John Steinbeckin kotikaupunki Salinas

Yleensä täällä asuvat valittelevat vähän sitä, kun jokaisen vieraan kanssa käydään aina katsomassa niitä samoja paikkoja ja nähtävyyksiä. Meillä on käynyt vieraita vain harvoin ja pitkän aikavälin aikana. Kyllästymistä ei siis ole vielä tapahtunut. Minusta on kiva kierrellä viemässä ihmisiä nähtävyyksille. Mutta nyt äitini kanssa tilanne onkin vähän eri: hän on nimittäin ollut kiinnostunut paikoista, joissa minä en ole koskaan käynyt, saati edes kuullut niistä.

Kaksi viikkoa sitten kävimme äitini kanssa Salinaksessa. Se on pieni kaupunki meiltä etelään, noin tunnin ajomatkan päässä. Siellä on syntynyt kirjailija John Steinbeck. Äitini halusi Steinbeck Centeriin, jossa on museo.

Steinbeck Center.

Museo keskittyi pitkälti Steinbeckin eri romaaneihin. Sisältö ei ihan auennut minulle, sillä olen lukenut elämäni aikana vain yhden Steinbeckin kirjan, Hiiriä ja ihmisiä, enkä siitäkään muista enää yhtään mitään. Ilmeisesti Steinbeckin romaaneissa on paljon kertomuksia Salinaksesta ja sen lähialueilla maatiloilla työskentelevistä ihmisistä. Äitini tykkäsi museosta ja piti sitä kattavana. 

Seinämaalauksia Steinbeckin kirjoista.

Museon lisäksi Salinaksesta löytyy Steinbeckin kotitalo. Siellä on ravintola ja kauppa. Me pääsimme vain kauppaan, sillä ravintola oli juuri mennyt kiinni. Talo sisältä jäi siis näkemättä, sillä kauppa sijaitsi talon alakerrassa, eikä ylös ollut pääsyä.

Tässä talossa Steinbeck on sitten ilmeisesti asunut.

Salinas on tunnettu paitsi Steinbeckista, myös siitä, että alueella kasvatetaan paljon salaattia. Steinbeck-museossa pyöri yksi video alueen maataloudesta. Salinas Valleyta kutsutaan termillä "salaattikulho", Salad Bowl of the World. Alueella tuotetaan ilmeisesti 70 prosenttia USA:n salaateista. Jäävuorisalaatti ja pussitettu salaatti on kehitetty Salinasin alueella. (Lähde.)

Steinbeck ja salaatti, ainoita, joita Salinaksella on tarjota?

Salaatti tulee Salinas Valleysta.

Kaupunkina Salinas oli todella pieni, sellainen kuin monet pienet kaupungit täällä ovat: siellä oli yksi iso pääkatu, jonka varrella oli muutamia kauppoja ja ravintoloita, ja pieni keskittymä, josta löytyi poliisi, oikeustalo ja postitoimisto. Steinbeckin kotitalon ja museon lisäksi Salinaksessa ei ollut yhtään mitään nähtävää. Siellä ei edes ollut ketään. Monet kaupatkin näyttivät olevan kiinni keskellä päivää ja keskellä arkiviikkoa.

Minulla on monesti sellainen olo, että jokin paikka näyttää "perinteiseltä amerikkalaiselta pikkukylältä", vaikken tiedä, miltä sellainen näyttää, ja epäilen, ettei sellaista ole edes olemassa tässä maassa, jossa osavaltiot ovat keskenään niin erilaisia.

Salinaksessa oli syksyisen autiota. Tai siis talvisen autiota, mutta tämä talvi näyttää mielestäni enemmän syksyltä kuin miltään talvelta.

Tulipa käytyä Salinaksessa. Äitini tuli tyytyväiseksi, se on tärkeintä. Hänellä olisi myös paljon sanottavaa Steinbeckin romaaneista, siitä, miten niissä on kuvattu pelloilla työskenteleviä ihmisiä ja työläisiä ylipäänsä ja siitä, miten tämä kaikki linkittyy nykyajan Salinakseen ja pelloilla työskenteleviin, joista osa lienee laittomia maahanmuuttajia. Onneksi en kirjoita sellaista blogia, jossa puhuttaisiin näin sivistyneistä ajatuksista. ;)