Suojatiesuojelijat - uusi ilmiö ehkä Suomessa, täysin arkipäiväistä Yhdysvalloissa

Törmäsin iltapäivälehdessä tällä viikolla juttuun, joka kertoi enkeleiksi pukeutuneiden vapaaehtoisten saattaneen kouluun meneviä lapsia suojateiden yli Kuopiossa. Ottamatta kantaa siihen, onko enkeliasu hauska, vähän pelottava vai uskonnollisuutensa takia sellainen, josta kannattaa pahoittaa mielensä ja nopeasti, Kuopion ilmiö muistutti minua siitä, että olen unohtanut kirjoittaa blogiini yhdestä amerikkalaisesta (?) ilmiöstä. Nimittäin crossing guardeista, suojatiesuojelijoista.

Moiset suojelijat ovat täysin arkipäivää Kaliforniassa ja varmaan muuallakin Yhdysvalloissa. Enkeleiksi amerikkalaiset suojatiesuojelijat eivät ole pukeutuneet, vaan heillä on yleensä päällään huomioliivit ja kädessään he heiluttelevat isoa STOP-kylttiä.

Tällaisesta toiminnasta on siis kyse. Olen joskus ottanut oman valokuvan tilanteesta, koska tarkoitukseni oli kirjoittaa aiheesta, mutten enää löytänyt kuvaa mistään valokuvakansioni kaaoksesta. Tämä kuva on otettu Palo Alto Online -nettisivustolta, täältä. Lähde: Palo Alto Online, photo by Veronica Weber. Palo Altossa itsekin törmäsin nähin joka tiistaiaamu silloin, kun kävin siellä ohjaamassa bodyattackia. En käy enää. Meni hermot melkein tunnin kestävään aamuruhkamatkaan. 

En tiedä, onko joku, joka ei tietäisi USA:ssa olevan suojatiesuojelijoita lasten koulumatkan varrella. Näkyyhän sellaisia monissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Miksi sitten haluan kirjoittaa tästä? Sen takia, että kyseessä on ilmiö, jota minä ja mieheni aikoinaan uusina maahanmuuttajina kummastelimme jonkin verran. On kiva kerrankin muistaa jotain sellaista, mikä joskus kummastutti ja mikä nykyään tuntuu ihan normaalilta.

Sanon joskus, että amerikkalaiset suhtautuvat ylisuojelevasti moneen asiaan. Kun aloimme mieheni kanssa opiskella Kalifornian ajokorttia varten, huomasimme nopeasti, että jos amerikkalaiset suhtautuvat johonkin hyvin liioittelevan suojellen, niin lapsiin ja etenkin lapsiin liikenteessä. Otetaan esimerkiksi koulubussit. Koulubussien ohittamista koskevat tarkat liikennelait. Siis lait. Lain olemassaolon ohelle koulubusseihin on asennettu takavalot, jotka vilkkuvat silloin, kun bussia ei saa ohittaa (eli silloin, kun lapsia on nousemassa kyytiin ja poistumassa kyydistä). Vilkkuvien valojen merkitys pitäisi tietää, jos omistaa kalifornialaisen ajokortin. Aika itsestäänselvä ohje, eikö niin, ihan jo vain se lakikin? Mutta ei riitä amerikkalaisille, nimittäin lain ja vilkkuvien valojen lisäksi monien bussien takaseinään on kirjoitettu auki "Stop when red lights flash". Joissakin busseissa homma on viety vielä astetta pidemmälle, ja kaikkien näiden kolmen keinon lisäksi bussiin on asennettu STOP-kyltti, joka aukeaa sivulle silloin, kun bussia ei saa ohittaa.

Luulisi, että käy selväksi se, milloin koulubussia ei saa ohittaa. On lakia, vilkkuvaa valoa, tekstimuistutusta ja STOP-kylttiä. Ehkä jo sen pelkän lain tietämisen pitäisi riittää, mutta toisaalta täällähän nyt porukkaa autoilee ilman ajokortteja. (Nykyään mahdollisesti ehkä vähemmän kuin ennen, sillä laittomat maahanmuuttajatkin voivat nykyään saada sen ajokortin.)

Miten tämä liittyy suojatiesuojelijoihin? No siten, että suojatiesuojelijat edustavat hiukan samaa "tårta på tårtå" -meininkiä kuin lukuisat keinot kertoa, ettei pysähtynyttä koulubussia saa ohittaa. Crossing guardit eivät suinkaan ole vain sellaisilla suojateillä, joissa ei olisi liikennevaloja, vaan he päivystävät ihan sellaisissa risteyksissä, joissa on toiminnassa olevat liikennevalot. Mielestäni liikennevalo on aika yksinkertainen ohjeistus siitä, saako auton kanssa edetä vai ei, ja minulta ainakin tulee selkärangasta katsoa kääntyessä kevyen liikenteen väylä, mutta ilmeisesti olen varmaan jotenkin astetta parempi kuski kuin monet muut, hah. Toki täällä kun punaisia vasten saa kääntyä oikealle, niin ehkä se vielä erityisesti selittää näiden suojelijoiden tarvetta. Minua vain aiemmin joskus vähän huvitti se, että joku ihminen heiluttelee edessäni isoa STOP-kylttiä lasten ylittäessä tietä, vaikka minulle palaa punainen liikennevalo.

Lasten suojeleminen liikenteessä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, etenkin tällaisella alueella, jossa liikennemäärät ja autojen määrät ovat tolkuttomat ja jossa näen valitettavasti oikeastaan päivittäin ihmisiä, joilla ei ole mitään hajua siitä, miten autoa ajetaan turvallisesti ja liikennesääntöjen mukaan. Olen muuten kahdesti todistanut sitä, kun autoilija melkein ajaa tietä ylittävän jalankulkijan päälle, ja kerran jopa pientä töytäisyä. Kaipa se on vain niin, etteivät ihmiset osaa katsoa tarpeeksi tarkkaan, etenkään alueilla, joissa jalankulkijat eivät ehkä ole niin yleisiä. Lapsia liikenteessä ei siis voi ylisuojella. Hienoa työtä tuo suojatiesuojelu!

Suojattomista suojateistä ja vaaratilanteista puhutaan Suomen medioissa aika tiuhaan tahtiin välillä. Mahtavatkohan suojatiesuojelijat rantautua jossain vaiheessa Suomeen...?