Brunssilla Clint Eastwoodin ravintolassa

Vuoden 2017 viimeisenä päivänä eli sunnuntaina ajoimme vajaan 1,5 tunnin päähän meiltä Carmelin pikkukaupungin liepeille nauttimaan brunssia Clint Eastwoodin omistamaan ravintolaan. Herra Eastwood omistaa 32 huoneen pienen hotellin - tai tarkemmin sanottuna innin -, jonka yhteydessä on ravintola. Paikan nimi on Mission Ranch Hotel and Restaurant.

Mission Ranch Hotel and Restaurant Carmelissa.

Clint Eastwood oli 80-luvulla Carmelin pormestari, ja vuonna 1986 hän osti Carmelissa sijaitsevan ranchin. Mission Ranchin nettisivujen mukaan Eastwood pelasti maatilan, sillä sinne oli suunnitteilla asuntoja. Asuntojen rakentamisen hirveyden sijasta Eastwood päätti kunnostaa paikan ja rakennukset vastaamaan alkuperäistä.

Mission Ranchin tila ja sen rakennukset ovatkin oikein mieluista katseltavaa. Tilalta löytyy useampi pieni rakennus, joissa on hotellihuoneita, ja sitten ravintola sekä tennisklubi ja pieni fitness-center. Kaikki nämä ovat siis kunnostetuissa vanhoissa maatilarakennuksissa. Aidon maatilan tapaan Mission Ranchilla on myös lampaita.

Hotellin rakennuksia.

Lisää rakennuksia.

             

En tiedä, kuinka kiva olisi yöpyä lammasaitauksen vieressä. Maisemat olivat kyllä hienot, mutta välillä jostain lemahti aika kova lampaan kakan haju. :D

Lampaat aitauksessaan.

Olivat aika juroja tovereita nämä. 

Meidän on ollut tarkoitus mennä kokeilemaan brunssia Mission Ranchin ravintolaan jo iät ajat. Kun äitini oli meillä vieraana vuonna 2015 ensimmäisen kerran, hän halusi mennä katsastamaan kuuluisan näyttelijän ranchin. Meillä oli silloin yhtenä sunnuntaiaamuna kello herättämässä sitä varten, että lähdemme ajamaan Carmeliin brunssille. Valitettavasti sinä aamuna heräsin ennen kellon soittoa ja löysin puhelimestani viestin siitä, että isäni on menehtynyt. Siinä jäi brunssit syömättä ja Clint Eastwoodin ravintolalle hieman harmaa varjo. Kun äitini oli meillä viimeksi, emme jostain syystä saaneet aikaiseksi brunsseilua Mission Ranchilla, vaikka Carmelissa kävimmekin. Nyt kolmannella kerralla päätimme vihdoin toteuttaa tämän tehtävän ja niin sanotusti unohtaa vanhat traumat.

Ravintolarakennus.

Ravintolan sisäänkäynti.

Mission Ranchin ravintola tarjoilee brunssia vain sunnuntaisin. Kyseessä on buffet, josta löytyi nyt ainakin tällä kertaa mm. munakkaita, puuroa, french toasteja, clam chowder -keittoa, salaattia ja kasviksia, kalaa, lihaa ja ihana jälkkäripöytä.

Toiveideni mukaan ja silmieni edessä paistettu munakas ja kasa kaikenlaista muuta kamaa. 

Jälkkäriöverit. Kuvassa annokseni vol. 1. Vol 2. jääköön pimentoon. 

Mission Ranchin buffet maksoi $40/hlö plus verot ja tipit. Hintaa siis oli, mutta ruoka oli kyllä erittäin hyvää ja laadukkaan oloista ja saihan sitä syödäkin niin paljon kuin vain jaksoi. Miinusta ravintola sai minulta ahtaudesta. Rakennus kun ei ole alunperin tarkoitettu ravintolaksi, niin aika pienihän se on buffet-tarkoitukseen. Muutoin perusravintolana se varmasti toimii hyvin; vain ihmisten aiheuttamat jonot eivät oikein mahtuneet mihinkään. Me olimme paikalla puoli yhdeltätoista, ja brunssi oli auennut kymmeneltä. Pöytää ei tarvinnut odottaa yhtään, mutta hetken aikaa ruokien luona vallitsi ryysis, eivätkä tarjoilijatkaan meinanneet mahtua kulkemaan ihmisten ohitse.

Ravintolan yksi tila vähän ennen puoltapäivää, kun ryysis oli jo hälvennyt. Taustalla näkyvä lippispäinen tyyppi on kokki, joka leikkasi lihaa. Toinen kokki oli myös lippispäinen ja hän paistoi munakkaita asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Toistaiseksi en ole törmännyt Kaliforniassa tilanteeseen, jossa miehen pitäisi ottaa lippalakki pois päästä. Ihan sama missä ollaan, lippikset pysyvät päässä...

Brunssilla oli myös elävää musiikkia, sillä ravintolasta löytyy pianobaari. Pianistin ja yhden toisen soittajan soittama musiikki kantautui ulos asti, ja minä totesin jo ulkona ennen sisällemenoa, että kuulostaa ihan ruotsinlaivan musiikilta. Minulle tulikin siinä syödessä pienet flash backit Turun yhden ruotsinlaivan siitä "paremmasta" ja perusaamupalabuffettia kalliimmasta aamupalaravintolasta: vähän samanlaista buffetryysistä ja saman kuuloista pianon pimputtelua taustalla. Ehkei kovin mairitteleva vertauskuva Clint Eastwoodin ravintolalle, mutta mitäs sitä tosiasioita kieltämään. Ruoka oli kyllä Mission Ranchilla huomattavasti parempaa kuin ruotsinlaivalla, eikä sitä ryysistäkään onneksi kestänyt hetkeä kauempaa. Kuulemma Eastwood itsekin käy joskus soittamassa pianoa raflassaan, mutta eipä ollut siellä uudenvuodenaattona. Onneksi. En nimittäin todellakaan ole mikään herran fani, päinvastoin, hah. Hienon hotellin hän on kuitenkin saanut aikaiseksi.

Ravintolassa on iso terassi, joka oli ihan täynnä brunssin syöjiä. Päivä oli lämmin, vaikka vedettiin joulukuun viimeistä päivää. Terassin vieressä oli tällaiset tuolit, jossa saisi istuskella ja katsella vaikka niitä lampaita aitauksessaan.

Me nautimme Mission Ranchin herkuista noin 1,5 tunnin ajan. Voisin hyvin mennä uudestaankin. Etenkin, koska brunssi oli tosiaan buffet. Minun kokemusteni perusteella aamupalabuffetit vaikuttavat olevan harvassa Piilaaksossa ja lähialueilla. Amerikkalaiset aamupalamestat täällä kyllä kukoistavat, sillä dinereita löytyy joka kulmasta. Monet ravintolat tarjoilevat myös brunsseja, mutta kun täällä puhutaan brunssista, se tarkoittaa minun mielestäni pääsääntöisesti sitä, että ruokalistalta tilataan yksi aamupala-annos. Kun taas esimerkiksi Turussa brunssi tarkoitti aina seisovaapöytää. En tiedä, onko buffet jotenkin epäpiilaaksomainen tai jopa epäamerikkalainen. Itse olen törmännyt buffetteihin vain ihan parissa paikassa Piilaaksossa ja San Franciscossa ja sitten Las Vegasissa, jos hotellien aamupaloja ei lasketa. En kuitenkaan ole etsimällä etsinyt brunssibuffetteja, joten olen saattanut vain vahingossa törmätä ainoastaan muunlaisiin aamupalapaikkoihin. Jos tätä postausta lukee joku piilaaksolainen aamupalabuffettien tietäjä, niin kertokaa ihmeessä! Rakastan aamupaloja ja mikäs sen parempi kuin aamupala, jota voi syödä rajattomasti...