tag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post2254829022882054831..comments2023-10-25T02:02:28.774-07:00Comments on Kotirouvailua ja kulttuurishokkeja: Know the nameshannaelhttp://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comBlogger14125tag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-78353816061354510272016-01-06T13:29:19.295-08:002016-01-06T13:29:19.295-08:00Kuulostaa siis aika samanlaiselta kuin mun hankalu...Kuulostaa siis aika samanlaiselta kuin mun hankaluudet. :) Mäkin yritän ainakin kerran toistaa nimen ekan keskustelun aikana, koska kyllähän se auttaa muistamisessa, mutta silti helposti se nimi nopeasti katoaa mielestä, ellen saa sitä kirjoitettua ylös. Ehkä omaa muistia voisi jotenkin parantaa tässä asiassa.hannaelhttps://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-71105974119985302892016-01-06T13:27:17.002-08:002016-01-06T13:27:17.002-08:00Kuulostaa ihan niin kuin joku palvelija puhuttelis...Kuulostaa ihan niin kuin joku palvelija puhuttelisi sua, jos sanoo Miss Camilla. :D Jännä tapa. Kivan kohtelias kyllä. Toi on muuten varmaan totta, että jos kaikki ympärillä käyttää nimiä, varmaan olisi helpompi tottua siihen tapaan. Tai ainakin jos viettäisi enemmän aikaa sellaisten kanssa, jotka toimii noin.<br /><br />Mä oon joskus jotain elokuvia katsellessa naureskellut sille, kun isää kutsutaan termillä sir. Tuntuu pelottavan jäykältä näin kun ei ole moiseen tottunut.hannaelhttps://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-18384039618069140012016-01-06T13:22:56.939-08:002016-01-06T13:22:56.939-08:00Täällä ei onneksi nuo honeyttelut tai muut kuulu k...Täällä ei onneksi nuo honeyttelut tai muut kuulu kulttuuriin - ovat vielä hankalampia kuin nimen käyttö. Sen sijaan sir ja ma'am kuuluvat. Itse olen yhden kerran sanonut sir, kun halusin olla oikein kohtelias. Mutta kyllä ne tuntuu vähän pömpööseiltä suomalaiseen suuhun. Mua harmittaa joskus, kun joku käyttää mua puhutellessa tuota ma'am-sanaa, kun se kuulostaa niin vanhalta rouvalta. :Dhannaelhttps://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-60978601560239001692016-01-06T13:19:14.682-08:002016-01-06T13:19:14.682-08:00Joskus elämä tosiaan on oikeasti ihan kuin tv-sarj...Joskus elämä tosiaan on oikeasti ihan kuin tv-sarjoissa ;)hannaelhttps://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-47636774714414317792016-01-06T06:49:46.533-08:002016-01-06T06:49:46.533-08:00Täällä Saksassakin etunimiä käytetään paljon Suome...Täällä Saksassakin etunimiä käytetään paljon Suomea yleisemmin ja se tuottaa kyllä minulle vaikeuksia! Ei oikein istu suomalaiseen tapaan tämä, mutta vähitellen yritän petrata tässä. Hävettää oikein usein, kun en vaan saa sitä nimeä ulos suusta tervehtiessä. Enkä tahdo millään muistaakaan uusia nimiä ja sitten niitä ei kehtaa enää myöhemmin kysyä... Saksalaiset myös heti toistelevat nimeä moneen kertaan esittelyn yhteydessä (eli selkeästi opettelevat näin muistamaan sen) ja tarvittaessa kysyvät uudestaan, jos eivät ole varmoja lausumisesta tai kirjoitusasusta. jujukas/Lempipaikkojanihttp://www.rantapallo.fi/lempipaikkojani/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-85437568055863911712016-01-06T06:48:34.723-08:002016-01-06T06:48:34.723-08:00Samaan olen minäkin törmännyt. Vaikka tällä hetkel...Samaan olen minäkin törmännyt. Vaikka tällä hetkellä asun Suomessa vietän noin 70 % sosiaalisesta elämästäni amerikkailaisten ystävieni kanssa. Ystävättäreni on kotoisin etelävaltioista ja joka väliin viljelee - ei vaan nimeäni - kaiken lisäksi neitiä. "Miss Camilla, would you like to have some more wine?" etc. En osaa vieläkään sanoa ma'am tai sir tai miss. Pikkuhiljaa se tietysti sieltä tulee, eteenkin kun mies aina sanoo Miss Satu (naapurin vaimo) tai Miss Chrissy (tytär)(nimet keksittyjä). Kyllä uskon että tällaiselle jurolle suomalaiselle on kaikkein vaikeinta jos ympäristössä kaikki ei käytä nimiä keskusteluissa. Jos kuitenkin siihen kotona totutellaan niin sitten saattaa olla helpompaa :) Mutta vieläkään en ihan ymmärrä miksi eteenkin etelävaltioissa isää puhutellaan "sir"... <br /><br />Hyvää uutta vuotta!!Camillahttps://www.blogger.com/profile/02874408143786389908noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-10288499737413135032016-01-06T04:50:29.159-08:002016-01-06T04:50:29.159-08:00Sama on päänsärky täälläkin! Tosin täällä etelässä...Sama on päänsärky täälläkin! Tosin täällä etelässä nimen tilalle saa laittaa 'honey', 'sweetheart', 'love' mihin ei suomalainen taivu. Meni kolme vuotta oppia lisäämään 'ma'am' tai 'sir' eli nyt olen melkein salonkikelpoinen tuntemattomien puhuttelussa. Mutta sekin onnistuu vain, kun puhuteltava on itseäni vanhempi! katahyvahttps://www.blogger.com/profile/08068342369524000087noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-21804253077531902782016-01-06T00:55:04.974-08:002016-01-06T00:55:04.974-08:00Tuo on varmasti aika jännä kulttuuriero. Jenkkisar...Tuo on varmasti aika jännä kulttuuriero. Jenkkisarjoista ja elokuvista huomaa että nimeä viljellään laajalti ja se tuntuu koomiseltakin. Matkatarhttps://www.blogger.com/profile/16078250447646219730noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-77637651669375566432016-01-05T11:04:53.404-08:002016-01-05T11:04:53.404-08:00Hyvä siis, etten ole ainoa :) Sellanen "Hey g...Hyvä siis, etten ole ainoa :) Sellanen "Hey girl" ei varmaan irtoais mun suusta, vaikka miten yrittäisin, haha. En oo kyllä tainnut paljoa tollasta täällä kuulla. Ehkä muutaman natiivin kalifornialaisen suusta. Aika amerikkalaista ;)hannaelhttps://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-14936402640264916152016-01-05T10:57:30.210-08:002016-01-05T10:57:30.210-08:00Jepjep, eksoottisia nimiä riittää täälläkin todell...Jepjep, eksoottisia nimiä riittää täälläkin todella paljon ja ne tosiaan tuottavat entistä enemmän vaikeuksia. Pitää varmistaa moneen kertaan. Ja silti aina pelottaa, että lausuu väärin, koska onhan se vähän noloa. Sitten vain ajattelee, että parempi olla edes yrittämättä :Dhannaelhttps://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-12398326025200290642016-01-05T10:34:28.201-08:002016-01-05T10:34:28.201-08:00Se voi tosiaan olla, että sitten ei haluaisi terve...Se voi tosiaan olla, että sitten ei haluaisi tervehtiä ollenkaan, jos ei muista nimeä, jottei kävisi ilmi, ettei muista :D Oon kyllä ihan samaa mieltä siitä, että tuntuu vain epäkohteliaalta, ja joka tapauksessahan siinä sitten selviää, ettei toinen varmaan muista nimeä. Mutta ehkä näistä ihmisten tavoista toimia paistaa vain ne kulttuurierot lävitse. hannaelhttps://www.blogger.com/profile/09280434297384871256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-61411451356415009662016-01-05T02:48:43.532-08:002016-01-05T02:48:43.532-08:00Nimien muistaminen tuottaa mullekin ongelmia! Aluk...Nimien muistaminen tuottaa mullekin ongelmia! Aluksi myös niiden käyttäminen, mutta nyt oon huomannut, että oon alkanut työkavereita tervehtiä tyyliin "Hey Mary". Yksi vinkki, miten naispuolisia tuttuja voi terverhtiä, jos ei muista nimeä,on sanoa vain "Hey girl" (ainakin täällä Texasissa tosi yleistä tervehtiä kavereita noin). Eri asia sitten istuuko tuokaan sen paremmin suomalaiseen suuhun :DEmmi Hakanssonhttps://www.blogger.com/profile/11457650803484123044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-58326409521702174182016-01-05T01:45:02.970-08:002016-01-05T01:45:02.970-08:00Sama ongelma minulla, sekä Lontoossa että nyt Barc...Sama ongelma minulla, sekä Lontoossa että nyt Barcelonassa asuessa. Itselleni nimen muistaminen itsessään ei ole se suurin ongelma, suomalaiset Matit, Tepot, Pirkot ja Annelit muistan kyllä suunnilleen (kunhan niitä kaikkia ei esitellä kerralla), mutta erityisesti Lontoo joka on täynnä erinäisiä eksoottisia kansallisuuksia vaikeitten nimiensä kanssa jotka ei sitten millään meinaa istua suomalaiseen päähän eikä suuhun on aivan painajaista. Yleensä en edes kuule nimeä kunnolla ensimmäisellä kerralla. Sitten pikkuhiljaa alkaa nimi hahmottua, mutta edelleenkään en uskalla sitä sanoa siinä pelossa että sanonkin sen aivan väärin. Lopputulos: minun nimeäni, joka on helppo joka suuhun sopiva Nina (ah Mina! tosin monelle täällä Espanjassa ;)), hoetaan joka välissä kun itse yritän luovia nimisotkussa juurikin Hannan kuvailemalla tavalla. Ninahttps://www.blogger.com/profile/06960924732511466004noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3153722901391710380.post-50216918469707439562016-01-04T19:36:29.777-08:002016-01-04T19:36:29.777-08:00Sama huomio taalla, Uuden Seelannin paassa. Nimia ...Sama huomio taalla, Uuden Seelannin paassa. Nimia kaytetaan huomattavasti enemman mihin itse on tottunut! Ja itselle se on hankalaa... mita sanot kun tulet toimistoon jossa on kolme henkea? Eiko se nyt "huomenta" ole riittava, vai pitaako kaikki mainita nimelta?? :D Ja hassuja tapoja - minusta epakohteliaitakin - on tullut vastaan! Siivoojamme ei tieda minun nimeani, joten ei tervehdi minua lainkaan, vaikka jo kohta 3 vuotta samoja kaytavia on koluttu. Kun mennaan porukalla ohi, muistaa sanoa "Good morning OLIVIA", eli ohittaa minut siinakin tapauksessa... Noh, tapansa kullakin! Mina kylla tervehdin siitakin huolimatta joka paiva! :)Ei Kukaanhttps://www.blogger.com/profile/00093209522432918393noreply@blogger.com