Maksulliset potilastiedot

Kun terveysvakuutuksemme vaihtui vuodenvaihteessa, tajusin tarvitsevani potilastietoni ääniongelmani takia. Mitään hoitoa tai oikeastaan edes hoitosuhdetta vanhan lääkärini kanssa ei ole kesken, enkä nyt oikein tiedä, mitä edes tarvitsisin, sillä ongelman hoitaminen on tällä hetkellä vain omista toimistani kiinni, mutta onhan potilastiedot kuitenkin hyvä olla varmuuden vuoksi. Voin sitten tarvittaessa kiikuttaa ne uudelle omalääkärilleni.

Ensiksi minun piti selvittää, miten saan kopiot minua koskevista kirjauksista. Soitin terveysasemalle, josta puheluni ohjattiin Release of Information -yksikköön. Puhelimessa sain ohjeistuksen etsiä nettisivuilta lomake, jolla annan lupani potilastietojeni luovuttamiseen ja lähettämiseen. Lomake piti täyttää ja faksata tai postittaa yksikköön.

En nyt keksinyt tähän postaukseen mitään muuta kuvia kuin viime viikkoisen ravintolareissumme kuvat. Löysimme ihan kotimme läheltä tapas-ravintolan, jonka sisustukseen oli panostettu täkäläisen mittapuun mukaan älyttömän paljon. Täällä harvemmin tulee käytyä ravintoloissa, joissa olisi erityisesti panostettu sisustukseen. (Ehkä koska käymme paljon etnisissä ravintoloissa, joissa keskitytään hyvään ruokaan.)

Faksasin lomakkeeni tammikuun puolessa välissä. Kului parisen viikkoa eikä mitään kuulunut. Olin vakuuttunut siitä, että minun pitäisi soittaa faksauksen perään aivan niin kuin minun piti silloin, kun halusin itselleni MRI-kuvaukseni kuvat. (Koskamikääneikoskaantoimitässämaassaekastapyynnöstä.) Kunnes sitten kotiini tupsahti kirjekuoressa ilmoitus siitä, että minun pitää maksaa potilastietojeni luovuttamisesta.

Kyllä, he vaativat maksun. Siitä, että he antavat minulle minua koskevat kirjaukset. Olin jo nähnyt maksullisuudesta merkinnän lomakkeessa, jonka täytin, mutta siitä olin saanut sen käsityksen, että tietojen luovuttaminen on vain tietyissä tapauksissa maksullista. Olin ajatellut, että ei kai potilaalle itselleen antaminen voi maksaa.

Saatoin ehkä kirota tätä systeemiä muutaman kerran. Kyllä olisi Suomen potilasasiamiehellä sanomista tähän. Mutta nyt ei ollakaan Suomessa. Asiat vain toimivat eri tavalla eri paikoissa, vähitellen voisi kai jo get over it. Enkä minä sitä paitsi tiedä, mikä Suomessa maksaisi. En ole ikinä vaatinut saada omia tietojani mistään rekisteristä, paitsi väestörekisteristä, ja hups, sehän maksaa. :D Toisaalta eihän se paperi ole ilmaista.

Tapakset olivat kohtalaisen mitäänsanomattomia, aikalailla kalifornialaisella tvistillä, mutta sangria oli hyvää ja huomattavan vahvaa.

Maksu oli onneksi aika nimellinen, 15 senttiä per sivu, jos tiedot halusi paperilla. Vaihtoehtoina oli myös kirjaukset CD-levyllä, $12, tai online-palvelun kautta (minulla ei ole sellaista online-tiliä), $5, tai suoraan uudelle lääkärille lähetys, $12. Kumma juttu on se, että kun aikoinaan pyysin MRI-kuvaukseni kuvat, ne olivat ilmaisia. Edes levystä ei pyydetty maksua. Mutta pyysinkin kuvat silloin toimenpiteen yhteydessä potilaana ollessani. Mieheni epäilee, että dokumentit maksavat nyt, koska en ole enää potilaana ko. paikassa. Mutta mistäs he sen tietäisivät? Ei kai siellä nyt kukaan voi tai jaksa selvittää, onko vakuutukseni vaihtunut? Sitä paitsi vaikka minulla olisi edelleen sama vakuutus, se ei kertoisi mistään, sillä voisin silti vain vaihtaa paikkaa, koska vanhalla vakuutuksellani olisin voinut mennä melkein minkä tahansa terveysaseman potilaaksi.

Tietoni saadakseni minun piti lähettää yksikköön viiden dollarin shekki pantiksi. Uutta lomaketta ei sentään tarvinnut täyttää, ihme kyllä. Postitin shekkini helmikuun 6. päivä. Ohjelomakkeen mukaan tietojen käsittely kestäisi shekin vastaanottamisesta noin 3-7 arkipäivää. Ohjeistuslomakkeen kirjoittajalla on tainnut käynyt pieni virhe, sillä minun kokemukseni mukaan käsittely kestää pikemminkin 3-7 viikkoa kuin päivää.

Viime viikolla minulla oli mennä hermot, kun mitään ei vieläkään ollut tullut postissa, eikä shekkiäni oltu lunastettu. Yritin soittaa yksikköön vihaisena (koskamikääneikuitenkaankoskaantoimitässämaassaekastapyynnöstä...), mutta eihän sinne päässyt edes läpi. Onneksi ei päässyt, sillä nivaska papereita tupsahti postilaatikkoomme perjantaina, melkein 4 viikkoa shekin lähetyksen jälkeen. Se siitä 3-7 vuorokaudesta siis. Mutta sainpahan tietoni ilman peräänsoittamista. Tästä pitäisi kai olla positiivisesti yllättynyt.

Ravintola löytyi yhden massiivisen apartment-kompleksin rakennuksesta. Osa asuinkomplekseista on täällä niin isoja, että niiden yhteydessä on ravintoloita ja Starbuckseja, joka kuvassakin näkyy. Meidän kotikompleksi on sympaattinen ja tiivis vain kolmella pienellä rakennuksellaan, eikä meillä ole ravintoloita eikä edes Starbucksia (sellainen on kyllä muutaman sadan metrin päässä). 

Olin ajatellut, ettei se 15 senttiä per sivu ole mikään suuri maksu, kun minulla on ollut vain neljä käyntiä. Tuskin minusta olisi paljoa kirjauksia. Mutta vielä mitä - sain 46 sivun nivaskan! Oikeita kirjauksia siinä on ehkä noin 14 sivua, niistäkin suurin osa on samoja kirjauksia monta kertaa. Loput sivut ovat jotain tietojärjestelmän turhanpäiväisiä lomakkeita, joita ei minun osaltani ole täytetty, mutta ne on kuitenkin tulostettu. "Tietävät, miten tehdä rahaa", mieheni totesi vitsillä. Hah. Bisnestä mitä bisnestä, myös - tai etenkin? - Yhdysvaltojen terveydenhuolto.

Meni siis ihan hiukan yli sen viiden dollarin minun nivaskani. Katsotaan, koska tulee lasku postissa jollekin pienelle mitättömälle summalle. Koska kyse on siis todellakin pienestä summasta, tarvinnee kai mainita tässä, että tämä asia ärsyttää minua vähän vain periaatteesta jos nyt oikeastaan siitäkään. Tulipahan asiaa tänne blogiin!