor Module 1 -koulutus (AIM1) kestää yhden päivän ja keskittyy formaatin syvempään olemukseen, tekniikkaan ja lajin ohjaukseen.

Bodypumpin koulutus oli ensin lauantaina ja se oli loppuunmyyty jo aikoja ennen koulutusta. Bodypump on ehdottomasti suosituin Les Millsin formaatti täällä päin (ja varmasti monessa muussakin suunnassa ja maassa). Osallistujia taisi olla 24, mikä oli hiukan ikävää, sillä suuren osallistujamäärän takia kaikki kesti.
Koulutukset olivat San Josen yliopistolla, siellä samassa paikassa, jossa kävin ohjaamassa muutaman kerran kesällä.
En nyt kauheasti ala kirjoittaa siitä, mitä koulutus piti sisällään, sillä koulutuksen kaava oli pitkälti sama kuin bodyattackissa ja siitä olen jo aiemmin kirjoittanut (ks. linkki ylhäällä). Nyt vain tietenkin keskityttiin bodypumppiin, sen olemukseen, tekniikkaan ja ohjaukseen. Suurin ero attackiiin verrattuna oli siinä, että tekniikkaan keskityttiin pumpin AIM1:ssa vain hetken, taisi olla ehkä tunnin. Bodyattackin AIM1 oli todella fyysinen kokemus ja siellä hiottiin tekniikkaa paljon. Attackin suorittaminen oikealla tekniikalla onkin ainakin minun mielestäni huomattavasti hankalampaa kuin pumpin, mikä ehkä selittää erot keskittymisessä.

Koulutuksessa annettiin jokaiselle yksi kappale, joka ohjattiin päivän aikana kahdesti noin puoleen väliin saakka (suunnilleen noin 2 minuuttia tai vähän kauemmin) ja josta sai siis kaksi kertaa palautetta. Koska osallistujia oli monta, useammalla oli sama kappale. Ohjaukset veivät tuskastuttavan kauan aikaa. Vaikka sanon attackin AIM1:n olleen fyysisempi koetus, lihakset olivat kuitenkin suuremmassa koetuksessa pumppikoulutuksessa, koska no, lihaskunto nyt vain on luonnollisesti erilaista kuin muunlainen liikunta. Hiukan ärsyttävää hinuttaa jotain kyykkykappaletta kerta toisensa jälkeen. Sen taisi ohjata 4 eri ohjaajaa. Aluksi oli kiva nähdä, miten muut ohjaajat ohjaavat, mutta siihen turtui nopeasti. Varsinkin päivän toisella ohjauskerralla olisin mieluummin ollut tekemässä jotain muuta.

Bodyattackin AIM1:sta tykkäsin kovasti, mutta bodypumpin oli pettymys. Koulutuksessa oli mielestäni liikaa samoja asioita, jotka jo peruskoulutuksessa on käyty lävitse ja vaikka kertaus on opintojen äiti, niin rajansa kaikella. Olisin mielelläni voinut keskittyä siihen tekniikkaan enemmän. Pahin ongelma oli kuitenkin ehkä se, että kappaleiden ohjaukset veivät niin hävyttömän paljon aikaa. Pienemmällä porukalla olisi varmaan ollut vähän kivempi.
Yksinkertaistettu malli siitä, miten ohjataan alkuasento ja jokainen liike BP:ssa.
Cxworxin AIM1 sunnuntaina olikin sitten täysin erilainen kokemus. Myös se cxworxin peruskoulutus poikkeaa hiukan muiden formaattien peruskoulutuksista, koska cxworx nyt yleisestikin poikkeaa muista LM-formaateista aikalailla: sen perusta ja syvin olemus on huomattavasti enemmän science based, enemmän tutkimustietoon ja anatomiaan perustava, jos nyt noin voi suomentaa. 

Osallistujia cxworxissa taisi olla vain 15. Jokaiselle määrättiin oma kappale koulutuksen alussa, ja koska kappaleita 30 minuutin formaatissa on vain 6, monella ohjaajalla oli jälleen sama kappale. Tässä koulutuksessa kappale ohjattiin vain kerran, koulutuspäivän lopussa, joskin silloin ihan kokonaisuudessaan.

Tämä AIM1 antoi paljon enemmän kuin bodypumpin. Käytimme paljon aikaa harjoituksiin, jotka testasivat liikkuvuutta ja kontrollia. Niistä sai paljon ajateltavaa, ja vastaavia harjoituksia voi tehdä myös kotona. Lisäksi ohjaajan käsikirja sisältää hyviä venyttelyharjoituksia liikkuvuuden parantamiseksi. Oikeasti siis hyödyllistä, ei vain sitä samaa, joka jo (ainakin periaatteessa) pitäisi tietää peruskoulutuksen jäljiltä.

Mikä sitten oli minun saama palaute näistä koulutuksista? Bodypumpin AIM1:ssa minulla oli selkäbiisi (ohjelmasta BP99), mistä olin iloinen, sillä olin toivonut joko kyykky- tai selkä-biisiä, koska niissä olen mielestäni heikoimmillani. Tekniikkakorjauksia oli vain yksi, eikä se tullut minulle minään yllätyksenä, koska kuten jo todettu, tuo kappale ei ole vahvuuteni. Suurin palautteen aihe oli kuitenkin ääneni ja tarkemmin sanottuna vocal contrast. En kertonut kouluttajalle ääniongelmistani ja käytin ohjatessani lähinnä vain hiukan minulle tavallista keskusteluääntä voimakkaampaa ääntä. Eihän siinä tietenkään ollut tarpeeksi kontrastia.

Sama ääneen liittyvä palaute oli cxworxissa. Minulla oli 6-kappale (ohjelma oli CX24) ja sain hyvää palautetta siitä, että ohjeeni ovat hyvin teknisiä ja selkeitä ja myös tekniikkani hyvällä mallilla. Mutta äänessä voisi olla enemmän kontrastia.

Kouluttaja molemmissa AIM1-koulutuksissa oli sama (Rebecca Garrity Pinto), ja cxworxin päivän päätteeksi minua alkoi jo ärsyttää se, että kouluttaja varmaan pitää minua jonain idioottina, joka ei jo aiemman päivän palautteen perusteella osaa käyttää erilaisia ääniä. (Tämä ongelma oli kyllä parilla muullakin.) Niinpä viimeisen koulutuspäivän lopuksi kerroin hänelle ongelmistani. Olisi totta kai ollut ehkä hyvä kertoa niistä jo aluksi, mutta periaatteesta en mene koulutuksiin valittamaan, vaan oppimaan uutta ja saamaan aitoa palautetta juuri siitä minulle tällä hetkellä aidosta tavasta ohjata.

Kävimme kouluttajan kanssa siinä sitten kahden kesken lävitse bodypumpin selkäbiisiä ja hän antoi esimerkkejä siitä, miten ääneen saa kontrastia helposti, mutta totta kai korosti, että minun pitää konsultoida lääkäriäni ja puheterapeuttiani. Kyse ei ole vain siitä, että pitäisi käyttää isompaa ääntä, vaan myös siitä, että voisi käyttää rauhallisempaa ääntä. Minun keskusteluäänikin on jo aika voimakas. Välillä voisi vähän keventää, jotta sitten voi taas käyttää isompaa ääntä. Olen saanut jo tähän liittyviä ahaa-elämyksiä ohjatessani tuntejani koulutuksen jälkeen.
Miten mätsätä ääni kappaleen erilaisiin hetkiin. Always team teach with the music, kuten Les Millsilla sanotaan. Vasemmalla ryhmämme näkemys BP99-ohjelman minun mielestäni upeasta selkäkappaleesta, oikealla näkemyksemme siitä, millaista ääntä kussakin kohdassa voisi käyttää. Olisi ihanaa, jos vaikka löytäisin sellaisen äänialan ammattilaisen, joka ymmärtäisi, millaista työtä teen.   
Kaiken kaikkiaan olen iloinen siitä, että tällä hetkellä ohjaukseni vaikuttaa olevan hyvin mallillaan, ellei äänen käyttöä oteta lukuun. Kontrastin löytäminen ääneen ei kuitenkaan ole helppoa, eikä etenkään, jos välttelee isoa ääntä. Kaiken perusta on kuitenkin totta kai oikeassa tavassa oppia käyttämään ääntä, sillä huutamisesta ei isossa äänessä ole kyse. Onneksi ääneni voi tällä hetkellä jo paremmin ja olen luottavainen sen suhteen, että tulevaisuudessa voin työskennellä sen kanssa hyvin.

Ääni ei kuitenkaan ole ainoa keino kontrastin luomiseen, vaan kontrastia saa muillakin tavoilla. Sain koulutuspäivien aikana ihanaa palautetta eräältä toiselta osallistujalta, naiselta, joka oli minua paljon vanhempi ja jolla oli takanaan 20 vuotta ohjausta. Hän oli osallistujana sekä pumpin että cxworxin koulutuksissa. Pumpin koulutuksen aikana hän ei uskonut minun olleen ohjaajana vain reilua vuotta, koska hän sanoi minun vaikuttaneen niin luonnolliselta ja itsevarmalta ohjatessani muulle ryhmälle. Sitten cxworx-koulutuksessa päivän lopuksi hän tuli vielä puhumaan minulle ja kertomaan, miten kasvonilmeeni ja hymyni tekevät ohjauksestani loistavaa. Hän ehkä oli saattanut kuulla, kun puhuin kouluttajalle ääniongelmistani. Amerikkalaiset ovat totta kai kovia kehumaan, mutta joskus haluan uskoa heidän oikeasti tarkoittavan sitä, mitä sanovat, ja uskon, että tämä ohjaaja tarkoitti. Ääniongelmistani on seurannut siis myös positiivisia seikkoja: uskon kasvonilmeideni parantuneen huomattavasti sinä aikana, kun ohjasin tuntejani käyttämättä paljon ääntäni. Kun vaikkapa attackissa intensiteetin muutokset pitää kuvastaa kasvoillaan äänen sijasta, oppii aika paljon.

Nyt olen siis käynyt Advanced-koulutusten 1. tason lävitse kaikkien niiden kolmen LM-formaatin osalta, joita aktiivisesti ohjaan. Siihen bodysteppiin en ole koskenutkaan sen jälkeen, kun tein sertifiointivideoni; ehkä joskus tulevaisuudessa jaksan palata sen pariin. Repertuaarini näyttää nyt siis tältä:
Formaattini. 
Paitsi että itse asiassa tuo on muuttunut jo siten, että "Book AIM2 Training" on kadonnut attackin ja pumpin kohdalta. Les Mills järjestää huhtikuussa AIM2-koulutuksen San Josessa ja mennä pamautin ilmoittautumaan siihen jo nyt. Tuossa AIM2-koulutuksessa eri formaatit ovat kaikki samassa, ja periaatteessa olen ilmoittautunut tekemään sekä pumpin että attackin, mutta käytännössä aion valita vain toisen ja keskityn sitten vain siihen. En tiedä vielä kumman valitsen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti